Aihearkisto: yleistä

Tervakosken Seuratalolla nautittiin Sibelius-opiston Kevään kohinaa -konsertista maaliskuun viimeisenä lauantaina. Konsertti oli suurelta osin samanlainen kokonaisuus kuin edellisviikolla Vanaja-salissa pidetty Konserttikarnevaali mutta puitteet olivat toki kotoisemmat. Seuratalon konsertti oli myös maksuton.

Konsertti alkoi pienimpien esiintyjien ohjelmanumerolla. Karnevaalijousien säestämänä paikalle saapui mitä erilaisempia eläimiä, pellejä ja ballerinoja. Oman esiintymisensä jälkeen pienet muskarilaiset tuijottivat herkeämättä, kun myös nykytanssinopiskelijoiden leijonat, akrobaatit ja klovnit esittäytyivät yleisölle.

Janakkalan lapsi-, poika- ja nuorisokuorot osoittivat kehittymisensä. Ensimmäiset kuorossa aloittaneet ovat nyt laulaneet neljä vuotta eivätkä ole harjoitelleet suotta. Erinin laulu ”On elämä laina” ja Carpentersien klassikko ”Tänään huipulla” soivat harmonisesti äänissä. Osan keväisistä lauluistaan kuoro esitti yhdessä Karnevaalijousien kanssa samaan tapaan kuin viime toukokuussa tehdyllä Tukholman kiertueella.

Sibelius-opiston Janakkalan toimipisteen oma Retkikuntaorkesteri soitti tunnelmoiden Kaunottaren ja hirviön teeman. Oman jousiorkesterimme lisäksi oli hienoa saada vierailulle opiston Hämeenlinnassa toimivia orkestereita. Taidokkaasti soitellut sello-orkesteri Piksel ei nimestään huolimatta liity kuvapisteisiin vaan nimi tarkoittaa yksinkertaisesti pikkuselloja.

Jukka Pitkäsen johtama puhallinorkesteri Puhurama vei yleisön ensin Pixarin elokuvamaailmaan sikermällään ja sen jälkeen kotoisille saunan lauteille. Tosin kappaleen ”Born in Sauna” eli Saunassa syntynyt tunnelma kuulosti varsin eksoottiselta ja epäsuomalaiselta. Orkesterin svengi soi kokonaisuudessa sekä sooloissa, jotka soittivat Jussi Keinonen (trumpetti), Ville Sirkesalo (pasuuna) ja Aku Keinonen (rummut).

Konsertissa esiintyi Kari Jokisen johdolla myös Tervakosken Mieskuoro, joka oli toivonut yhteistyötä opiston kanssa. Hugo Alfvénin Ruotsalaisen rapsodian Suvinen tanssi soi kepeästi haitarisäestyksineen ja vislauksineen.

Konsertti huipentui tanssiosaston Can-Caniin Vesa Kankaisen johtaman karnevaaliorkesterin säestyksellä. Nuorten naisten askel nousi kepeästi ja yleisö intoutui raivokkaisiin taputuksiin. Kuoronjohtaja Taina-Maaria Rautasuo ja Karnevaalijousia ja -orkesteria johtava Vesa Kankainen olivat koonneet taas kerran hienon konserttikokonaisuuden, jossa eri-ikäiset lahjakkaat musiikin- ja tanssinopiskelijat pääsivät esittelemään taitojaan.

Tämä konserttijuttu julkaistiin Janakkalan Sanomissa huhtikuun alussa 2014.

Kyläkouluilta on kaikille avoin tilaisuus. Tervetuloa!

Olin unohtanut laittaa kutsun julkiseksi blogissani mutta tapahtumaa on ilmoitettu Janakkalan Sanomissa ja lisäksi kutsut on lähetetty valtuustolle, kunnanhallitukselle, kasvatus- ja koulutuslautakunnalle ja virkamiesjohdolle ja asiasta on tiedotettu kaksiopettajaisten koulujen oppilaiden kotiin koulujen kautta. Tapahtuman Facebook-sivun suora linkki on tässä.

Kuntavaalit vai kunnallisvaalit? Tätä kysymystä taisin pohtia jo neljä vuotta sitten ja silloin päädyin ehdottomasti käyttämään ilmaisua kunnallisvaalit. En kuitenkaan muista, teinkö päätökseni vain siltä perustalta, että se tuntui paremmalta.

Olen käyttänyt kunnallisvaalit-muotoa myös näiden vuoden 2012 vaalien aikana. Aloin kuitenkin aivan hiljattain pohtia, pitäisikö minunkin taipua lyhempään kuntavaalit-muotoon, joka tuntuu olevan esimerkiksi useiden ehdokkaidemme mieleen. Pohdintani tueksi tein haun internetistä. Haku tuotti ensimmäiseksi tulokseksi Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) tekstin jo kahdeksan vuoden takaa.

Kielenhuollollisesti suuntautuneena ihmisenä arvostan Kotusta suuresti. Kotuksen Salli Kankaanpää totesi vuonna 2004 kummankin sanamuodon olevan virallinen laissa esiintyvä muoto. Hän ei kirjoituksessaan varsinaisesti ota kantaa kummankaan muodon puolesta, toteaa vain toisen olevan lyhyempi.

Oikeusministeriön vaalisivu ja Kuntaliitto käyttävät muotoa kunnallisvaalit. Kuntavaalit-muoto näyttää olevan käytössä Keskustan, Kristillisdemokraattien ja Maailmanpuolueen valtakunnallisilla sivuilla (tässä valtakunnallisista sivuista katsottu vain etusivu). Sen sijaan Kokoomuksen, SDP:n, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten valtakunnallisilla sivuilla käytetään muotoa kunnallisvaalit.

Entä paikallisesti? Janakkalan kunta käyttää muotoa kunnallisvaalit. Sama muoto on valittu myös Keskustan, Vihreiden ja Perussuomalaisten paikallisille sivuille (sekä Maailmanpuolueen kaikkien kunnallisvaaliehdokkaiden yhteiselle sivulle). Kokoomus, SDP ja Vasemmistoliitto sekä Kristillisdemokraatit ovat Janakkalassa päätyneet käyttämään muotoa kuntavaalit, näistä ensin mainitut kolme puolueiden valtakunnallisista sivuista poiketen.

Mikä merkitys tällä pohdinnalla on? Ei oikeastaan yhtään mikään. Jäin vain miettimään, olenko vanhanaikainen vai erityisen oikeakielinen, kun olen pitänyt kiinni perinteisestä kunnallisvaalit-muodosta. Ainakin valitsemani muoto poikkeaa Keskustan valtakunnallisesta linjasta. Minua kuitenkin ilahduttavat Kotuksen uudemmat neuvot, joiden mukaan ”Lokakuun vaaleja voi siis nimittää sekä kuntavaaleiksi että kunnallisvaaleiksi. Joidenkin korvissa kuntavaalit-sana saattaa kuulostaa vieraalta, joten tiedotuksessa voisi käyttää molempia muotoja rinnakkain.” Siis molempi parempi eikä makuasioista kannata kiistellä.

Janakkalan Keskusta täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Juhlistamme sitä ensi perjantaina 19.3. klo 18 alkaen Tervakosken Seuratalolla. Juhlapuhujana on hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi. Tervetuloa juhlimaan kanssamme!

Seuraan luvattoman huonosti uutisia, mutta sen olen sentään huomannut, että eläkeiän nostamista suunnitellaan ja että siitä kohistaan. Ihmettelen kohua. Olen sanonut ehkä parikymppisestä asti puolileikilläni mutta myös vähintään puolitosissani, ettemme me pääse koskaan eläkkeelle. Että eläkeikä nousee 10-20 vuodella nykyisestä tai ehkä luovutaan koko käsitteestä eläköityminen. Enkä ole ystäväpiirissäni, tässä vähän alle ja yli nelikymppisten joukossa, ollenkaan ainoa näin ajatteleva. Suurten ikäluokkien lapsina tiedämme, että tulevaisuudessa on vähän maksajia ja paljon niitä, joille pitää maksaa.

Hyvä asia kohinassa on se, että puhutaan työssä jaksamisesta. Eläkeiän nosto ei paljon auta, jos useita viimeisiä työvuosia ei enää jakseta tehdä sitä työtä. Mutta ei näitä asioita vaihtoehtoisina voine pitää.

En ole kuvitellutkaan eläköityväni juuri ennen 2040-lukua, joten ei eläkeiän nosto tässä kovin kummalliselta tunnu. Ymmärrän toki, jos eläkeikää lähestyviä maalin siirtyminen kauemmas harmittaa.

Kiitos kaikille äänestäjilleni, tukijoukoilleni ja muuten vaan hengessä mukana olleille!

Tällä kokoonpanolla jatketaan ensi vuonna.