Terveisiä onnistuneesta kyläkouluillasta

Viime torstainen kyläkouluiltamme oli oikein onnistunut, vaikkakin väkeä olisi paikalle sopinut enemmänkin. Monet iltaan tulijoista käyttivät hyväkseen mahdollisuuden tutustua yhteen Janakkalan kaksiopettajaisista kyläkouluista. Vähikkälän koulu perustettiin Janakkalaan vuonna 1879 ja on toiminut nykyisessä pariin kertaan laajennetussa koulurakennuksessa jo 131 vuotta. Koulurakennus on Janakkalan vanhin. Ikä ei paina tiloja eikä toimintaa vaan koulutyössä ovat innolla mukana opettajien ja oppilaiden lisäksi myös vanhemmat ja välillä puoli kylää.

Kyläkouluillan pääpuhujan, tutkija Sami Tantarimäen esitys herätti paljon ajatuksia kuulijakunnassa ja sitä seurannut keskustelu olikin niin vilkasta, että illan puheenjohtajana jouduin lopulta viheltämään pelin poikki vähän kesken, koska meidän täytyi päästää puhujamme takaisin kotiinsa ja perheensä pariin. Paikalla oli kyläläisiä Heinäjoelta, Löyttymäestä, Tanttalasta, Viralasta ja Vähikkälästä, ainakin yksi opettaja kaikista ”pikkukakkosistamme”, sivistystoimen johtavat viranhaltijat ja nähdäkseni keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja vihreiden luottamushenkilöitä.

Tantarimäen esityksestä nousi tärkeänä asiana nimenomaan avoin kiireetön keskustelu ennen päätöksentekoa. Tällainen arvokeskustelu on tärkeää, mutta sitä ei usein haluta tai osata hoitaa vaan lähdetään kiireellä suunnittelemaan suoraan kyläkoulu(je)n lakkauttamista. Järjestämämme kyläkouluilta oli Janakkalassa tärkeä keskustelunavaus ja viranhaltijatkin siitä kovasti kiittelivät, mutta luottamushenkilöiden osallistuminen oli harmillisen vähäistä. Jos järjestävänä tahona olisi ollut vaikkapa kasvatus- ja koulutuslautakunta, olisiko osallistuminen ollut toisenlaista?

Eräs Tantarimäen tärkeistä viesteistä liittyi siihen tilanteeseen, jossa koulun lakkauttamiseen on kuitenkin päädytty.  ”Kouluverkkoprosessin jälkihoito on muutakin kuin koulukyydin järjestämistä”, hän totesi erittäin aiheellisesti. On tärkeää arvioida, miten ennakoidut säästöt toteutuivat, jos toteutuivat. Tässä jälkiarvioinnissa kuten myös vaikutusten ennalta-arvioinnissa ei kuitenkaan pitäisi pitäytyä vain laskennallisissa säästöissä, sillä kun jostain karsitaan, se vaikuttaa melko varmasti myös asioihin, joita ei ole niin helppo muuttaa numeroiksi.

Tantarimäki oli tehnyt pohjatyönsä huolellisesti ja tutustunut niin Janakkalan kuntastrategiaan kuin tänä syksynä valmistuneeseen kouluverkkoselvitykseenkin (ks. pöytäkirjahaku, kasv. ja koul.ltk 21.10.2013). Kouluverkkoselvityksessä hän kiinnitti huomiota moneen samaan asiaan kuin mekin, jotka olemme kasvatus- ja koulutuslautakunnan enemmistön kanssa samaa mieltä ollen moittineet selvitystä puutteelliseksi ja ristiriitaiseksi.

Kouluverkkoselvityksessä (s. 24) mainitaan mm. ”Koulujen erilaisuudesta huolimatta opetuksen laatu kunnan kaikissa, myös pienemmissä 2- opettajaissa ja noin 30 oppilaan kouluissa, on edelleenkin voitu säilyttää hyvänä ja opiskeluympäristön vaatimukset yleisesti ottaen kohtuullisella tasolla.” On opettajien työtä aliarvioivaa esittää, että laatu olisi vain kohtuullisella tasolla (ks. laatuargumentteja esim. kirjoituksestani 29.10.2013).

Tantarimäki pohti myös samaa tasa-arvoväittämää, jota olen itse ihmetellyt. ”Perusopetuksen järjestäminen 5 koulussa ja 8 rakennuksessa olisi Janakkalan kokoisessa kunnassa perusteltua. Edelleen kunnassamme säilyisi erikokoisia kouluja tasaisesti taajamissa sekä maaseudulla että ennen kaikkea opetus olisi mahdollista järjestää laatuvaatimusten mukaisesti kaikille oppilaille tasa-arvoisemmin kaikissa yksiköissä.”(KVS s. 29) Tarkoitetaanko selvityksessä, että pienten koulujen laatu on huonompaa ja epätasa-arvoista niiden oppilaille, vai sitä, että niiden laatu on parempaa kuin isoissa kouluissa ja siten epätasa-arvoista isojen koulujen oppilaille, jolloin tilanne täytyy tasapäistää lopettamalla pienet koulut?

Tantarimäen diaesitys toimitetaan valtuutetuille ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenille, joten nekin, jotka eivät paikalle syystä tai toisesta päässeet, saavat tutustua pieneen osaan illan antia. Tantarimäki on myös julkaissut useita kirjoituksia ja tutkimuksen Mitä lakkautuksesta opimme? Jälkimmäisessä käsitellään yhtenä tapauksena muutaman vuoden takaista Mommilan koulun lakkauttamista, jossa media kuohutti kuntalaisten mieliä samaan tapaan kuin tänä syksynä Janakkalan kouluverkkoselvityksen uutisoinnissa.

Kyläkouluillan hyvin onnistuneista järjestelyistä kiitokset kaikille osallistuneille ja ennen kaikkea äidilleni, joka huolehti Vähikkälän Seuratalon niin kauniiseen kuntoon työtään säästelemättä.

IMG_0770

Nelivuotias Väinö nappasi Viralan koululaisen Petran tekemän banderollin kesken vilkkaan keskustelun. Taustalla Sami Tantarimäki, Jaana Lamberg ja lehdistöä. Kuva Samu Lamberg.

Mainokset

Koko Janakkalan kyläkouluilta

Kyläkouluiltakutsukuva
Kyläkouluilta on kaikille avoin tilaisuus. Tervetuloa!

Olin unohtanut laittaa kutsun julkiseksi blogissani mutta tapahtumaa on ilmoitettu Janakkalan Sanomissa ja lisäksi kutsut on lähetetty valtuustolle, kunnanhallitukselle, kasvatus- ja koulutuslautakunnalle ja virkamiesjohdolle ja asiasta on tiedotettu kaksiopettajaisten koulujen oppilaiden kotiin koulujen kautta. Tapahtuman Facebook-sivun suora linkki on tässä.

Laatu ei ole koosta kiinni

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja Heikki Salmi on toistuvasti lausunut (mm. JaSa 24.10.13), että kaksiopettajaiset kyläkoulut lakkauttamalla niiden oppilaiden saaman opetuksen laatu paranisi. Painoarvoa tällä mielipiteellä ei ole Salmen nykyisestä eikä entisestä asemasta huolimatta, sillä se ei perustu tosiasioihin.

Useat tutkimukset sekä Suomessa että ulkomailla kertovat yhdysluokkaopetuksen eduista. Yhdysluokkaopetus on hyväksi sosiaalisten taitojen kartuttamisessa. Kukin oppilas saa ensin olla pieni ja oppia isommiltaan ja sitten taas vuorostaan olla se isompi ja osaavampi, joka ohjaa nuorempiaan.

Tiedollisesti ja taidollisesti pienempien koulujen oppilaat eivät häviä isompien koulujen oppilaille. Oppiminen ei ensisijaisesti riipu välineistä vaan opettajan ja oppilaan välisestä vuorovaikutuksesta, motivaatiosta ja oppimisen ilosta. Nämä asiat voivat olla yhtä hyvin kohdallaan niin pienessä kuin isossakin koulussa.

Janakkalankin pienkouluista on viime vuosina ja vuosikymmeninä ponnistanut nuoria eteenpäin opiskeluun, huippu-urheiluun, tiedekilpailuihin, työelämään – varmasti oppilasmäärään suhteutettuna ihan yhtä paljon kuin taajamakouluistakin.

Jaana Lamberg

Kirjoitus on julkaistu HäSa:ssa 29.10.2013.

Lautakunnan päätös on erävoitto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsitteli eilen kokouksessaan viime viikolla julkaistua kouluverkkoselvitystä. Palaan itse kouluverkkoselvityksen sisältöön ja sen käsittelyyn myöhemmin tarkemmin.

Lautakunta päätti kouluverkkoselvityksestä seuraavasti:

1. Kasvatus- ja koulutuslautakunta merkitsee kouluverkkoselvityksen tiedoksi.

2. Lautakunta toteaa, että kouluverkkoselvitys on
kustannuslaskelmien osalta puutteellinen ja perusteluiltaan ristiriitainen eikä sitä voida käyttää päätöksenteon pohjana.

3. Lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen
valtuustolle, että koulujen ylläpitämisen kriteeri on edelleen palvelustrategian 2007-2016 mukainen eli vähintään 20 oppilasta.

Päätös syntyi äänin 6-3 eli sen puolesta olivat keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton valtuutetut ja vastaan sosiaalidemokraatit, mukaanlukien lautakunnan puheenjohtaja. Päätös oli hyvä ja vastaa sitä kuvaa, joka parilla lukemiskerralla on tuosta kouluverkkoselvityksestä tullut.

Janakkalan kaksiopettajaisilla kouluilla on töissä innostuneita kokeneita sekä uudempia opettajia ja heillä on selvästi halua kehittää kouluja edelleen. Lautakunnan eilinen päätös on virkistävä tuulahdus tähän kyläkoulujentappomielialaan, joka viime keväästä asti on ollut vallalla. Opettajille ja oppilaille toivoisi työrauhaa eikä sitä, että joka puolelta toitotetaan, että ”teidän kouluhan lakkautetaan”. Niin kauan kuin lakkauttamispäätöksiä ei ole, kouluja ei olla lakkauttamassa.

Mielenkiintoinen yksityiskohta päätöksentekoprosessissa on se muoto, miten kouluverkkoselvitys oli esityslistalla esillä. Päätösehdotuksena oli ”Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää esittää liitteenä 1/Kola 21.10.2013 § 73 olevan kouluverkkoselvityksen kunnanhallituksen sekä edelleen valtuuston käsiteltäväksi.” Mielestäni päätösehdotuksessa oli yritetty piilottaa se, että sen mukaisella päätöksellä lautakunta olisi käytännössä hyväksynyt ristiriitaisen kouluverkkoselvityksen tarkoitushakuisine johtopäätöksineen. Vertailun vuoksi katsoin, mikä oli päätösehdotus 12.12.2012, kun lautakunta käsitteli sivistyspalveluiden strategista selvitystä. Silloin sekä päätösehdotus, että lopullinen päätös olivat ”Merkitään tiedoksi.”

Kuka päättää koulun lakkauttamisesta?

Viime perjantaina Radio Häme yllätti uutisoinnillaan. Minuun otti yhteyttä hätääntyneitä kuntalaisia tyyliin ”radiossa sanottiin, että Janakkalan kyläkoulut lakkautetaan”. Ai radiossa sanottiin? Sen tiesin heti kertoa kysyjille, että lakkauttamispäätöksiä ei ole tehty – sen verran olen seurannut esityslistoja ja päätöksiä ja myös ottanut niihin kantaa.

Tänään ehdin kuunnella kaikki perjantain radiolähetykset enkä enää ihmettele hämmennystä. Yhteydenotot tulivat klo 12.30 lähetyksen uutisoinnin jälkeen, jonka litterointi löytyy tästä.

Janakkalassa joudutaan nopeuttamaan kaksiopettajaisten kyläkoulujen lakkauttamista. Janakkalan kunnan talous on niin pahasti alijäämäinen, että välttääkseen joutumasta kriisikunnaksi, Janakkalan kuntapäättäjät valmistelevat kyläkoulujen aiempaa nopeampaa sulkemista.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan sosiaalidemokraattinen puheenjohtaja Heikki Salmi sanoo, että ensi kesänä voidaan sulkea Tervakosken ja Turengin taajamien tuntumassa olevat pikkukoulut.

”Nyt mietitään että että vaikka kahta mutta että että, onko se poliittisesti mahdollista, on ihan toinen kysymys. Ja jokainen koulusta tehdään sitten vielä erikseen päätös, että siinä mielessä tää on tämmönen tuskien taival kyllä.”

”Lautakunnan puheenjohtajana väläyttäkääs nyt ne kaks kaks koulua, jotka siinä nyt mahdollisesti olis esityksenä ens vuonna.”

”No siinä nyt lähinnä tota on sitten nää Tervako–, isojen koulujen lähellä olevat koulut elikkä Vähikkälä ja Heinäjoki.”

Uutinen lähtee liikkeelle rajusti: ”Janakkalassa joudutaan nopeuttamaan kaksiopettajaisten kyläkoulujen lakkauttamista.” Tämä virke johtaa useaan lähtöolettamaan. Ensinnäkin siihen, että ’kaksiopettajaiset kyläkoulut lakkautetaan’ eli että siitä olisi tehty päätös. Väärin. Ei ole tehty sellaista päätöstä eikä voida olettaa, että kasvatus- ja koulutuslautakunta, kunnanhallitus tai valtuusto olisivat yksimielisesti tällaista päätöstä tulevina kuukausina tekemässä.

Toisekseen oletetaan, että (mahdollisia) lakkauttamisia nopeutetaan. Siitä ei toki myöskään ole päätöstä eikä edes päätösesitystä. Lautakunnan esityslistalla tänään on tähän liittyen vain kouluverkkoselvityksen käsitteleminen.

Miten nämä olettamat olivat uutiseen joutuneet? Aamulähetyksissä sisältö oli vielä toisenlainen. Klo 7.30 ja 8.30 uutisoitiin seuraavasti [korjaus minun]:

Janakkalan tuore kouluverkkoselvitys lopettaisi neljä pientä kyläkoulua kunnassa. Hallintotieteen tohtorin Yrjö K[u]otolan ja kunnan virkamiesten tekemän selvityksen mukaan Heinäjoen, Tanttalan, Viralan ja Vähikkälän koulut lopetetaan. Selvityksen mukaan yksin Heinäjoen ja Vähikkälän koulun lopettamiset ja oppilaiden siirto Turenkiin ja Tervakoskelle säästäisi satoja tuhansia euroja. Janakkalan kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee asiaa maanantaina.

Selvityksestä oli löydetty satojen tuhansien säästöjä vain kahden koulun lakkauttamisesta. Selvityksen lukeneena voin muuten todeta, että siinä ei ole perusteltu kustannuslaskelmia ja osa niistä on selvästi virheellisiä.

Klo 9.30 lähetyksessä nostettiin selvityksestä uusi asia [korjaus ja lihavointi minun]:

Janakkalan tuore kouluverkkoselvitys lopettaisi neljä pientä kyläkoulua kunnassa. Hallintotieteen tohtorin Yrjö K[u]otolan ja kunnan virkamiesten tekemän selvityksen mukaan Heinäjoen, Tanttalan, Viralan ja Vähikkälän koulut lopetetaan. Selvitys perustelee pienten koulujen lopettamista paitsi taloudella myös oppilaiden mahdollisuudella laadullisesti tasa-arvoisempaan opetukseen. Janakkalan kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee asiaa maanantaina.

Mikä muutti uutisoinnin sävyn  aamulähetysten konditionaalista iltapäivän preesensiin tai futuuriin ”kouluverkkoselvitys lopettaisi” vrt. ”joudutaan nopeuttamaan […] lakkauttamista”? Oliko kyseessä toimittajan itsenäinen päätös vai vaikuttivatko siihen haastatellun lautakunnan puheenjohtajan sanomiset? Muistuttaisin kuitenkin, että päätöksen tekee ensin lautakunta kokonaisuudessaan (puheenjohtajalla on vain yksi ääni) ja myöhemmin valtuusto. Päätös ei myöskään kuulu median käsiin ja se olisi syytä toimittajienkin muistaa ja siten harkita sanansa tarkkaan. Suosittelen esimerkiksi journalistin ohjeiden mieleenpalauttamista ja siitä erityisesti kohtaa 12 ” Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa […]”

Mielenkiintoista on myös se, että kyläkouluaktivistit kelpaavat vain tunnepitoisten kommenttien esittäjiksi kuten viimeisessä lähetyksessä klo 15.30.

Janakkalassa joudutaan nopeuttamaan kaksiopettajaisten kyläkoulujen lakkauttamista. Janakkalan kunnan talous on niin pahasti alijäämäinen, että välttääkseen joutumasta kriisikunnaksi, Janakkalan kuntapäättäjät valmistelevat kyläkoulujen aiempaa nopeampaa sulkemista.

Näin Viralan koulun johtokuntaan kuuluva Annakaisa Virtanen:

”Nää on niitä viimesiä palveluja, mitä meillä täällä on, jotka asutaan taajamien ulkopuolella, ja ja kyllähän se tosiasia on, että näis– tästä koulusta halutaan kylässä kun kylässä pitää kynsin hampain kiinni, koska ne muut palvelut on jo sitten siellä aika etäällä, eli eli joudutaan tavallaan sitten ite kustantaan matkat ynnä muut näihin muihin palveluihin.

Ja tietysti sehän on se tosiasia, että jos kylällä on toimiva koulu niin kyllähän se vetää niitä uusia lapsiperheitä sillon puoleensa. Elikä sehän on tässä se huoli joka kylässä, että kun se koulu sieltä lähtee niin alkaako se kylä sitten pikkuhiljaa kuivua kokoon.”

Haastateltava oli valmistautunut hyvin faktojen kanssa mutta lopulta tuutista tuli ulos vain äkkiyllättäen esitetty mielipide, jossa hän sai tosin monta tärkeää asiaa sanottua. Aika ikävää silti, että hän ei tiennyt ennen kommenttinsa kuulemista radiosta, että se otsikoitaisiin kyläkoulujen lakkauttamisen nopeuttamisena.

Otto-oikeus ei tarkoita oikeutta vääristellä asioita

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kalevi Ilmarinen kommentoi 26.9. Janakkalan Sanomissa kunnanhallituksen otto-oikeudellaan muuttamaa kasvatus- ja koulutuslautakunnan talousarvioesitystä: ”Lauseen olemassaolo ei tarkoita sitä, että koulut ikään kuin automaattisesti nyt lakkautettaisiin.” Hänen mielestään hallitus noudatti valtuuston 10.6. ilmaisemaa tahtoa, mutta lautakunta ei.

Kalevilla on nyt tainnut mennä puurot ja vellit sekaisin.

Valtuusto edellytti 10.6. ponnessaan, että monipuoliset kouluverkkoselvitykset tehdään ennen talousarviovalmistelua ja vasta sen jälkeen päätetään kaksiopettajaisista kouluista suuntaan tai toiseen. Lautakunnan talousarviokäsittelyyn mennessä selvitykset eivät olleet vielä valmiit, joten lautakunta poisti esityksestään lauseen ”Kouluverkkoselvityksen jälkeen (kuulemisen ja valtuuston päätöksen jälkeen) Heinäjoen koulu lakkautetaan 1.8.2014 alkaen” samoin kuin muita kyläkouluja koskevat vastaavat kohdat.

Lause, johon Kalevi viittaa, tarkoittaa suomen kielen lainalaisuudet huomioon ottaen sitä, että kouluverkkoselvityksen jälkeen, sen tuloksista riippumatta, koulut lakkautetaan lain vaatimassa järjestyksessä. Tätä kasvatus- ja koulutuslautakunta ei voinut hyväksyä, koska se on nimenomaan valtuuston 10.6. ponnen vastaista. Valtuusto ilmaisi tahtonsa yksimielisesti: ensin tutkitaan, sitten päätetään ja päätös oikeasti riippuu selvityksen tuloksista.

Se mikä talousarvioon ja -suunnitelmaan kirjataan, velvoittaa toimielimiä toimimaan kirjatulla tavalla. Tämän sanoo maalaisjärki mutta jos se ei Janakkalassa kelpaa perusteluksi niin löytyy asia toki kunnan hallintosäännöstäkin. Kunnanhallitus velvoitti tällä päätöksellään viranhaltijat valmistelemaan kaksiopettajaisten koulujen lakkauttamiset yksi kerrallaan valtuuston päätettäväksi.

Jos asia voitaisiin tulkita Ilmarisen kommentin mukaisesti, silloinhan mikään muukaan talousarvioihin ja -suunnitelmiin kirjattu toimenpide ei olisi toimielimiä ja viranhaltijoita sitovaa.

Kaiken lisäksi normaaliin talousarvioprosessiin kunnallisessa päätöksenteossa kuuluu, että lautakunnat valmistelevat oman toimialansa esityksen, kunnanhallitus kokoaa nämä yhteen ja lopulta valtuusto päättää. Yleensä jokaisessa vaiheessa punakynä käy ja lopulta valtuusto saattaa karsia lisää tai toisaalta palauttaa jotakin aiemmin karsittua. Kunnanhallitus olisi siis voinut keskustella kouluasiasta kaikessa rauhassa omassa talousarviokäsittelyssään, joka oletettavasti on marraskuussa. Silloin olisi kenties ollut vähintäänkin alustavia selvityksiä käytössä.

Onkin peräti merkillistä, että tässä tapauksessa käytettiin otto-oikeutta. Kunnanhallituksen enemmistö saatiin näköjään nyt huijattua uskomaan, että lautakunta olisi jotenkin päättänyt virheellisesti, vaikka se toimi aivan normaalien käytäntöjen mukaisesti. Miksei kunnanhallitus muuttanut lautakunnan esitystä vasta omassa talousarviokäsittelyssään kuten tapana on? Oliko kenties pelko, ettei asia olisi mennytkään äänestyksessä läpi, jos siitä olisi ehditty keskustella asiallisesti?

Jaana Lamberg

Kunta tarjoaa kuolinapua kaikille kyläkouluille

Janakkalan kasvatus- ja koulutuslautakunnan esityslista (17.9.) yllättää talousarvioehdotuksella, jossa on aikataulutettu kaikkien kaksiopettajaisten kyläkoulujen lakkauttaminen ensi vuodesta alkaen. Tämä yllättää siksi, että siinä jätetään suoraan huomioimatta valtuuston 10.6.2013 yksimielisesti hyväksymä ponsi, jossa esitetään, että ennen talousarviovalmistelua pitää tehdä perusteellinen kouluverkkoselvitys.

Sellaista selvitystä ei ole ponnen jälkeen tehty. Ei ole selvitetty, miten pienten koulujen oppilaat mahtuisivat taajamakouluihin, saatikka sitä, olisiko puolestaan mahdollista purkaa isojen koulujen tilanahtautta kyläkoulujen avulla. Näihin kysymyksiin vastaukset tosin ovat varsin selvät: huonosti mahtuisivat, ja olisi hyvinkin mahdollista.

Talousarvioehdotuksessa on esitetty säästösummia koulujen lopettamisesta ja kuljetusten kilpailuttamisesta, mutta näille tuskin löytyy kestäviä perusteluja. Kuljettamista tulee väistämättä enemmän, kun matkat pitenevät, eikä säästöjä synny, koska onneksi edes laki säätelee pienten koululaisten koulumatkan ajallista kestoa. Valtakunnallisesti on jo useasti todettu, että kyläkoulujen lopettamisesta ei juurikaan synny todellisia säästöjä.

On käsittämätöntä, että viranhaltijat tuovat lautakunnalle talousarvioesityksen, jolla näin selvästi kävellään yli valtuuston kesäkuisen päätöksen. Missä Janakkalan asioista oikein päätetään: luottamuselimissä, kunnantalon työhuoneissa vai kenties jossain aivan muualla?

Jaana Lamberg, Vähikkälän koulun ja Tervakosken yhteiskoulun/lukion johtokuntien puheenjohtaja