Aihearkisto: luottamustehtäviä

Terveisiä onnistuneesta kyläkouluillasta

Viime torstainen kyläkouluiltamme oli oikein onnistunut, vaikkakin väkeä olisi paikalle sopinut enemmänkin. Monet iltaan tulijoista käyttivät hyväkseen mahdollisuuden tutustua yhteen Janakkalan kaksiopettajaisista kyläkouluista. Vähikkälän koulu perustettiin Janakkalaan vuonna 1879 ja on toiminut nykyisessä pariin kertaan laajennetussa koulurakennuksessa jo 131 vuotta. Koulurakennus on Janakkalan vanhin. Ikä ei paina tiloja eikä toimintaa vaan koulutyössä ovat innolla mukana opettajien ja oppilaiden lisäksi myös vanhemmat ja välillä puoli kylää.

Kyläkouluillan pääpuhujan, tutkija Sami Tantarimäen esitys herätti paljon ajatuksia kuulijakunnassa ja sitä seurannut keskustelu olikin niin vilkasta, että illan puheenjohtajana jouduin lopulta viheltämään pelin poikki vähän kesken, koska meidän täytyi päästää puhujamme takaisin kotiinsa ja perheensä pariin. Paikalla oli kyläläisiä Heinäjoelta, Löyttymäestä, Tanttalasta, Viralasta ja Vähikkälästä, ainakin yksi opettaja kaikista ”pikkukakkosistamme”, sivistystoimen johtavat viranhaltijat ja nähdäkseni keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja vihreiden luottamushenkilöitä.

Tantarimäen esityksestä nousi tärkeänä asiana nimenomaan avoin kiireetön keskustelu ennen päätöksentekoa. Tällainen arvokeskustelu on tärkeää, mutta sitä ei usein haluta tai osata hoitaa vaan lähdetään kiireellä suunnittelemaan suoraan kyläkoulu(je)n lakkauttamista. Järjestämämme kyläkouluilta oli Janakkalassa tärkeä keskustelunavaus ja viranhaltijatkin siitä kovasti kiittelivät, mutta luottamushenkilöiden osallistuminen oli harmillisen vähäistä. Jos järjestävänä tahona olisi ollut vaikkapa kasvatus- ja koulutuslautakunta, olisiko osallistuminen ollut toisenlaista?

Eräs Tantarimäen tärkeistä viesteistä liittyi siihen tilanteeseen, jossa koulun lakkauttamiseen on kuitenkin päädytty.  ”Kouluverkkoprosessin jälkihoito on muutakin kuin koulukyydin järjestämistä”, hän totesi erittäin aiheellisesti. On tärkeää arvioida, miten ennakoidut säästöt toteutuivat, jos toteutuivat. Tässä jälkiarvioinnissa kuten myös vaikutusten ennalta-arvioinnissa ei kuitenkaan pitäisi pitäytyä vain laskennallisissa säästöissä, sillä kun jostain karsitaan, se vaikuttaa melko varmasti myös asioihin, joita ei ole niin helppo muuttaa numeroiksi.

Tantarimäki oli tehnyt pohjatyönsä huolellisesti ja tutustunut niin Janakkalan kuntastrategiaan kuin tänä syksynä valmistuneeseen kouluverkkoselvitykseenkin (ks. pöytäkirjahaku, kasv. ja koul.ltk 21.10.2013). Kouluverkkoselvityksessä hän kiinnitti huomiota moneen samaan asiaan kuin mekin, jotka olemme kasvatus- ja koulutuslautakunnan enemmistön kanssa samaa mieltä ollen moittineet selvitystä puutteelliseksi ja ristiriitaiseksi.

Kouluverkkoselvityksessä (s. 24) mainitaan mm. ”Koulujen erilaisuudesta huolimatta opetuksen laatu kunnan kaikissa, myös pienemmissä 2- opettajaissa ja noin 30 oppilaan kouluissa, on edelleenkin voitu säilyttää hyvänä ja opiskeluympäristön vaatimukset yleisesti ottaen kohtuullisella tasolla.” On opettajien työtä aliarvioivaa esittää, että laatu olisi vain kohtuullisella tasolla (ks. laatuargumentteja esim. kirjoituksestani 29.10.2013).

Tantarimäki pohti myös samaa tasa-arvoväittämää, jota olen itse ihmetellyt. ”Perusopetuksen järjestäminen 5 koulussa ja 8 rakennuksessa olisi Janakkalan kokoisessa kunnassa perusteltua. Edelleen kunnassamme säilyisi erikokoisia kouluja tasaisesti taajamissa sekä maaseudulla että ennen kaikkea opetus olisi mahdollista järjestää laatuvaatimusten mukaisesti kaikille oppilaille tasa-arvoisemmin kaikissa yksiköissä.”(KVS s. 29) Tarkoitetaanko selvityksessä, että pienten koulujen laatu on huonompaa ja epätasa-arvoista niiden oppilaille, vai sitä, että niiden laatu on parempaa kuin isoissa kouluissa ja siten epätasa-arvoista isojen koulujen oppilaille, jolloin tilanne täytyy tasapäistää lopettamalla pienet koulut?

Tantarimäen diaesitys toimitetaan valtuutetuille ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenille, joten nekin, jotka eivät paikalle syystä tai toisesta päässeet, saavat tutustua pieneen osaan illan antia. Tantarimäki on myös julkaissut useita kirjoituksia ja tutkimuksen Mitä lakkautuksesta opimme? Jälkimmäisessä käsitellään yhtenä tapauksena muutaman vuoden takaista Mommilan koulun lakkauttamista, jossa media kuohutti kuntalaisten mieliä samaan tapaan kuin tänä syksynä Janakkalan kouluverkkoselvityksen uutisoinnissa.

Kyläkouluillan hyvin onnistuneista järjestelyistä kiitokset kaikille osallistuneille ja ennen kaikkea äidilleni, joka huolehti Vähikkälän Seuratalon niin kauniiseen kuntoon työtään säästelemättä.

IMG_0770

Nelivuotias Väinö nappasi Viralan koululaisen Petran tekemän banderollin kesken vilkkaan keskustelun. Taustalla Sami Tantarimäki, Jaana Lamberg ja lehdistöä. Kuva Samu Lamberg.

Mainokset

Otto-oikeus ei tarkoita oikeutta vääristellä asioita

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kalevi Ilmarinen kommentoi 26.9. Janakkalan Sanomissa kunnanhallituksen otto-oikeudellaan muuttamaa kasvatus- ja koulutuslautakunnan talousarvioesitystä: ”Lauseen olemassaolo ei tarkoita sitä, että koulut ikään kuin automaattisesti nyt lakkautettaisiin.” Hänen mielestään hallitus noudatti valtuuston 10.6. ilmaisemaa tahtoa, mutta lautakunta ei.

Kalevilla on nyt tainnut mennä puurot ja vellit sekaisin.

Valtuusto edellytti 10.6. ponnessaan, että monipuoliset kouluverkkoselvitykset tehdään ennen talousarviovalmistelua ja vasta sen jälkeen päätetään kaksiopettajaisista kouluista suuntaan tai toiseen. Lautakunnan talousarviokäsittelyyn mennessä selvitykset eivät olleet vielä valmiit, joten lautakunta poisti esityksestään lauseen ”Kouluverkkoselvityksen jälkeen (kuulemisen ja valtuuston päätöksen jälkeen) Heinäjoen koulu lakkautetaan 1.8.2014 alkaen” samoin kuin muita kyläkouluja koskevat vastaavat kohdat.

Lause, johon Kalevi viittaa, tarkoittaa suomen kielen lainalaisuudet huomioon ottaen sitä, että kouluverkkoselvityksen jälkeen, sen tuloksista riippumatta, koulut lakkautetaan lain vaatimassa järjestyksessä. Tätä kasvatus- ja koulutuslautakunta ei voinut hyväksyä, koska se on nimenomaan valtuuston 10.6. ponnen vastaista. Valtuusto ilmaisi tahtonsa yksimielisesti: ensin tutkitaan, sitten päätetään ja päätös oikeasti riippuu selvityksen tuloksista.

Se mikä talousarvioon ja -suunnitelmaan kirjataan, velvoittaa toimielimiä toimimaan kirjatulla tavalla. Tämän sanoo maalaisjärki mutta jos se ei Janakkalassa kelpaa perusteluksi niin löytyy asia toki kunnan hallintosäännöstäkin. Kunnanhallitus velvoitti tällä päätöksellään viranhaltijat valmistelemaan kaksiopettajaisten koulujen lakkauttamiset yksi kerrallaan valtuuston päätettäväksi.

Jos asia voitaisiin tulkita Ilmarisen kommentin mukaisesti, silloinhan mikään muukaan talousarvioihin ja -suunnitelmiin kirjattu toimenpide ei olisi toimielimiä ja viranhaltijoita sitovaa.

Kaiken lisäksi normaaliin talousarvioprosessiin kunnallisessa päätöksenteossa kuuluu, että lautakunnat valmistelevat oman toimialansa esityksen, kunnanhallitus kokoaa nämä yhteen ja lopulta valtuusto päättää. Yleensä jokaisessa vaiheessa punakynä käy ja lopulta valtuusto saattaa karsia lisää tai toisaalta palauttaa jotakin aiemmin karsittua. Kunnanhallitus olisi siis voinut keskustella kouluasiasta kaikessa rauhassa omassa talousarviokäsittelyssään, joka oletettavasti on marraskuussa. Silloin olisi kenties ollut vähintäänkin alustavia selvityksiä käytössä.

Onkin peräti merkillistä, että tässä tapauksessa käytettiin otto-oikeutta. Kunnanhallituksen enemmistö saatiin näköjään nyt huijattua uskomaan, että lautakunta olisi jotenkin päättänyt virheellisesti, vaikka se toimi aivan normaalien käytäntöjen mukaisesti. Miksei kunnanhallitus muuttanut lautakunnan esitystä vasta omassa talousarviokäsittelyssään kuten tapana on? Oliko kenties pelko, ettei asia olisi mennytkään äänestyksessä läpi, jos siitä olisi ehditty keskustella asiallisesti?

Jaana Lamberg

Kunta tarjoaa kuolinapua kaikille kyläkouluille

Janakkalan kasvatus- ja koulutuslautakunnan esityslista (17.9.) yllättää talousarvioehdotuksella, jossa on aikataulutettu kaikkien kaksiopettajaisten kyläkoulujen lakkauttaminen ensi vuodesta alkaen. Tämä yllättää siksi, että siinä jätetään suoraan huomioimatta valtuuston 10.6.2013 yksimielisesti hyväksymä ponsi, jossa esitetään, että ennen talousarviovalmistelua pitää tehdä perusteellinen kouluverkkoselvitys.

Sellaista selvitystä ei ole ponnen jälkeen tehty. Ei ole selvitetty, miten pienten koulujen oppilaat mahtuisivat taajamakouluihin, saatikka sitä, olisiko puolestaan mahdollista purkaa isojen koulujen tilanahtautta kyläkoulujen avulla. Näihin kysymyksiin vastaukset tosin ovat varsin selvät: huonosti mahtuisivat, ja olisi hyvinkin mahdollista.

Talousarvioehdotuksessa on esitetty säästösummia koulujen lopettamisesta ja kuljetusten kilpailuttamisesta, mutta näille tuskin löytyy kestäviä perusteluja. Kuljettamista tulee väistämättä enemmän, kun matkat pitenevät, eikä säästöjä synny, koska onneksi edes laki säätelee pienten koululaisten koulumatkan ajallista kestoa. Valtakunnallisesti on jo useasti todettu, että kyläkoulujen lopettamisesta ei juurikaan synny todellisia säästöjä.

On käsittämätöntä, että viranhaltijat tuovat lautakunnalle talousarvioesityksen, jolla näin selvästi kävellään yli valtuuston kesäkuisen päätöksen. Missä Janakkalan asioista oikein päätetään: luottamuselimissä, kunnantalon työhuoneissa vai kenties jossain aivan muualla?

Jaana Lamberg, Vähikkälän koulun ja Tervakosken yhteiskoulun/lukion johtokuntien puheenjohtaja

Kyläkoulujen lahtausmielialaa liikkeellä

Ensi maanantaina 10.6. klo 15 alkaen valtuusto päättää tasapainottamis-paketista, jossa on sanallisena tavoitteena neljän kyläkoulun lakkauttaminen. Noin 4,5 miljoonan euron säästöpaketissa kyläkoulujen lakkauttamisesta syntyvät mahdolliset säästöt eivät ole mukana monista syistä, mm. siksi, että mitään laskelmia ei ole olemassa.

Aika säästöpaketin julkistamisesta (22.5.) sen hyväksymiseen on alle kolme viikkoa eli naurettavan lyhyt aika minkään keskustelun käymiseen. Itse olin paketin julkistuspäivänä nilkkaleikkauksessa ja aika pöllyssä vielä seuraavan vuorokauden, joten henkilökohtainen reagointiaikani jäi vielä lyhyemmäksi. Saimme omalla kylällä kuitenkin aikaan kaikkia kyläkouluja puolustavan adressin, jonka nimien keräys aloitettiin kevätjuhlassa 31.5. ja jatkuu tähän iltaan asti Suvipuodilla. Lisäksi netissä on adressi , jossa on jo yli neljäsataa nimeä. Paperiadressissa lienee nyt 300 nimeä.

Viralan koulun johtokunta kutsui muut kyläkoulujen johtokunnat yhteiseen kokoukseen, josta laadittiin kannanotto valtuutetuille. Vähikkälän koulun johtokunta ja vanhempainyhdistys toimitti myös eilisen kokouksensa jälkeen kannanoton kuntaan.

Vähikkälän koulun johtokunnan ja vanhempainyhdistyksen kannanotto:

Janakkalan tasapainottamispaketissa, joka on valtuuston päätettävänä maanantaina 10.6.2013, on mainittu esimerkkinä kyläkoulujen lopettaminen.

Paketin hyväksymisaikataulussa eli vajaan kolmen viikon aikana asiasta ei ehditä käydä kunnon arvokeskustelua. Kuitenkin päätös toteutuessaan olisi suora lupa kyläkoulujen lopettamiseksi, vaikka näennäisesti esitetäänkin, että ”jokainen koulu päätetään erikseen”.

Minkäänlaisia laskelmia mahdollisesti syntyvistä säästöistä ei ole esitetty vedoten em. erikseen päättämiseen. Säästöistä ei kerro esimerkiksi oppilaskohtaisen vuosittaisen kulun vertaaminen. Haja-asutusalueen oppilas tulee joka tapauksessa taajaman oppilasta kalliimmaksi, sillä koulukuljetus­kustannukset kasvavat väistämättä koulumatkan pidentyessä. Useilla oppilailla perusopetuslain mukainen maksimi päivittäinen koulumatka-aika odotuksineen (2,5 tuntia) ylittyisi ilman kalliita järjestelyjä.

Ei voida myöskään laskea, että mahdollisesti lopetettavan koulun opetushenkilökunnan kulut säästyisivät suoraan, koska joissain tapauksissa kriittinen ryhmäkoko ylittyisi ja jouduttaisiin kuitenkin perustamaan uusia ryhmiä. Vähikkälän koulun mahdollisen lopettamisen kohdalla vastaanottava koulu Tervakoski kärsii jo nyt tilanahtaudesta ja valitettavasti myös sisäilmaongelmista. Koulun tilakysymykset vaikeutuisivat entisestään, jos sinne täytyisi ahtaa vaihteleva määrä toisen oppilaaksiottoalueen oppilaita. Monelta muultakin kannalta pitkäaikaisten säästöjen osoittaminen on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.

Vähikkälän koulu on vetovoimainen ja hyvin toimiva kyläkoulu, johon on ollut viime vuosina tulijoita oppilaaksiottoalueen ulkopuoleltakin jopa enemmän kuin on ajoittain pystytty vastaanottamaan. Vähikkälän koulu samoin kuin muut nyt lopetusuhan alla olevat eli Heinäjoen, Tanttalan ja Viralan koulut voisivat hyvin toimia taajamakoulujen tilanahtautta ja painetta purkavasti ja olisivat helposti muutettavissa kolmeopettajaisiksi. Jos taas kyläkoulut lopetettaisiin, olisi pian edessä lisätilojen järjestäminen vastaanottaviin kouluihin, jolloin toivotun säästön sijasta kulut karkaisivat käsistä.

Vuonna 2006 sovittiin pitkän prosessin päätteeksi yhteisesti oppilasraja 20. Viimeisen vuoden aikana on Löyttymäen koulun kohdalla nähty, miten stressaava jopa oppilasrajalla perusteltu koulun lopettaminen on sekä oppilaille, henkilökunnalle että koko kyläyhteisölle.

Nyt lopetusuhan alla olevissa lopuissa kyläkouluissa oppilasennusteet näyttävät hyvältä. Oppilasraja­päätöksen, voimassa olevan kuntastrategian ja tarkastuslautakunnan tuoreimman arviointikertomuksen vastaisesti valtuusto olisi silti päättämässä kyläkoulujen lopettamisesta ilman perusteellista pitkäaikaisten vaikutusten tarkastelua ja selvittämistä ja ennen kaikkea ilman asiasta käytävää arvokeskustelua.

Toimiva kyläkoulu on kylän sydän. Se on useimmiten asukkaiden ainoa kunnallinen lähipalvelu. Kylien ja kyläkoulujen moninaisuus ovat osa Janakkalan positiivista imagoa, ja yksi myyntivaltti kunnan ikärakenteen nuorentamisessa. Yhtäkään vireän kylän hyvin toimivaa kyläkoulua ei enää pitäisi lopettaa.

Vähikkälän koulun johtokunnan ja vanhempainyhdistyksen puolesta

Jaana Lamberg, pj

Oma mielipidekirjoitukseni, joka toivottavasti löytyy tämän päivän Janakkalan Sanomista muoks, ei ollut ehtinyt/mahtunut (lähetin sen myös Hämeenlinnan Sanomiin, katsotaan löytyykö sieltäkin ennen maanantain kokousta):

Janakkalan tasapainottamispaketti, jota on valmisteltu ohjausryhmän näkökulmasta työrauhassa mutta kuntalaisten kannalta salassa, tulee ensi maanantaina valtuuston päätettäväksi. Tasapainottamistarvetta on, mutta tämän päätöksen aikataulu on kansanvallan halveksumista. Esityksen julkistamisesta alle kolmen viikon kuluttua se on jo päätettävänä.

Tällä aikataululla ei toteudu avoin keskustelu kuntalaisten ja päättäjien välillä. Tällä aikataululla valtuutetut eivät voi tehdä kestäviä faktoihin perustuvia päätöksiä.

Paketti pitää sisällään karsittavia asioita, joiden vaikutus on laskettu puutteellisesti tai virheellisesti kuten lasten kotihoidontuen kuntalisän vaikuttavuus.

Paketissa on myös esimerkkinä mainittu kyläkoulujen lopettaminen, vaikka asiasta ei ole käyty uutta arvokeskustelua. Vuonna 2006 sovittiin pitkän prosessin päätteeksi yhteisesti oppilasraja 20. Vuonna 2010 todettiin kuntastrategiassa Janakkalan kaikkien kylien arvo. Nyt vailla keskustelua oltaisiin päättämässä kaikkien kaksiopettajaisten koulujen lopettamisesta.

Millään talousasialla ei saa olla niin kova kiire, ettei oikeasti ehditä selvittää, mitkä todelliset taloudelliset ja muut vaikutukset ovat.

Kevät keikkuen tulevi

Kevät ilman kunnallisia luottamustoimia ei olekaan tuntunut hirveän paljon kevyemmältä – no kun ihminen ei osaa sanoa ei. Aika monessa yhdistysjutussa olen mukana ja parissa koulun johtokunnassakin (ne tosin kokoontuvat vain harvoin). Suurimman pyörityksen kuitenkin aiheuttaa loppuvaiheessa oleva gradu, jota väännän tällä hetkellä joka päivä aamusta yöhön pieniä luovia taukoja lukuunottamatta. Luoviin taukoihini on kuulunut mm. lehtijuttujen kirjoittamista. Viimeisin konserttihehkutukseni on vielä julkaisematta mutta edellinen löytyy Janakkalan Lasten ja Nuorten Musiikin Tuen sivuilta.

Kevät kumminkin tulee, vaikka vielä hanget valtaavat näkökenttää. Tänään iloitsen hangistakin – eipähän tarvitse surra, ettei opiskelulta ehdi puutarhatöihin.

Viimeisiä viedään

Kunnallisen luottamushenkilön urallani minulla olisi jäljellä enää kaksi kokousta mutta lautakunnan viimeiseen kokoukseen en pääse opiskeluesteen vuoksi. Se on harmi, sillä kokoukseen on saatu mielenkiintoista keskusteltavaa – siis konsultin palveluverkkoselvityksen lisäksi. Löyttymäen ja Jokimaan kyläyhdistykset tekivät aloitteen, joka on nyt ensin kasvatus- ja koulutuslautakunnan keskusteluaiheena ja lähtee sitten kommentoitavaksi parille muulle lautakunnalle ja kyläyhdistykselle.

Aloitteessa esitetään, että 20 oppilaan alarajan alittavan Löyttymäen sijasta lopetettaisiinkin Heinäjoen ja Tanttalan koulut, muutettaisiin oppilaaksi-ottoalueita ja tehtäisiin Löyttymäen koulusta isompi kolmeopettajainen kyläkoulu. Kyläyhdistysten keskustelunavaus on rohkea eikä sitä pidä suoraan ampua alas.

Minun poliittinen muistini ei juuri yletä omaa uraani edeltävälle ajalle ja ajoittain muistan huonosti läheltä näkemiänikin tapahtumia. Muistan kuitenkin viime vuosituhannen lopun koulunlopetuspäätöksen: Hallakorven koululle olisi ollut moneen kertaan käyttöä nykyään, kun Tervakosken koulu pullistee saumoistaan, vaikka toimintoja on hajautettu useampaankin rakennukseen. Kyseinen koulu olisi palvellut hyvin Tervakosken itäpuolen asukkaita ja niitä, jotka ovat halunneet valita mieluummin pienemmän koulun.

Muistilokeroistani löytyy myös joidenkin luottamushenkilöiden puheita siitä, että ”olisi pitänyt silloin perustaa itä-Janakkalan koulu”. Sitä en tiedä, mitä aikaa nämä koulunperustamispuheet koskevat, eli puhutaanko viime vuosituhannesta vai tämän vuosituhannen alkupuolesta (jolloin itse olin poissa luottamustehtävistäni ns. virkavapaalla Englannissa asuessamme). Nykytietämyksellä oppilasmääristä itä-Janakkalan koulu tuntuu fiksulta ajatukselta, mutta sitä ei koskaan toteutettu.

Aloitetta vastustavia mielipiteitä tulee varmasti. Mielestäni asiaa pitäisi  pohtia ennakkoluulottomasti joka kannalta mutta se jää nyt tuoreiden luottamushenkilöiden tehtäväksi. Minua harmittaa se, etten ole itse kyennyt enkä osannut tehdä enempää Löyttymäen koulun puolesta. Kyseessä on koulu, jonka lopetuspäätös sattuu kipeimmin, kun miettii, miten pitkä matka sieltä on pienillä koululaisilla kulkea mihinkään muuhun kouluun.

Omassa elämässäni viimeisiä viedään kokouksien lisäksi opiskelun saralla, sillä graduni on vahvasti työn alla. Ensi vuoteen sijoittuva valmistumiseni tarkoittaa ainakin sitä, että freelance-töitä on hankittava taas vähän tiukempaa tahtia. Uudelle alalle työllistyminen ei näin keski-ikäiselle liene enää niin helppoa ;)

Kunnallisvaalit ja luopumisen aika

Kunnallisvaalivalmistelut ovat pitäneet minua kiireisenä ehdokashankinnan viime metreillä vaaliasiamiehen tehtävien myötä. Itse en ole ehdolla tällä kertaa, minkä olen kertonut avoimesti jo kuukausia sitten. Kolme kautta valtuustossa ja muissa luottamustehtävissä, ja niiden kolmen kauden aikana kaksilapsisesta nelilapsiseksi perheeksi, talon rakentaminen, opiskelua välillä erilaisten töiden, välillä ”pelkän” kotiäitiyden ohella…

Päätin jo aikaa sitten, että on vähintäänkin tauon paikka. Olisi hienoa, jos osaisi sanoa ei joillekin asioille ja rajoittaa sitä, ettei paletti laajenisi liikaa. Minä en osannut, joten katson parhaimmaksi sanoa kokonaan ei ehdokkuudelle.

Olen iloinen, että Janakkalan Keskusta, jota olen viimeiset 12 vuotta edustanut luottamustehtävissä, on löytänyt hyviä uusia sekä vanhoja tuttuja ehdokkaita. Lista keskustalaisista ehdokkaista kunnallisvaaleissa 2012 löytyy täältä.

Täällä Kummallisia kiemuroita -blogissa ei ole ollut usein uusia tekstejä , koska olen keskittynyt kirjoittamaan toisaalle ja ihan toisenlaisia juttuja. Yritän silti  edelleen vääntää joskus jotain tännekin. Seuraavat kuukaudet joka tapauksessa kirjoitan ahkerasti, nimittäin lingvistiikan alalta olevaa graduani.