Eilisessä valtuuston kokouksessa keskusteltiin runsaasti kyläkouluista, vaikka eri päätöksentekoelinten useiden äänestysten jälkeen lakkauttamisehdotuksia ei ollut vuoden 2014 talousarviossa eikä 2014-2017 taloussuunnitelmassa.
Kaksiopettajaisten koulujen ja kylien edustajat toimittivat valtuustolle 9-sivuisen koosteen tutkimustiedosta ja kutakin koulua koskevista paikallisista huomioista, koska kouluverkkoselvityksessä oli useita asioita jätetty huomioimatta tai tehty kehnosti perusteltuja johtopäätöksiä.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja Heikki Salmi väitti puheenvuorossaan, että kyläkoulujen kannanotto olisi jotenkin sopivasti unohtanut oppimistulosten kannalta kiusalliset tutkimukset kuten Sitran raportin vuodelta 2007 (Alatupa (toim.), Karppinen, Keltikangas-Järvinen, Savioja: Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma). Salmi väitti Keltikangas-Järvisen toteavan raportissa, että pienten koulujen (<300 oppilasta) oppimistulokset ovat heikompia. Hän kuitenkin lainasi raporttia väärin joko tarkoituksellisesti tai ihan vain osaamattomuuttaan.
Raportin sivulla 40 lukee näin (lihavoinnit minun):
Koulun koon ja oppilaiden kaikkien aineiden keskiarvolla mitatun koulumenestyksen välillä oli epälineaarinen yhteys. Pieni koulun koko (alle 300 oppilasta) ennakoi valtakunnallisesti huonoa koulumenestystä, kun taas keskikokoisissa kouluissa (300–600 oppilasta) koulun koko ei ollut yhteydessä koulumenestyksen, tai yhteys oli lievästi positiivinen.
Tuloksen perusteella ei voi vielä vetää johtopäätöstä, että pieni koulu olisi oppimistuloksille epäedullinen. Tulokset voivat tarkoittaakin vain, että suuremmassa koulussa on helpompi löytää arvioinneille pysyvä viitekehys ja toteuttaa arvosanoissa normaalijakautumaa. Yksittäisen oppilaan kohdalla tämä kuitenkin tarkoittaa, että suuremmassa koulussa on parempi mahdollisuus saada korkeampia arvosanoja kuin pienessä.
Koulun kokoa tarkasteltaessa oli merkitystä sillä, sijaitsiko koulu maaseudulla vai kaupungissa. Vain kaupungissa koulun pieni koko oli yhteydessä matalaan koulumenestykseen. Pienissä kouluissa kaupungissa olivat oppilaiden väliset erot lisäksi hyvin suuria, mutta vastaavaa ilmiötä ei ollut maaseudun pienissä kouluissa.
Salmen väittämä, että Sitran raportti olisi osoittanut pienten koulujen laadullista huonommuutta, on yksiselitteisesti väärä. Pienet kyläkoulumme sijaitsevat maaseudulla ja edeltävän sitaatin viimeinen kappale selvällä suomella kertoi, että koolla oli merkitystä vain kaupungissa. Lisäksi tutkimus koskee yläkoululaisia, joiden taustatiedoista ei ole eritelty sitä, minkä kokoisissa kouluissa he ovat käyneet luokat 1-6. Sen sijaan tutkimuksessa todetaan mm. matematiikan tuloksista, että maaseudulla asuvilla pojilla oli huonommat tulokset kuin kaupungissa asuvilla ja että ”ala-asteella eroa ei vielä ollut, mutta yläasteella se oli tilastollisesti merkitsevä”.
Kummallisia kiemuroita 