Kaikenlaisista kouluista

Eilen oli Heinäjoen koululla hyvä keskustelutilaisuus ennen kasvatus- ja koulutuslautakunnan kokouksen alkua. Koululaisten vanhempia puhutti oppilasmäärän väheneminen ja erityisesti sen vaikutus opettajamäärään. Heinäjoen koulu on ollut kolmeopettajainen koulu mutta oppilasmäärä näyttäisi vähenevän koko ennustekaudeksi selvästi alle 30 oppilaan eli kaksiopettajaisen koulun lukemiin. Toivoisin kuitenkin, että kaksiopettajaisuutta ei nähtäisi pelkästään peikkona. Se aiheuttaa omat haasteensa opetukselle, mutta ihan hienosti koulunkäynti sujuu ”pikkukakkosillakin”, kuten janakkalan kaksiopettajaiset koulut itseään kutsuvat.

Heinäjoen oppilasmäärä merkittiin kokouksessa tiedoksi. Asia tulee uudestaan eteemme talousarviovalmistelussa, jolloin päätämme koulujen tuntiresursseista. Ellei Heinäjoelle yhtäkkiä ilmesty jostain lisää oppilaita, en ymmärrä, miten voisimme päättää muutakaan kuin vähentää koulun tuntiresurssit kahdelle opettajalle. Se on sitten taas ihan toinen juttu, mitä tapahtuu, jos oppilaita tulee reilusti lisää. Mielestäni on luonnollista, että kolmeopettajaisuuteen palataan, kun sille tulee edellytykset.

Ihmettelen, etteivät useammat turenkilaiset vanhemmat ole huomanneet varsin lähellä kuntakeskusta sijaitsevaa Heinäjoen koulua. Matkaa Turengista tulee vain noin 5-6 kilometriä, koulun sijainti on hyvä ja tilat mainiot. Opettajat vaikuttavat innostuneilta työstään. Täällä eteläisemmässä Janakkalassa olemme jo nähneet sen, että jotkut vanhemmat haluavat valita lapselleen pienemmän Vähikkälän koulun seiniensä sisällä pullistelevan ison Tervakosken koulun sijasta – samaa tilanahtautta on myös Turengissa. Jokaisella kuntalaisella on oikeus hakea lapselleen koulupaikkaa myös toisen oppilaaksiottoalueen koulusta. Tältä keväältä kouluunilmoittautumisaika päättyy maaliskuun puolessavälissä, vielä on siis hiukan aikaa tehdä toisenlainenkin valinta. Käykää ihmeessä tutustumassa Heinäjoella, opettajat ja oppilaat vastaanottavat teidät sinne varmasti mielellään. Isoilla ja pienillä kouluilla on molemmilla omat hyvät puolensa ja ehdottomasti kannattaa miettiä, kumpi on lapselle ja hänen perheelleen sopivampi vaihtoehto.

Keskustelutilaisuuden jälkeen lautakunta keskusteli pitkään kokouksessaan. Pöytäkirjaan tulevat näkyviin vain päätökset, ei keskustelun koko kirjo. Keskustan ja perussuomalaisten valtuustoaloite puhutti nyt ja tulee varmasti puhuttamaan vielä valtuuston käsittelyssä. Itse en ole viranhaltijatyöryhmän laatimaan aloitevastaukseen tyytyväinen, sillä siitä paistaa läpi niin selvästi keskittämisajattelu ja haja-asutusalueidemme arvostamattomuus. Mm. vastauksen lausunto siitä, että ”Löyttymäessä ei ole havaittavaa kylärakennetta kartalta tai maastossa tarkasteltuna” on suorastaan ristiriidassa hiljattain hyväksytyn rakennemallin kanssa, jossa Löyttymäki mainitaan yhtenä kyläkeskuksena. En kuitenkaan esittänyt vastaukseen muutoksia. Jälkikäteen ajatellen olisi ehkä pitänyt. Joka tapauksessa olennaisemmalta eilen illalla tuntui esittämäni muutos, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Lautakunta päätti esittää valtuustolle, että valtuusto tarkentaa mahdollista koulun lakkauttamisen päätösprosessia seuraavasti:
jos koulussa on kahtena peräkkäisenä vuonna koko lukuvuoden ajan alle 20 oppilasta, lakkauttamispäätös tehdään toisen minimimäärän alittavan vuoden syyslukukauden aikana.

Tämä on siis tavallaan paluu aikaan ennen palvelustrategian päätöstä, jonka mukaan alle 20 oppilasta (virallisena laskentapäivänä) tarkoittaisi suoraan koulun lopettamista.

Toivon kaikille Janakkalan kouluille työrauhaa. Kaikkien koulujen kohdalla tilanne elää vuosittain ja epävarmuutta pitää sietää jonkin verran. Isoilla kouluilla ryhmäkoot ja ryhmien määrät muuttuvat vuosittain, opettajia otetaan lisää, siirretään toisaalle tai jätetään ottamatta tarpeen mukaan. Pienillä kouluilla odotetaan oppilasennusteita jännityksellä ja toivotaan, että oppilasmäärä ei laske kriittisiin lukemiin. Heinäjoen koululla jouduttaneen sopeutumaan opettajasiirtoon isojen koulujen tapaan mutta siellä se tietysti vaikuttaa konkreettisemmin ja koskettaa koulun arkea kipeämmin. Mutta haluan muistuttaa, että vaikka opetuksen järjestämisen tapa muuttuisi, se ei silti tarkoita automaattisesti huononnusta. Janakkalassa tarjotaan hyvää perusopetusta ja erilaisia vaihtoehtoja löytyy niin isojen kuin pienten koulujen kannattajille.

Mainokset

4 responses to “Kaikenlaisista kouluista

  1. Hei!
    Muutama kommentti kirjoitukseesi…

    Olen samaa mieltä, että kaksiopettajaisen koulu opetus on yhtä laadukasta kuin useamman opettajan opinahjossa. Mielestäni näiden ”pikkukakkosten” opettajille pitäisi kuitenkin ehdottomasti antaa koulunkäyntiavustaja tueksi työpäivän läpiviemiseen! Löyttymäelläkin on pari viime vuotta ”selviydytty” kouluvuodesta kahdella opettajalla, kun kunnalla ei ole ollut resurssia palkata apuopea.

    Oppilasennusteita luetaan ja niihin vedotaan kuin pyhään kirjaan. Ennuste on kuitenkin vain arvio tulevasta oppilasmäärästä eikä siinä millään lailla huomioida muutaman kilometrin päässä olevia lähikunnan perheitä, joista käy lapsia jo kyseistä koulua tai joista on muutaman vuoden sisällä tulossa useampikin sisarus samaan opinahjoon.

    Oppilaaksiottoalueet tuntuvat myös olevan kiveen hakattuja rajoja, joita ei haluta katsoa muualta kuin Turengin tai Tervakosken suunnalta. Koulumatka on saman mittainen kyliltä taajamiin kuin taajamista kylille. Pisin matka tuntuu olevan edelleen ihmisten korvien välissä!

    Yleensäkin tällainen koulukeskustelu tuntuu hyvin lyhytjännitteiseltä, eletään maksimissaan neljän vuoden valtuustosyklillä. Pidemmän tähtäimen suunnittelmat tuntuvat olevan mahdottomia. Myös lautakuntien välinen yhteistyö näyttää tällaiselle tavikselle kovin vähäiseltä ja väkinäiseltä.

    Näillä mietteillä….
    Löyttymäkeläisen koululaisen äiti

  2. Hei Liisa, kiitos kommentistasi! Ihana huomata, että joku lukee raapustuksiani…

    Olen ihan samaa mieltä oppilaaksiottoalueista. Niitä on pitänyt tarkastella ymmärtääkseni jo vuosia eikä mitään kuitenkaan ole tapahtunut. Nyt meille on luvattu, että tarkastelu alkaa uuden sivistystoimenjohtajan johdolla (hän aloittaa huhtikuun alussa). Itsekin muistan puhuneeni asiasta eri tilaisuuksissa ja kokouksissa useiden vuosien ajan. Toimenpiteet ovat vain aina jääneet jonnekin eikä asia ole edennyt.

    Minun mielestäni kunnan pitäisi mahdollistaa taajamien oppilaiden kyläkouluihin kulkemista – siis osallistua kuljetusjärjestelyihin ja kustannuksiin. Tämä mielipide ei kuitenkaan yleensä saa vastakaikua: vedotaan tasapuolisuuteen ym. Kuitenkin on (kuulemma) ollut sellaisiakin aikoja, kun Turengista on lähtenyt aamuisin kunnan järjestämä kuljetus jollekin pikkukoululle ja iltapäivällä tietysti paluukyyti myös. Kyllä sen voisi järjestää nytkin aivan varmasti. En usko, että mikään laki kieltää kuntaa määrittelemästä erityisehtoja esim. siten, että vajaalla oppilasmäärällä toimivaan kyläkouluun saa tarjota kuljetuksen oppilasmäärän ylärajoilla toimivan taajamakoulun alueelta niille oppilaille, jotka haluavat hakeutua kyläkouluun.

    Lautakuntien välistä yhteistyötä pitäisi tiivistää ehdottomasti. Siitäkin on puhuttu… (Minne ne puheet aina jäävät, kun tulee tekojen aika?) Nykyisessä lautakunnassani on tosin jo laajempi pohja kuin ennen tätä valtuustokautta nyt, kun varhaiskasvatus on tuotu sivistystoimen alle. Tämä antaakin mukavasti uutta ja osin ihan erilaista näkökulmaa asioihin. Mutta esim. valtuustoaloitteemme osalta olisin toivonut esim. maaseutulautakunnan käsittelyä kohtaan, jossa haetaan kokonaisnäkemystä kylien ja kyläkoulujen kehittämiseen.

    Blogillani on varsin vähän lukijakuntaa (tosin näitä kirjoituksiakin ilmestyy hyvin harvaan tahtiin) mutta olisi hienoa, jos jaksaisit laittaa mietteitäsi vaikkapa paikallislehteen. Tai kirjoittakaa isommalla porukalla… Jokainen mielipide on tärkeä ja nämä kotikulmien asiat ovat niitä merkityksellisiä kaikille meille kuntalaisille, vaikka osalla kuntapäättäjistä onkin varmaan ”isommat” eduskuntavaaliasiat mielessä tällä hetkellä.

  3. Olen kaima kanssasi samaa mieltä, kyllä kyyti voi kulkea myös isommasta taajamasta pienempään ja koulupiirien rajoja on syytä tarkastella. Jos isompien koulujen tilanahtautta voidaan helpottaa samalla kun pienemmän koulun jatko turvataan niin sehän on etu molemmille. Toivottavasti asioihin saadaan uutta vauhtia uuden koulutoimenjohtajan myötä.
    Vai ei Löyttymäellä ole kylää, sepäs oli uutinen. Löyttymäen tilanne näyttää kyllä valitettavan huonolta. Se on niin kaukana, että sinne ei taida löytyä halukkaita muista koulupiireistä. Jos Lammilta tulijoita on ja joku niistä tietää, niin olisi kiva kuulla. Virallinen tieto käsittääkseni on että tulijoita ei ole.

  4. Kaima-Jaana, niinpä, liikenne kulkee molempiin suuntiin. Toivon minäkin, että vauhtia tulisi ja sellaista avoimin silmin erilaisten vaihtoehtojen tutkimista, mitä olen (turhaan) odottanut jo vuosia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s