Torjuntavoitto kyläkouluasiassa

Istuin eilen elämäni toista kertaa valtuuston yleisölehterillä. Edellinen kerta oli ennen omaa valtuutetun uraani joskus vuosituhannen vaihteessa, kun kunnassa tehtiin organisaatiouudistus. Taukoineen liki seitsemäntuntinen kokous myös videoitiin kokeiluluonteisesti (katsottavissa myös tallenteena ) ja sillä oli suuri määrä katsojia.

Pitkien ja vielä pidempien puheiden jälkeen valtuusto hyväksyi ohjausryhmän ja edelleen kunnanhallituksen esittämän talouden tasapainottamispaketin. Kun toiveenamme oli ollut, että kyläkouluja koskeva säästölaskelmia sisältämätön tekstikohta olisi poistettu koko paketista, päätös tuntui pahalta.

Kunnanhallituksen kanta asian käsittelyyn on ilmaistu kunnan sivuilla seuraavasti: ”Pakettia kohtaan voidaan hyväksyä kannanoton omaisia ponsia, mutta yksittäisten toimenpiteiden poistaminen tai lisääminen kaataa paketin.” Henkilökohtaisesti en voi ymmärtää, miten voidaan määritellä, että jokin näin sekalainen kokoelma epämääräisin luvuin perusteltuja toimenpide-esityksiä voi olla niin pyhä, ettei siihen saa tehdä muutoksia kunnan ylimmässä päätöksentekoelimessä eli valtuustossa.

Yön yli asiaa mietittyäni olen kuitenkin tyytyväinen eiliseen lopputulokseen. Valtuusto hyväksyi säästöpaketin kahden ponnen kera. Ensimmäisen ponnen esitti Esko Helle, joka puuttui ansiokkaasti asioiden jatkokäsittelytapaan, kuten hänellä on tapana. Ponnessa esitetään, että tasapainottamisohjelmasta aiheutuvat toimenpiteet tuodaan säännöllisesti tiedoksi valtuustolle.

Toisen ponnen olivat laatineet keskusta ja vihreät aiemmin kokouksessa esittämiensä erillisten ponsien pohjalta. Ponnessa esitetään, että jatkovalmistelussa huomioidaan seuraavat asiat ennen pienten koulujen talousarviovalmistelua:

  1. Oppilaaksiottoalueet
  2. Voiko 2-opettajaisia kouluja laajentaa 3-4 opettajaisiksi? Riittääkö pikkukouluissa näihin luokkatilat? Helpottaisiko isojen koulujen tilan ahtautta oppilaiden määrätietoinen suuntaaminen pikkukouluihin? Onko kuntalaisissa vapaaehtoisia pikkukouluun menijöitä?
  3. Huomioidaan kaavoitus ja lähiympäristöön muuttamassa olevat lapsiperheet. Tarvitsevatko isot koulut mahdollisesti myöhemmin lisärakentamista?
  4. Tutkitaan kustannukset koulukuljetuksista.

Jälkimmäiselle ponnelle kokouksessa antoivat selväsanaisesti tukensa keskustan ja vihreiden lisäksi kaikki muut valtuustoryhmät paitsi sosiaalidemokraatit, jotka eivät kuitenkaan myöskään ilmaisseet suoranaisesti vastustavansa sitä.

Vaikka ylläviitatusti kunnan sivuilla esitetään ponnen olevan rinnasteinen kannanottoon, Janakkalan valtuusto on suhtautunut aiempiin ponsiin velvoittavina ja sitovina. Sitä ajatellen kokouksen lopputulos on hyvä. Nyt meidän kylillä täytyy osaltamme auttaa päättäjiä näkemään kyläkoulujen tärkeys osana Janakkalan koulutointa.

Kyläkoulujen lahtausmielialaa liikkeellä

Ensi maanantaina 10.6. klo 15 alkaen valtuusto päättää tasapainottamis-paketista, jossa on sanallisena tavoitteena neljän kyläkoulun lakkauttaminen. Noin 4,5 miljoonan euron säästöpaketissa kyläkoulujen lakkauttamisesta syntyvät mahdolliset säästöt eivät ole mukana monista syistä, mm. siksi, että mitään laskelmia ei ole olemassa.

Aika säästöpaketin julkistamisesta (22.5.) sen hyväksymiseen on alle kolme viikkoa eli naurettavan lyhyt aika minkään keskustelun käymiseen. Itse olin paketin julkistuspäivänä nilkkaleikkauksessa ja aika pöllyssä vielä seuraavan vuorokauden, joten henkilökohtainen reagointiaikani jäi vielä lyhyemmäksi. Saimme omalla kylällä kuitenkin aikaan kaikkia kyläkouluja puolustavan adressin, jonka nimien keräys aloitettiin kevätjuhlassa 31.5. ja jatkuu tähän iltaan asti Suvipuodilla. Lisäksi netissä on adressi , jossa on jo yli neljäsataa nimeä. Paperiadressissa lienee nyt 300 nimeä.

Viralan koulun johtokunta kutsui muut kyläkoulujen johtokunnat yhteiseen kokoukseen, josta laadittiin kannanotto valtuutetuille. Vähikkälän koulun johtokunta ja vanhempainyhdistys toimitti myös eilisen kokouksensa jälkeen kannanoton kuntaan.

Vähikkälän koulun johtokunnan ja vanhempainyhdistyksen kannanotto:

Janakkalan tasapainottamispaketissa, joka on valtuuston päätettävänä maanantaina 10.6.2013, on mainittu esimerkkinä kyläkoulujen lopettaminen.

Paketin hyväksymisaikataulussa eli vajaan kolmen viikon aikana asiasta ei ehditä käydä kunnon arvokeskustelua. Kuitenkin päätös toteutuessaan olisi suora lupa kyläkoulujen lopettamiseksi, vaikka näennäisesti esitetäänkin, että ”jokainen koulu päätetään erikseen”.

Minkäänlaisia laskelmia mahdollisesti syntyvistä säästöistä ei ole esitetty vedoten em. erikseen päättämiseen. Säästöistä ei kerro esimerkiksi oppilaskohtaisen vuosittaisen kulun vertaaminen. Haja-asutusalueen oppilas tulee joka tapauksessa taajaman oppilasta kalliimmaksi, sillä koulukuljetus­kustannukset kasvavat väistämättä koulumatkan pidentyessä. Useilla oppilailla perusopetuslain mukainen maksimi päivittäinen koulumatka-aika odotuksineen (2,5 tuntia) ylittyisi ilman kalliita järjestelyjä.

Ei voida myöskään laskea, että mahdollisesti lopetettavan koulun opetushenkilökunnan kulut säästyisivät suoraan, koska joissain tapauksissa kriittinen ryhmäkoko ylittyisi ja jouduttaisiin kuitenkin perustamaan uusia ryhmiä. Vähikkälän koulun mahdollisen lopettamisen kohdalla vastaanottava koulu Tervakoski kärsii jo nyt tilanahtaudesta ja valitettavasti myös sisäilmaongelmista. Koulun tilakysymykset vaikeutuisivat entisestään, jos sinne täytyisi ahtaa vaihteleva määrä toisen oppilaaksiottoalueen oppilaita. Monelta muultakin kannalta pitkäaikaisten säästöjen osoittaminen on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.

Vähikkälän koulu on vetovoimainen ja hyvin toimiva kyläkoulu, johon on ollut viime vuosina tulijoita oppilaaksiottoalueen ulkopuoleltakin jopa enemmän kuin on ajoittain pystytty vastaanottamaan. Vähikkälän koulu samoin kuin muut nyt lopetusuhan alla olevat eli Heinäjoen, Tanttalan ja Viralan koulut voisivat hyvin toimia taajamakoulujen tilanahtautta ja painetta purkavasti ja olisivat helposti muutettavissa kolmeopettajaisiksi. Jos taas kyläkoulut lopetettaisiin, olisi pian edessä lisätilojen järjestäminen vastaanottaviin kouluihin, jolloin toivotun säästön sijasta kulut karkaisivat käsistä.

Vuonna 2006 sovittiin pitkän prosessin päätteeksi yhteisesti oppilasraja 20. Viimeisen vuoden aikana on Löyttymäen koulun kohdalla nähty, miten stressaava jopa oppilasrajalla perusteltu koulun lopettaminen on sekä oppilaille, henkilökunnalle että koko kyläyhteisölle.

Nyt lopetusuhan alla olevissa lopuissa kyläkouluissa oppilasennusteet näyttävät hyvältä. Oppilasraja­päätöksen, voimassa olevan kuntastrategian ja tarkastuslautakunnan tuoreimman arviointikertomuksen vastaisesti valtuusto olisi silti päättämässä kyläkoulujen lopettamisesta ilman perusteellista pitkäaikaisten vaikutusten tarkastelua ja selvittämistä ja ennen kaikkea ilman asiasta käytävää arvokeskustelua.

Toimiva kyläkoulu on kylän sydän. Se on useimmiten asukkaiden ainoa kunnallinen lähipalvelu. Kylien ja kyläkoulujen moninaisuus ovat osa Janakkalan positiivista imagoa, ja yksi myyntivaltti kunnan ikärakenteen nuorentamisessa. Yhtäkään vireän kylän hyvin toimivaa kyläkoulua ei enää pitäisi lopettaa.

Vähikkälän koulun johtokunnan ja vanhempainyhdistyksen puolesta

Jaana Lamberg, pj

Oma mielipidekirjoitukseni, joka toivottavasti löytyy tämän päivän Janakkalan Sanomista muoks, ei ollut ehtinyt/mahtunut (lähetin sen myös Hämeenlinnan Sanomiin, katsotaan löytyykö sieltäkin ennen maanantain kokousta):

Janakkalan tasapainottamispaketti, jota on valmisteltu ohjausryhmän näkökulmasta työrauhassa mutta kuntalaisten kannalta salassa, tulee ensi maanantaina valtuuston päätettäväksi. Tasapainottamistarvetta on, mutta tämän päätöksen aikataulu on kansanvallan halveksumista. Esityksen julkistamisesta alle kolmen viikon kuluttua se on jo päätettävänä.

Tällä aikataululla ei toteudu avoin keskustelu kuntalaisten ja päättäjien välillä. Tällä aikataululla valtuutetut eivät voi tehdä kestäviä faktoihin perustuvia päätöksiä.

Paketti pitää sisällään karsittavia asioita, joiden vaikutus on laskettu puutteellisesti tai virheellisesti kuten lasten kotihoidontuen kuntalisän vaikuttavuus.

Paketissa on myös esimerkkinä mainittu kyläkoulujen lopettaminen, vaikka asiasta ei ole käyty uutta arvokeskustelua. Vuonna 2006 sovittiin pitkän prosessin päätteeksi yhteisesti oppilasraja 20. Vuonna 2010 todettiin kuntastrategiassa Janakkalan kaikkien kylien arvo. Nyt vailla keskustelua oltaisiin päättämässä kaikkien kaksiopettajaisten koulujen lopettamisesta.

Millään talousasialla ei saa olla niin kova kiire, ettei oikeasti ehditä selvittää, mitkä todelliset taloudelliset ja muut vaikutukset ovat.

Kevät keikkuen tulevi

Kevät ilman kunnallisia luottamustoimia ei olekaan tuntunut hirveän paljon kevyemmältä – no kun ihminen ei osaa sanoa ei. Aika monessa yhdistysjutussa olen mukana ja parissa koulun johtokunnassakin (ne tosin kokoontuvat vain harvoin). Suurimman pyörityksen kuitenkin aiheuttaa loppuvaiheessa oleva gradu, jota väännän tällä hetkellä joka päivä aamusta yöhön pieniä luovia taukoja lukuunottamatta. Luoviin taukoihini on kuulunut mm. lehtijuttujen kirjoittamista. Viimeisin konserttihehkutukseni on vielä julkaisematta mutta edellinen löytyy Janakkalan Lasten ja Nuorten Musiikin Tuen sivuilta.

Kevät kumminkin tulee, vaikka vielä hanget valtaavat näkökenttää. Tänään iloitsen hangistakin – eipähän tarvitse surra, ettei opiskelulta ehdi puutarhatöihin.

Viimeisiä viedään

Kunnallisen luottamushenkilön urallani minulla olisi jäljellä enää kaksi kokousta mutta lautakunnan viimeiseen kokoukseen en pääse opiskeluesteen vuoksi. Se on harmi, sillä kokoukseen on saatu mielenkiintoista keskusteltavaa – siis konsultin palveluverkkoselvityksen lisäksi. Löyttymäen ja Jokimaan kyläyhdistykset tekivät aloitteen, joka on nyt ensin kasvatus- ja koulutuslautakunnan keskusteluaiheena ja lähtee sitten kommentoitavaksi parille muulle lautakunnalle ja kyläyhdistykselle.

Aloitteessa esitetään, että 20 oppilaan alarajan alittavan Löyttymäen sijasta lopetettaisiinkin Heinäjoen ja Tanttalan koulut, muutettaisiin oppilaaksi-ottoalueita ja tehtäisiin Löyttymäen koulusta isompi kolmeopettajainen kyläkoulu. Kyläyhdistysten keskustelunavaus on rohkea eikä sitä pidä suoraan ampua alas.

Minun poliittinen muistini ei juuri yletä omaa uraani edeltävälle ajalle ja ajoittain muistan huonosti läheltä näkemiänikin tapahtumia. Muistan kuitenkin viime vuosituhannen lopun koulunlopetuspäätöksen: Hallakorven koululle olisi ollut moneen kertaan käyttöä nykyään, kun Tervakosken koulu pullistee saumoistaan, vaikka toimintoja on hajautettu useampaankin rakennukseen. Kyseinen koulu olisi palvellut hyvin Tervakosken itäpuolen asukkaita ja niitä, jotka ovat halunneet valita mieluummin pienemmän koulun.

Muistilokeroistani löytyy myös joidenkin luottamushenkilöiden puheita siitä, että ”olisi pitänyt silloin perustaa itä-Janakkalan koulu”. Sitä en tiedä, mitä aikaa nämä koulunperustamispuheet koskevat, eli puhutaanko viime vuosituhannesta vai tämän vuosituhannen alkupuolesta (jolloin itse olin poissa luottamustehtävistäni ns. virkavapaalla Englannissa asuessamme). Nykytietämyksellä oppilasmääristä itä-Janakkalan koulu tuntuu fiksulta ajatukselta, mutta sitä ei koskaan toteutettu.

Aloitetta vastustavia mielipiteitä tulee varmasti. Mielestäni asiaa pitäisi  pohtia ennakkoluulottomasti joka kannalta mutta se jää nyt tuoreiden luottamushenkilöiden tehtäväksi. Minua harmittaa se, etten ole itse kyennyt enkä osannut tehdä enempää Löyttymäen koulun puolesta. Kyseessä on koulu, jonka lopetuspäätös sattuu kipeimmin, kun miettii, miten pitkä matka sieltä on pienillä koululaisilla kulkea mihinkään muuhun kouluun.

Omassa elämässäni viimeisiä viedään kokouksien lisäksi opiskelun saralla, sillä graduni on vahvasti työn alla. Ensi vuoteen sijoittuva valmistumiseni tarkoittaa ainakin sitä, että freelance-töitä on hankittava taas vähän tiukempaa tahtia. Uudelle alalle työllistyminen ei näin keski-ikäiselle liene enää niin helppoa ;)

Joulun avaus opistotalolla

Seuraava kirjoittamani juttu on julkaistu tänään Janakkalan Sanomissa lehden sivuille sopivan mittaisena eli hiukan lyhennettynä

Perinteinen Joulun avaus lämmitti mieliä

Joulukuun ensimmäisenä lauantaina juhlittiin perinteiseen tapaan Joulun avausta Sibelius-opiston Janakkalan toimipisteessä eli tuttavallisemmin Pyhämäentien opistotalolla. Päivä rakentui tutulla kaavalla: neljän musiikillisen tuokion väliajoilla syötiin joulupuuroa, askarreltiin kunnan kulttuuritoimen järjestämässä joulupajassa, nautittiin kahvipöydän antimista ja ostettiin arpoja.

”Huikea huiluryhmä” aloitti ohjelman Harry Potter –teemoilla. Ensimmäisen musiikkituokion aikana koettiin jännittäviäkin hetkiä, kun lasten joulukuusen koristelu oli päätyä koko kuusen kaatumiseen. Kuusi ja lapset saatiin kuitenkin pelastettua ja iloittelua jatkettua. Solistisoittajien lisäksi iltapäivään mahtui mukaan muutamia duoja ja koko lavan täyttänyt Retkikuntaorkesteri, joka vei jousillaan yleisön elokuvamaailmaan Spy movien, Sad movien ja Action movien tahtiin.

Nelituntisen tapahtuman kaikki musiikkiesitykset olivat mieltä lämmittävää kuunneltavaa. Lavalle vuorollaan astuneet pienet muskarilaiset kuin myös aloittelevat sekä edistyneemmät soittajat ovat rohkeita ja reippaita esiintyjiä. Lapsi- ja nuorisokuoron esiintymisvuorolla yleisökin päästettiin mukaan laulamaan ja viimeistään viimeisellä yhteislaululla ”Kulkuset” saatiin salin kattoa vähän nostettua.

Joulun avauksen onnistuminen oli jälleen kerran yhteistyön tulos. Pianonsoiton opettaja Elina Vikmanin yhdessä muiden opettajien kanssa kokoama ohjelma oli sujuva kokonaisuus. Juontajina toimineet opiston oppilaat muistivat välillä myös hauskuttaa yleisöä.

Janakkalan Lasten ja Nuorten Musiikin Tuki ry:n aktiivit pyörittivät kahviota, arpamyyntiä ja puurotupaa sujuvasti. Tapahtuman synnyttämiseen vaaditaan paljon etukäteisvalmisteluja aina arpajaisvoittojen hankkimisesta leipomiseen ja opistotalon koristeluun sekä tuolien siirtelyyn ja tälläkin kertaa ne onnistuivat hyvin. Uusia ihmisiä kaivataan aina mukaan ja tahdotaan saattaa yhdistyksen toimintaa paremmin niin oppilaiden vanhempien kuin muidenkin janakkalalaisten tietoon. Kannatusyhdistykselle onkin juuri hiljattain perustettu kotisivu sekä facebook-sivu.

Tärkeä tilakysymys

Pyhämäentien opistotalo on sekä päivittäiselle soitto-opetukselle että konserteille ja isommille tempauksille tärkeä tapahtumapaikka. Joulun avauksessakin oli ajoittain ahdasta mutta kaikki toiminnot saatiin sovitettua, vaikka Sibelius-opiston vuokratilat opistotalossa ovatkin viime vuodesta vähentyneet.

Aikanaan kipeältä tuntunut päätös Janakkalan musiikkikoulun yhdistämisestä silloiseen Hämeenlinnan musiikkiopistoon on kuitenkin viime aikoina tuntunut hyvältä ratkaisulta, kun Sibelius-opisto on pitänyt Janakkalan toimipisteen kehittämistä yhtä tärkeänä kuin päätoimipaikan toimintaa. Pari vuotta sitten Janakkalan tuntien osalle viimein saatu valtionosuus lisäsi oppilaspaikkoja ja mm. tuotti uuden flyygelin opistotalon saliin.

Näinä aikoina tuttu niukkuuden jakaminen on tuottanut musiikkiopistollekin murhetta. Kun valtuusto hiljattain muutti kunnan poistosuunnitelman ajan tasalle, Pyhämäentien opistotalon vuokra nousi vaikka samanaikaisesti jouduttiin luovuttamaan alakerta päiväkodin käyttöön. Opetus on saatu sujumaan pienentyneissä tiloissa vaikka aluksi se vaatikin aikamoista järjestelemistä. Sekä opettajien, oppilaiden kuin vanhempienkin toiveissa kuitenkin on, että nykyiset tilat saadaan säilytettyä ja pidettyä kunnossa tulevaisuudessakin.

Pohdintaa sanoista

Kuntavaalit vai kunnallisvaalit? Tätä kysymystä taisin pohtia jo neljä vuotta sitten ja silloin päädyin ehdottomasti käyttämään ilmaisua kunnallisvaalit. En kuitenkaan muista, teinkö päätökseni vain siltä perustalta, että se tuntui paremmalta.

Olen käyttänyt kunnallisvaalit-muotoa myös näiden vuoden 2012 vaalien aikana. Aloin kuitenkin aivan hiljattain pohtia, pitäisikö minunkin taipua lyhempään kuntavaalit-muotoon, joka tuntuu olevan esimerkiksi useiden ehdokkaidemme mieleen. Pohdintani tueksi tein haun internetistä. Haku tuotti ensimmäiseksi tulokseksi Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) tekstin jo kahdeksan vuoden takaa.

Kielenhuollollisesti suuntautuneena ihmisenä arvostan Kotusta suuresti. Kotuksen Salli Kankaanpää totesi vuonna 2004 kummankin sanamuodon olevan virallinen laissa esiintyvä muoto. Hän ei kirjoituksessaan varsinaisesti ota kantaa kummankaan muodon puolesta, toteaa vain toisen olevan lyhyempi.

Oikeusministeriön vaalisivu ja Kuntaliitto käyttävät muotoa kunnallisvaalit. Kuntavaalit-muoto näyttää olevan käytössä Keskustan, Kristillisdemokraattien ja Maailmanpuolueen valtakunnallisilla sivuilla (tässä valtakunnallisista sivuista katsottu vain etusivu). Sen sijaan Kokoomuksen, SDP:n, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten valtakunnallisilla sivuilla käytetään muotoa kunnallisvaalit.

Entä paikallisesti? Janakkalan kunta käyttää muotoa kunnallisvaalit. Sama muoto on valittu myös Keskustan, Vihreiden ja Perussuomalaisten paikallisille sivuille (sekä Maailmanpuolueen kaikkien kunnallisvaaliehdokkaiden yhteiselle sivulle). Kokoomus, SDP ja Vasemmistoliitto sekä Kristillisdemokraatit ovat Janakkalassa päätyneet käyttämään muotoa kuntavaalit, näistä ensin mainitut kolme puolueiden valtakunnallisista sivuista poiketen.

Mikä merkitys tällä pohdinnalla on? Ei oikeastaan yhtään mikään. Jäin vain miettimään, olenko vanhanaikainen vai erityisen oikeakielinen, kun olen pitänyt kiinni perinteisestä kunnallisvaalit-muodosta. Ainakin valitsemani muoto poikkeaa Keskustan valtakunnallisesta linjasta. Minua kuitenkin ilahduttavat Kotuksen uudemmat neuvot, joiden mukaan ”Lokakuun vaaleja voi siis nimittää sekä kuntavaaleiksi että kunnallisvaaleiksi. Joidenkin korvissa kuntavaalit-sana saattaa kuulostaa vieraalta, joten tiedotuksessa voisi käyttää molempia muotoja rinnakkain.” Siis molempi parempi eikä makuasioista kannata kiistellä.

Kunnallisvaalit ja luopumisen aika

Kunnallisvaalivalmistelut ovat pitäneet minua kiireisenä ehdokashankinnan viime metreillä vaaliasiamiehen tehtävien myötä. Itse en ole ehdolla tällä kertaa, minkä olen kertonut avoimesti jo kuukausia sitten. Kolme kautta valtuustossa ja muissa luottamustehtävissä, ja niiden kolmen kauden aikana kaksilapsisesta nelilapsiseksi perheeksi, talon rakentaminen, opiskelua välillä erilaisten töiden, välillä ”pelkän” kotiäitiyden ohella…

Päätin jo aikaa sitten, että on vähintäänkin tauon paikka. Olisi hienoa, jos osaisi sanoa ei joillekin asioille ja rajoittaa sitä, ettei paletti laajenisi liikaa. Minä en osannut, joten katson parhaimmaksi sanoa kokonaan ei ehdokkuudelle.

Olen iloinen, että Janakkalan Keskusta, jota olen viimeiset 12 vuotta edustanut luottamustehtävissä, on löytänyt hyviä uusia sekä vanhoja tuttuja ehdokkaita. Lista keskustalaisista ehdokkaista kunnallisvaaleissa 2012 löytyy täältä.

Täällä Kummallisia kiemuroita -blogissa ei ole ollut usein uusia tekstejä , koska olen keskittynyt kirjoittamaan toisaalle ja ihan toisenlaisia juttuja. Yritän silti  edelleen vääntää joskus jotain tännekin. Seuraavat kuukaudet joka tapauksessa kirjoitan ahkerasti, nimittäin lingvistiikan alalta olevaa graduani.