Aihearkisto: yleistä

Kyläkoulujen verkostoituminen -hankehakemus valtakunnalliseen ideahakuun

Mediatiedote

KYVE – Kyläkoulujen verkostoituminen

Vähikkälän Väljämä -kyläyhdistys on jättänyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan valtakunnalliseen ideahakuun hankehakemuksen kyläkoulujen verkostoitumisesta. Hankeidean valmistelussa ovat olleet mukana myös Heinäjoen, Viralan, Rastilan ja Kilpiälän, Hyvikkälän ja Tanttalan kyläyhdistykset.

Kouluverkko on harventunut kiihtyvällä tahdilla Suomessa viime vuosina. Lakkautettavat koulut ovat olleet suurelta osin alle 50 oppilaan kyläkouluja ja kyliensä ainoa kunnallinen palvelu, jota asukkaat puolustavat viimeisen nuijankopautukseen asti. Kylät taistelevat koulun olemassaolosta usein täysin yksin, ilman apua ja irrallisena koulutuspoliittisista linjauksista. Hankeidea onkin lähtenyt tarpeesta löytää vertaistukea niin arjen koulutyöhön kuin mahdolliseen lakkautusuhan alaiseen tilanteeseen.

Hankeidean mukaan lähikoulujen tiedot kerätään reaaliaikaiseen rekisteriin. Luodaan yhteinen nettisivu, josta on helppo löytää kaikki verkostoitumista etsivät ja uusia toimintamuotoja kehittävät kyläkoulut tukiverkostoineen. Sivusto toimii kanavana keskustelulle, tiedonvälitykselle ja vertaistuelle ja mahdollistaa mm. yhteistyön ja hankeryhmien muodostamisen.

Tärkein tavoite verkostoitumisessa on parantaa kylien sekä kyläkoulujen yhteistyötä sekä luoda mahdollisuudet valtakunnalliseen vaikuttamiseen ja kokemusten vaihtoon. Lisäksi hankkeessa on tarkoitus pilotoida kyläkoulujen kehittämistä käytännössä kunnan kanssa niin, että mukana on vähintään kolme pilottialuetta eri puolella Suomea. Yhtenä pilottina toimisivat hankeidean esittäneet Janakkalan kylät. Tämä sisältyy toimenpiteenä Elävä Janakkala -yhteistyösuunnitelmaan, joka laadittiin vuonna 2014 yhteistyössä kunnan, kylien, yhdistysten ja asukkaiden kanssa Hämeen Kylät ry:n ohjauksessa.

Janakkalassa kyläläiset ja lasten vanhemmat haluavat etsiä avoimin mielin kunnan kanssa ratkaisuja, kuinka lähikoulut voivat jatkossakin toimia niin laadukkaina oppimisympäristöinä kuin muutenkin kylän sydämenä.

Janakkalan valtuusto päätti viime joulukuussa talousarviokäsittelyssä pitkän keskustelun ja selvän äänestystuloksen jälkeen hylätä kunnanhallituksen esityksen Heinäjoen ja Vähikkälän koulujen lakkauttamisesta.

Janakkalan kyläyhdistykset ja koululaisten vanhemmat pitävät yhteyttä keskenään ja ovatkin kahtena viime syksynä järjestäneet avoimet keskustelutilaisuudet, joiden avulla on pyritty toisaalta oikaisemaan kyläkouluihin liittyviä ennakkoluuloja ja toisaalta taas innostamaan niin kyläläisiä kuin päättäjiäkin kyläkoulujen kehittämiseen. Hankkeen avulla kyläkoulujen kehittämistyöhön saataisiin resursseja ja ulkopuolista asiantuntija-apua.

-Ihan pakko on jotain tehdä, en voi vain katsoa ja odottaa että jossain vaiheessa kyläkoulumme ovet suljetaan, sanoo Suvi Pesonen, kuuden lapsen äiti Vähikkälästä. Suvi on selvitellyt kyläkoulujen tilannetta eri puolella Suomea, jutellut yliopistoasiantuntijoiden kanssa ja kirjoittanut hankeidean.

Mainokset

Hyssytellen hyvä tulee? *

Seuraava mielipidekirjoitukseni ilmestyi Janakkalan Sanomissa 30.10.2014 sen jälkeen, kun Hämeen Sanomat oli julkaissut 29.10. uutisen otsikolla Kyläkoulujen lakkautuksista puhutaan taas Janakkalassa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kalevi Ilmarinen ja kunnanjohtaja Tanja Matikainen vetosivat kommentoimattomuuttaan siihen, että ”pykälää ei ole vielä nuijittu kiinni, joten asia ole julkinen”. Lehden mukaan myöskään sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpola ei osannut sanoa, mitä päätöksiä kyläkouluista on odotettavissa. 
 
 

Käsittämätöntä päätöksentekoa kouluasiassa

Huhutaan, että kunnanjohtajan kunnanhallitukselle tekemässä talousarvioesityksessä on budjettipäätöksenä ainakin kahden kyläkoulun (Vähikkälä, Heinäjoki) lakkauttaminen. Tämä siis ilman, että asiasta olisi käyty minkäänlaista julkista keskustelua, sillä kyseisestä kh:n talousarviokokouksesta ei ole ilmestynyt edes julkista esityslistaa. Näin merkittävä asia ei myöskään tullut esille kasvatus- ja koulutuslautakunnan käsitellessä oman toimialansa talousarvioesitystä.

Tällainen salailu päätöksenteossa on vastoin hyvän hallinnon periaatteita. Kun ”asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin” kuten koulunkäyntiin, on silloin annettava tietoa asioista jo käsittelyvaiheessa ja annettava mahdollisuus julkiseen keskusteluun kuntalaisten ja päättäjien/viranhaltijoiden kesken.

Perusteluja näiden koulujen lakkauttamiselle ei ole. Oppilasmäärät ovat nousussa, opetus on laadukasta ja tilat toimivat aivan riittävän hyvin. Lisäksi mahdollisten vastaanottavien ja parastaikaa remontin alla olevien taajamakoulujen seinät pullistelevat ahtauttaan, Tervakoskella siitäkin huolimatta, että koulu toimii jo kolmessa eri rakennuksessa.

Viime keväänä aloitettu aluerehtorimallin kokeilu markkinoitiin kyläkoulujen kehittämisenä. Varsin ristiriitaista päätöksentekoa. Joko kehittäminen oli valetta tai sitten kunnassa yksi toimiala ei tiedä mitä toinen tekee.

Jaana Lamberg, Vähikkälän koulun johtokunnan pj

 

*Tämä pistämättömän osuva ilmaisu on lainattu  Marko Vilkmanilta.

Musikaalinen sirkusparaati saapui Seuratalolle

Tervakosken Seuratalolla nautittiin Sibelius-opiston Kevään kohinaa -konsertista maaliskuun viimeisenä lauantaina. Konsertti oli suurelta osin samanlainen kokonaisuus kuin edellisviikolla Vanaja-salissa pidetty Konserttikarnevaali mutta puitteet olivat toki kotoisemmat. Seuratalon konsertti oli myös maksuton.

Konsertti alkoi pienimpien esiintyjien ohjelmanumerolla. Karnevaalijousien säestämänä paikalle saapui mitä erilaisempia eläimiä, pellejä ja ballerinoja. Oman esiintymisensä jälkeen pienet muskarilaiset tuijottivat herkeämättä, kun myös nykytanssinopiskelijoiden leijonat, akrobaatit ja klovnit esittäytyivät yleisölle.

Janakkalan lapsi-, poika- ja nuorisokuorot osoittivat kehittymisensä. Ensimmäiset kuorossa aloittaneet ovat nyt laulaneet neljä vuotta eivätkä ole harjoitelleet suotta. Erinin laulu ”On elämä laina” ja Carpentersien klassikko ”Tänään huipulla” soivat harmonisesti äänissä. Osan keväisistä lauluistaan kuoro esitti yhdessä Karnevaalijousien kanssa samaan tapaan kuin viime toukokuussa tehdyllä Tukholman kiertueella.

Sibelius-opiston Janakkalan toimipisteen oma Retkikuntaorkesteri soitti tunnelmoiden Kaunottaren ja hirviön teeman. Oman jousiorkesterimme lisäksi oli hienoa saada vierailulle opiston Hämeenlinnassa toimivia orkestereita. Taidokkaasti soitellut sello-orkesteri Piksel ei nimestään huolimatta liity kuvapisteisiin vaan nimi tarkoittaa yksinkertaisesti pikkuselloja.

Jukka Pitkäsen johtama puhallinorkesteri Puhurama vei yleisön ensin Pixarin elokuvamaailmaan sikermällään ja sen jälkeen kotoisille saunan lauteille. Tosin kappaleen ”Born in Sauna” eli Saunassa syntynyt tunnelma kuulosti varsin eksoottiselta ja epäsuomalaiselta. Orkesterin svengi soi kokonaisuudessa sekä sooloissa, jotka soittivat Jussi Keinonen (trumpetti), Ville Sirkesalo (pasuuna) ja Aku Keinonen (rummut).

Konsertissa esiintyi Kari Jokisen johdolla myös Tervakosken Mieskuoro, joka oli toivonut yhteistyötä opiston kanssa. Hugo Alfvénin Ruotsalaisen rapsodian Suvinen tanssi soi kepeästi haitarisäestyksineen ja vislauksineen.

Konsertti huipentui tanssiosaston Can-Caniin Vesa Kankaisen johtaman karnevaaliorkesterin säestyksellä. Nuorten naisten askel nousi kepeästi ja yleisö intoutui raivokkaisiin taputuksiin. Kuoronjohtaja Taina-Maaria Rautasuo ja Karnevaalijousia ja -orkesteria johtava Vesa Kankainen olivat koonneet taas kerran hienon konserttikokonaisuuden, jossa eri-ikäiset lahjakkaat musiikin- ja tanssinopiskelijat pääsivät esittelemään taitojaan.

 

Tämä konserttijuttu julkaistiin Janakkalan Sanomissa huhtikuun alussa 2014.

Janakkalan uusi kunnanjohtaja

Toisen kerran parin kolmen vuoden sisään pääsen kirjoittamaan aivan tuoreeltaan, että Jnakkalan uusi kunnanjohtaja on valittu, tosin  tällä kertaa vain yleisölehteriltä käsin. Valtuusto valitsi enemmistövaalilla Tanja Matikaisen kunnanjohtajaksi. Onnea ja menestystä hänelle tulevassa työssään!

Koko Janakkalan kyläkouluilta

Kyläkouluiltakutsukuva
Kyläkouluilta on kaikille avoin tilaisuus. Tervetuloa!

Olin unohtanut laittaa kutsun julkiseksi blogissani mutta tapahtumaa on ilmoitettu Janakkalan Sanomissa ja lisäksi kutsut on lähetetty valtuustolle, kunnanhallitukselle, kasvatus- ja koulutuslautakunnalle ja virkamiesjohdolle ja asiasta on tiedotettu kaksiopettajaisten koulujen oppilaiden kotiin koulujen kautta. Tapahtuman Facebook-sivun suora linkki on tässä.

Pohdintaa sanoista

Kuntavaalit vai kunnallisvaalit? Tätä kysymystä taisin pohtia jo neljä vuotta sitten ja silloin päädyin ehdottomasti käyttämään ilmaisua kunnallisvaalit. En kuitenkaan muista, teinkö päätökseni vain siltä perustalta, että se tuntui paremmalta.

Olen käyttänyt kunnallisvaalit-muotoa myös näiden vuoden 2012 vaalien aikana. Aloin kuitenkin aivan hiljattain pohtia, pitäisikö minunkin taipua lyhempään kuntavaalit-muotoon, joka tuntuu olevan esimerkiksi useiden ehdokkaidemme mieleen. Pohdintani tueksi tein haun internetistä. Haku tuotti ensimmäiseksi tulokseksi Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) tekstin jo kahdeksan vuoden takaa.

Kielenhuollollisesti suuntautuneena ihmisenä arvostan Kotusta suuresti. Kotuksen Salli Kankaanpää totesi vuonna 2004 kummankin sanamuodon olevan virallinen laissa esiintyvä muoto. Hän ei kirjoituksessaan varsinaisesti ota kantaa kummankaan muodon puolesta, toteaa vain toisen olevan lyhyempi.

Oikeusministeriön vaalisivu ja Kuntaliitto käyttävät muotoa kunnallisvaalit. Kuntavaalit-muoto näyttää olevan käytössä Keskustan, Kristillisdemokraattien ja Maailmanpuolueen valtakunnallisilla sivuilla (tässä valtakunnallisista sivuista katsottu vain etusivu). Sen sijaan Kokoomuksen, SDP:n, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten valtakunnallisilla sivuilla käytetään muotoa kunnallisvaalit.

Entä paikallisesti? Janakkalan kunta käyttää muotoa kunnallisvaalit. Sama muoto on valittu myös Keskustan, Vihreiden ja Perussuomalaisten paikallisille sivuille (sekä Maailmanpuolueen kaikkien kunnallisvaaliehdokkaiden yhteiselle sivulle). Kokoomus, SDP ja Vasemmistoliitto sekä Kristillisdemokraatit ovat Janakkalassa päätyneet käyttämään muotoa kuntavaalit, näistä ensin mainitut kolme puolueiden valtakunnallisista sivuista poiketen.

Mikä merkitys tällä pohdinnalla on? Ei oikeastaan yhtään mikään. Jäin vain miettimään, olenko vanhanaikainen vai erityisen oikeakielinen, kun olen pitänyt kiinni perinteisestä kunnallisvaalit-muodosta. Ainakin valitsemani muoto poikkeaa Keskustan valtakunnallisesta linjasta. Minua kuitenkin ilahduttavat Kotuksen uudemmat neuvot, joiden mukaan ”Lokakuun vaaleja voi siis nimittää sekä kuntavaaleiksi että kunnallisvaaleiksi. Joidenkin korvissa kuntavaalit-sana saattaa kuulostaa vieraalta, joten tiedotuksessa voisi käyttää molempia muotoja rinnakkain.” Siis molempi parempi eikä makuasioista kannata kiistellä.

Huovutetut Janakkala-lapaset / Laurin lapaset

Noin vuosi sitten Janakkalan seurakunta järjesti Laurin lapaset -kilpailun. Minäkin innostuin osallistumaan siihen, vaikka neulomiseni on varsin satunnaista. Omat lapaseni eivät menestyneet kilpailussa, vaikka ne ovatkin mielestäni tietysti aivan loistavan monipuoliset ;) kaikessa yksinkertaisuudessaan. Kilpailussa menestyiden töiden ohjeet piti tulla srk:n nettisivuille, mutta minä en niitä ainakaan sieltä löydä. Ystäväni Seija sai kunniamaininnan kauniilla lapasillaan, joiden ohjetta on jo kyselty myös. Seija kirjoi lapasiinsa Janakkalan kansallispuvun taskusta tutun kuvion. Seijan ja minun lapasia yhdistää yksi asia: ne on huovutettu neulomisen jälkeen. Palkintoraati piti huovuttamista lapasien tekoa vaikeuttavana tekniikkana mutta itse olen siitä eri mieltä. Väitän, että pesukonehuovutus on yksinkertaista ja hauskaa jo ensimmäisellä kokeilukerralla.

Julkaisen omien lapasteni ohjeen(ohjeet) tässä. Osallistuin kilpailun kolmesta sarjasta kahteen Arki-Lauri ja Pikku-Lauri -lapasillani. Aikomus oli tehdä myös Pyhä-Lauri -sarjaan lapaset mutta enhän minä niin monia ehtinyt helmikuussa saada valmiiksi… Niinpä tein nyt joulukuussa loppuun nekin aloitetut lapaset, valokuvasin ja viimeistelin ohjeet. (En ole mikään ohjeiden kirjoittaja mutta Huopasohjeita mukaellen onnistuin toivottavasti jotenkin.)

Suunnittelemani mallin on tarkoitus olla helppo ja helposti muunneltava. Värejä vaihtelemalla saa eri näköisiä ja eri makuun sopivia lapasia. Pyhä-Lauria voisi kutsua tässä myös Suru-Lauriksi, koska siitä tuli niin mustavalkoinen malli. Paastonaikaan sopisi violetista huopasesta tehty Paasto-Lauri. Kaikkiin lapasiin voi huovuttaa lisäkoristeita neulahuovutustekniilla, esim. ristin, kyyhkysen, Laurin kirkon kellotapulin tornin (tällöin kannattaa lapasen kärki tehdä hiukan terävämmäksi kuten esimerkkini Pikku-Laurissa).

Tein nämä lapaset Novitan Huopasesta, koska sitä löytyy helposti suunnilleen joka marketista. Varmasti ohjetta voi soveltaa muillekin huopuville langoille. Monet muut langat huopuvat tasaisemmin, mutta tähän mielestäni sopii Huopasen röpöliäisyys valmiissa huovutetussa neuleessa.

Pikku-Lauri
Koko: lapsi
Tarvikkeet: keltainen Huopanen n. 100 g, oranssi Huopanen vähän, ruskeaa huovutusvillaa vähän, ruskeaa ohuempaa villalankaa vähän, sukkapuikot koko 8 tai käsialan mukaan

Luo 36 s oranssilla ja jaa silmukat 4:lle puikolle.
Neulo 1 krs oik, 2 nurjaa ja sen jälkeen oikeaa 3 krs.
Aloita kuvio eli neulo sileää neuletta 3 s oranssilla, 3 s keltaisella aina vuorotellen koko lapasen leveydeltä.
Jatka kuviota 5 krs:n ajan.
Tämän jälkeen jatketaan sileää neuletta keltaisella, kunnes työn korkeus on 16 cm.
Merkitään peukalon paikka merkkilangalla kuten naisen koossa, mutta peukalon koko 7 s.
Jatka kunnes korkeus peukalomerkistä on 18 cm (tai enemmän lapsen käden koosta riippuen).
Kavennukset: 1. puikon alussa ylivetokavennus, 2. puikon lopussa 2 o yht., 3. puikon alussa ylivetokavennus, 4. puikon lopussa 2 o yht. Jatka kaventamista samalla tavalla joka kierroksella, kunnes jäljellä on 2 s. Vedä lanka silmukoiden läpi ja päättele.

Neulo toinen lapanen peilikuvaksi (peukalonpaikka viimeisellä puikolla, kun se oli ensimmäisessä lapasessa ensimmäisellä puikolla).

Peukalot: poimi puikoille silmukat merkkilangalta ja lisäksi sivuista: nyt 17 s.
Neulo kolmella puikolla, kunnes korkeus on 9 cm.
Kavenna jokaisen puikon lopussa 2 o yhteen, kunnes jäljellä 5 s, vedä lanka silmukoiden läpi ja päättele.

Ompele muutamalla pistolla tavallisella ompelulangalla muovipussit kiinni lapasten sisälle ja erityisesti peukalon sisälle, ettei se huovu kiinni. Huovuta pesukoneessa hienopesussa 30 asteessa esim. parin pyyhkeen kanssa, venytä pesun jälkeen muotoonsa. Jos lapaset eivät huovu kerralla tarpeeksi, voi kokeilla toisen pesun samaassa tai korkeammassa lämmössä (40 astetta).

Huovuttamisen jälkeen koristellaan lapanen: tehdään neulahuovuttaen tummasta huovutusvillasta ilveksen täpliä. Lopuksi villalangasta tehdään tupsut lapasen kärkiin, jotka on tässä mallissa venytelty tarkoituksella vähän teräviksi.

Arki-Lauri
Koko: nainen
Tarvikkeet: harmaa Huopanen n. 150 g, punainen Huopanen vähän, sukkapuikot koko 8 tai käsialan mukaan

Luo 40 s punaisella ja jaa silmukat 4:lle puikolle.
Neulo 1 krs oik, 2 nurjaa ja sen jälkeen oikeaa 3 krs.
Aloita kuvio eli neulo sileää neuletta 4 s pun, 4 s harmaa aina vuorotellen koko lapasen leveydeltä.
Jatka kuviota 6 krs:n ajan (mallilapasessa on 5 krs mutta tulisi varmasti parempi 6:lla).
Tämän jälkeen jatketaan sileää neuletta pelkällä harmaalla, kunnes työn korkeus on 19 cm.
Nyt tehdään peukalolle paikka, neulo puikon 1. silmukka harmaalla, sitten neulo erivärisellä merkkilangalla 8 s, tämän jälkeen siirrä silmukat takaisin neulottavalle puikolle ja neulo normaalisti harmaalla.
Jatka kunnes korkeus peukalomerkistä on 20 cm (puikon alareunaan).
Kavennukset: 1. puikon alussa ylivetokavennus (nosta 1 s oikein neulomatta, neulo 1 o, nosta neulomaton silmukka neulotun yli), 2. puikon lopussa 2 o yht., 3. puikon alussa ylivetokavennus, 4. puikon lopussa 2 o yht. Jatka kaventamista samalla tavalla joka kierroksella, kunnes jäljellä on 4 s. Vedä lanka silmukoiden läpi ja päättele.

Neulo toinen lapanen peilikuvaksi (peukalonpaikka).

Peukalot: poimi puikoille silmukat merkkilangalta ja lisäksi kummastakin sivusta 1 silmukka, nyt yht. 19 s.
Neulo kolmella puikolla, kunnes peukalon korkeus on 11 cm. Kavenna jokaisen puikon lopussa 2 o yhteen, kunnes jäljellä on 5 s, vedä lanka silmukoiden läpi ja päättele.

Huovuta kuten edellä.

Pyhä-Lauri
Koko: mies
Tarvikkeet: musta Huopanen n. 200 g, valkoinen huopanen vähän, sukkapuikot koko 8 tai käsialan mukaan
Huom. Silmukkamäärä täytyy olla sellainen että siitä saa kuvion hyvin. Jos kuvion muurin yksi sakara on 4 s, silmukkamäärän täytyy olla jaollinen 8:lla, jos taas 3s -> 6:lla.

Luo 48 s valkoisella ja jaa silmukat 4:lle puikolle.
Neulo 1 krs oik, 2 nurjaa ja sen jälkeen oikeaa 4 krs.
Aloita kuvio eli neulo sileää neuletta 4 s valk, 4 s musta aina vuorotellen koko lapasen leveydeltä.
Jatka kuviota 6 krs:n ajan. Tämän jälkeen neulo mustalla, kunnes työn korkeus on 22 cm. Merkitse peukalon paikka 8 s levyiseksi, kuten edellisissä, ja jatka neulomista, kunnes korkeus peukalosta on 22 cm. Tee nyt kärkikavennukset kuten Arki-Laurissa.

Neulo toinen lapanen peilikuvaksi (peukalonpaikka viimeisellä puikolla, kun se oli ensimmäisessä lapasessa ensimmäisellä puikolla).

Peukalot: poimi puikoille silmukat merkkilangalta ja lisäksi kummastakin sivusta 1 silmukka, nyt yht. 19 s.
Neulo kolmella puikolla, kunnes peukalon korkeus on 11 cm. Kavenna jokaisen puikon lopussa 2 o yhteen, kunnes jäljellä 5 s, vedä lanka silmukoiden läpi ja päättele.

Huovuta kuten edellä.