Avainsana-arkisto: valtuusto

Janakkalan uusi kunnanjohtaja

Toisen kerran parin kolmen vuoden sisään pääsen kirjoittamaan aivan tuoreeltaan, että Jnakkalan uusi kunnanjohtaja on valittu, tosin  tällä kertaa vain yleisölehteriltä käsin. Valtuusto valitsi enemmistövaalilla Tanja Matikaisen kunnanjohtajaksi. Onnea ja menestystä hänelle tulevassa työssään!

Otto-oikeus ei tarkoita oikeutta vääristellä asioita

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kalevi Ilmarinen kommentoi 26.9. Janakkalan Sanomissa kunnanhallituksen otto-oikeudellaan muuttamaa kasvatus- ja koulutuslautakunnan talousarvioesitystä: ”Lauseen olemassaolo ei tarkoita sitä, että koulut ikään kuin automaattisesti nyt lakkautettaisiin.” Hänen mielestään hallitus noudatti valtuuston 10.6. ilmaisemaa tahtoa, mutta lautakunta ei.

Kalevilla on nyt tainnut mennä puurot ja vellit sekaisin.

Valtuusto edellytti 10.6. ponnessaan, että monipuoliset kouluverkkoselvitykset tehdään ennen talousarviovalmistelua ja vasta sen jälkeen päätetään kaksiopettajaisista kouluista suuntaan tai toiseen. Lautakunnan talousarviokäsittelyyn mennessä selvitykset eivät olleet vielä valmiit, joten lautakunta poisti esityksestään lauseen ”Kouluverkkoselvityksen jälkeen (kuulemisen ja valtuuston päätöksen jälkeen) Heinäjoen koulu lakkautetaan 1.8.2014 alkaen” samoin kuin muita kyläkouluja koskevat vastaavat kohdat.

Lause, johon Kalevi viittaa, tarkoittaa suomen kielen lainalaisuudet huomioon ottaen sitä, että kouluverkkoselvityksen jälkeen, sen tuloksista riippumatta, koulut lakkautetaan lain vaatimassa järjestyksessä. Tätä kasvatus- ja koulutuslautakunta ei voinut hyväksyä, koska se on nimenomaan valtuuston 10.6. ponnen vastaista. Valtuusto ilmaisi tahtonsa yksimielisesti: ensin tutkitaan, sitten päätetään ja päätös oikeasti riippuu selvityksen tuloksista.

Se mikä talousarvioon ja -suunnitelmaan kirjataan, velvoittaa toimielimiä toimimaan kirjatulla tavalla. Tämän sanoo maalaisjärki mutta jos se ei Janakkalassa kelpaa perusteluksi niin löytyy asia toki kunnan hallintosäännöstäkin. Kunnanhallitus velvoitti tällä päätöksellään viranhaltijat valmistelemaan kaksiopettajaisten koulujen lakkauttamiset yksi kerrallaan valtuuston päätettäväksi.

Jos asia voitaisiin tulkita Ilmarisen kommentin mukaisesti, silloinhan mikään muukaan talousarvioihin ja -suunnitelmiin kirjattu toimenpide ei olisi toimielimiä ja viranhaltijoita sitovaa.

Kaiken lisäksi normaaliin talousarvioprosessiin kunnallisessa päätöksenteossa kuuluu, että lautakunnat valmistelevat oman toimialansa esityksen, kunnanhallitus kokoaa nämä yhteen ja lopulta valtuusto päättää. Yleensä jokaisessa vaiheessa punakynä käy ja lopulta valtuusto saattaa karsia lisää tai toisaalta palauttaa jotakin aiemmin karsittua. Kunnanhallitus olisi siis voinut keskustella kouluasiasta kaikessa rauhassa omassa talousarviokäsittelyssään, joka oletettavasti on marraskuussa. Silloin olisi kenties ollut vähintäänkin alustavia selvityksiä käytössä.

Onkin peräti merkillistä, että tässä tapauksessa käytettiin otto-oikeutta. Kunnanhallituksen enemmistö saatiin näköjään nyt huijattua uskomaan, että lautakunta olisi jotenkin päättänyt virheellisesti, vaikka se toimi aivan normaalien käytäntöjen mukaisesti. Miksei kunnanhallitus muuttanut lautakunnan esitystä vasta omassa talousarviokäsittelyssään kuten tapana on? Oliko kenties pelko, ettei asia olisi mennytkään äänestyksessä läpi, jos siitä olisi ehditty keskustella asiallisesti?

Jaana Lamberg

Torjuntavoitto kyläkouluasiassa

Istuin eilen elämäni toista kertaa valtuuston yleisölehterillä. Edellinen kerta oli ennen omaa valtuutetun uraani joskus vuosituhannen vaihteessa, kun kunnassa tehtiin organisaatiouudistus. Taukoineen liki seitsemäntuntinen kokous myös videoitiin kokeiluluonteisesti (katsottavissa myös tallenteena ) ja sillä oli suuri määrä katsojia.

Pitkien ja vielä pidempien puheiden jälkeen valtuusto hyväksyi ohjausryhmän ja edelleen kunnanhallituksen esittämän talouden tasapainottamispaketin. Kun toiveenamme oli ollut, että kyläkouluja koskeva säästölaskelmia sisältämätön tekstikohta olisi poistettu koko paketista, päätös tuntui pahalta.

Kunnanhallituksen kanta asian käsittelyyn on ilmaistu kunnan sivuilla seuraavasti: ”Pakettia kohtaan voidaan hyväksyä kannanoton omaisia ponsia, mutta yksittäisten toimenpiteiden poistaminen tai lisääminen kaataa paketin.” Henkilökohtaisesti en voi ymmärtää, miten voidaan määritellä, että jokin näin sekalainen kokoelma epämääräisin luvuin perusteltuja toimenpide-esityksiä voi olla niin pyhä, ettei siihen saa tehdä muutoksia kunnan ylimmässä päätöksentekoelimessä eli valtuustossa.

Yön yli asiaa mietittyäni olen kuitenkin tyytyväinen eiliseen lopputulokseen. Valtuusto hyväksyi säästöpaketin kahden ponnen kera. Ensimmäisen ponnen esitti Esko Helle, joka puuttui ansiokkaasti asioiden jatkokäsittelytapaan, kuten hänellä on tapana. Ponnessa esitetään, että tasapainottamisohjelmasta aiheutuvat toimenpiteet tuodaan säännöllisesti tiedoksi valtuustolle.

Toisen ponnen olivat laatineet keskusta ja vihreät aiemmin kokouksessa esittämiensä erillisten ponsien pohjalta. Ponnessa esitetään, että jatkovalmistelussa huomioidaan seuraavat asiat ennen pienten koulujen talousarviovalmistelua:

  1. Oppilaaksiottoalueet
  2. Voiko 2-opettajaisia kouluja laajentaa 3-4 opettajaisiksi? Riittääkö pikkukouluissa näihin luokkatilat? Helpottaisiko isojen koulujen tilan ahtautta oppilaiden määrätietoinen suuntaaminen pikkukouluihin? Onko kuntalaisissa vapaaehtoisia pikkukouluun menijöitä?
  3. Huomioidaan kaavoitus ja lähiympäristöön muuttamassa olevat lapsiperheet. Tarvitsevatko isot koulut mahdollisesti myöhemmin lisärakentamista?
  4. Tutkitaan kustannukset koulukuljetuksista.

Jälkimmäiselle ponnelle kokouksessa antoivat selväsanaisesti tukensa keskustan ja vihreiden lisäksi kaikki muut valtuustoryhmät paitsi sosiaalidemokraatit, jotka eivät kuitenkaan myöskään ilmaisseet suoranaisesti vastustavansa sitä.

Vaikka ylläviitatusti kunnan sivuilla esitetään ponnen olevan rinnasteinen kannanottoon, Janakkalan valtuusto on suhtautunut aiempiin ponsiin velvoittavina ja sitovina. Sitä ajatellen kokouksen lopputulos on hyvä. Nyt meidän kylillä täytyy osaltamme auttaa päättäjiä näkemään kyläkoulujen tärkeys osana Janakkalan koulutointa.

Kyläkoulujen lahtausmielialaa liikkeellä

Ensi maanantaina 10.6. klo 15 alkaen valtuusto päättää tasapainottamis-paketista, jossa on sanallisena tavoitteena neljän kyläkoulun lakkauttaminen. Noin 4,5 miljoonan euron säästöpaketissa kyläkoulujen lakkauttamisesta syntyvät mahdolliset säästöt eivät ole mukana monista syistä, mm. siksi, että mitään laskelmia ei ole olemassa.

Aika säästöpaketin julkistamisesta (22.5.) sen hyväksymiseen on alle kolme viikkoa eli naurettavan lyhyt aika minkään keskustelun käymiseen. Itse olin paketin julkistuspäivänä nilkkaleikkauksessa ja aika pöllyssä vielä seuraavan vuorokauden, joten henkilökohtainen reagointiaikani jäi vielä lyhyemmäksi. Saimme omalla kylällä kuitenkin aikaan kaikkia kyläkouluja puolustavan adressin, jonka nimien keräys aloitettiin kevätjuhlassa 31.5. ja jatkuu tähän iltaan asti Suvipuodilla. Lisäksi netissä on adressi , jossa on jo yli neljäsataa nimeä. Paperiadressissa lienee nyt 300 nimeä.

Viralan koulun johtokunta kutsui muut kyläkoulujen johtokunnat yhteiseen kokoukseen, josta laadittiin kannanotto valtuutetuille. Vähikkälän koulun johtokunta ja vanhempainyhdistys toimitti myös eilisen kokouksensa jälkeen kannanoton kuntaan.

Vähikkälän koulun johtokunnan ja vanhempainyhdistyksen kannanotto:

Janakkalan tasapainottamispaketissa, joka on valtuuston päätettävänä maanantaina 10.6.2013, on mainittu esimerkkinä kyläkoulujen lopettaminen.

Paketin hyväksymisaikataulussa eli vajaan kolmen viikon aikana asiasta ei ehditä käydä kunnon arvokeskustelua. Kuitenkin päätös toteutuessaan olisi suora lupa kyläkoulujen lopettamiseksi, vaikka näennäisesti esitetäänkin, että ”jokainen koulu päätetään erikseen”.

Minkäänlaisia laskelmia mahdollisesti syntyvistä säästöistä ei ole esitetty vedoten em. erikseen päättämiseen. Säästöistä ei kerro esimerkiksi oppilaskohtaisen vuosittaisen kulun vertaaminen. Haja-asutusalueen oppilas tulee joka tapauksessa taajaman oppilasta kalliimmaksi, sillä koulukuljetus­kustannukset kasvavat väistämättä koulumatkan pidentyessä. Useilla oppilailla perusopetuslain mukainen maksimi päivittäinen koulumatka-aika odotuksineen (2,5 tuntia) ylittyisi ilman kalliita järjestelyjä.

Ei voida myöskään laskea, että mahdollisesti lopetettavan koulun opetushenkilökunnan kulut säästyisivät suoraan, koska joissain tapauksissa kriittinen ryhmäkoko ylittyisi ja jouduttaisiin kuitenkin perustamaan uusia ryhmiä. Vähikkälän koulun mahdollisen lopettamisen kohdalla vastaanottava koulu Tervakoski kärsii jo nyt tilanahtaudesta ja valitettavasti myös sisäilmaongelmista. Koulun tilakysymykset vaikeutuisivat entisestään, jos sinne täytyisi ahtaa vaihteleva määrä toisen oppilaaksiottoalueen oppilaita. Monelta muultakin kannalta pitkäaikaisten säästöjen osoittaminen on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.

Vähikkälän koulu on vetovoimainen ja hyvin toimiva kyläkoulu, johon on ollut viime vuosina tulijoita oppilaaksiottoalueen ulkopuoleltakin jopa enemmän kuin on ajoittain pystytty vastaanottamaan. Vähikkälän koulu samoin kuin muut nyt lopetusuhan alla olevat eli Heinäjoen, Tanttalan ja Viralan koulut voisivat hyvin toimia taajamakoulujen tilanahtautta ja painetta purkavasti ja olisivat helposti muutettavissa kolmeopettajaisiksi. Jos taas kyläkoulut lopetettaisiin, olisi pian edessä lisätilojen järjestäminen vastaanottaviin kouluihin, jolloin toivotun säästön sijasta kulut karkaisivat käsistä.

Vuonna 2006 sovittiin pitkän prosessin päätteeksi yhteisesti oppilasraja 20. Viimeisen vuoden aikana on Löyttymäen koulun kohdalla nähty, miten stressaava jopa oppilasrajalla perusteltu koulun lopettaminen on sekä oppilaille, henkilökunnalle että koko kyläyhteisölle.

Nyt lopetusuhan alla olevissa lopuissa kyläkouluissa oppilasennusteet näyttävät hyvältä. Oppilasraja­päätöksen, voimassa olevan kuntastrategian ja tarkastuslautakunnan tuoreimman arviointikertomuksen vastaisesti valtuusto olisi silti päättämässä kyläkoulujen lopettamisesta ilman perusteellista pitkäaikaisten vaikutusten tarkastelua ja selvittämistä ja ennen kaikkea ilman asiasta käytävää arvokeskustelua.

Toimiva kyläkoulu on kylän sydän. Se on useimmiten asukkaiden ainoa kunnallinen lähipalvelu. Kylien ja kyläkoulujen moninaisuus ovat osa Janakkalan positiivista imagoa, ja yksi myyntivaltti kunnan ikärakenteen nuorentamisessa. Yhtäkään vireän kylän hyvin toimivaa kyläkoulua ei enää pitäisi lopettaa.

Vähikkälän koulun johtokunnan ja vanhempainyhdistyksen puolesta

Jaana Lamberg, pj

Oma mielipidekirjoitukseni, joka toivottavasti löytyy tämän päivän Janakkalan Sanomista muoks, ei ollut ehtinyt/mahtunut (lähetin sen myös Hämeenlinnan Sanomiin, katsotaan löytyykö sieltäkin ennen maanantain kokousta):

Janakkalan tasapainottamispaketti, jota on valmisteltu ohjausryhmän näkökulmasta työrauhassa mutta kuntalaisten kannalta salassa, tulee ensi maanantaina valtuuston päätettäväksi. Tasapainottamistarvetta on, mutta tämän päätöksen aikataulu on kansanvallan halveksumista. Esityksen julkistamisesta alle kolmen viikon kuluttua se on jo päätettävänä.

Tällä aikataululla ei toteudu avoin keskustelu kuntalaisten ja päättäjien välillä. Tällä aikataululla valtuutetut eivät voi tehdä kestäviä faktoihin perustuvia päätöksiä.

Paketti pitää sisällään karsittavia asioita, joiden vaikutus on laskettu puutteellisesti tai virheellisesti kuten lasten kotihoidontuen kuntalisän vaikuttavuus.

Paketissa on myös esimerkkinä mainittu kyläkoulujen lopettaminen, vaikka asiasta ei ole käyty uutta arvokeskustelua. Vuonna 2006 sovittiin pitkän prosessin päätteeksi yhteisesti oppilasraja 20. Vuonna 2010 todettiin kuntastrategiassa Janakkalan kaikkien kylien arvo. Nyt vailla keskustelua oltaisiin päättämässä kaikkien kaksiopettajaisten koulujen lopettamisesta.

Millään talousasialla ei saa olla niin kova kiire, ettei oikeasti ehditä selvittää, mitkä todelliset taloudelliset ja muut vaikutukset ovat.

Kyläkouluasiaa

Eilisen valtuuston kokouksen päätteeksi jätin laatimani kyläkouluihin liittyvän valtuustoaloitteen, jonka allekirjoittivat keskustalaiset ja perussuomalaiset valtuutetut. Jälkikäteen kuulin, että laajempaakin kannatusta olisin saanut, jos olisin hoksannut kysellä ;)

Valtuustoaloite

Janakkalassa on laaja monenlaisten yksiköiden muodostama kouluverkko. Haja-asutusalueilla kyläkoulut ovat erityisen merkittävässä asemassa, sillä ne ovat usein ainoa kunnan tarjoama lähipalvelu.

Kyläkouluissa tehdään tärkeää työtä, vaikka yksiköt ovat pienempiä kuin taajamien isommissa kouluissa. Työrauha on kuitenkin suhteellista, koska jo usean vuosikymmenen ajan pienillä kouluilla on ollut jatkuva lopettamisuhka päällään. Tällä hetkellä voimassaoleva päätös löytyy palvelustrategiasta vuodelta 2006. Sen mukaan koulun toiminta loppuu seuraavan lukukauden alusta siitä, kun oppilasmäärä putoaa alle 20 oppilaan. Tämä valtuuston aikaisempi päätös ei mitenkään huomioi sitä, miten oppilasmäärä mahdollisesti kehittyy jatkossa.

Tällä hetkellä yhden kyläkoulumme tulevaisuus on oppilasmäärän vähenemisen takia vaakalaudalla. Löyttymäen koulu on hyväkuntoinen hiljattain remontoitu koulu kaukana taajamistamme. Kyläläiset ovat ponnistelleet saadakseen kylään lisää asukkaita ja saaneetkin uusia oppilaita kouluun. Oppilasmäärä on kuitenkin laskemassa kriittisen rajan alapuolelle. Jos kylässä ei olisi koulua, pienten oppilaiden koulumatkat venyisivät kestämättömän pitkiksi. Pahimmassa tapauksessa reilusti yli 30 kilometrin yhdensuuntainen koulumatka päivittäin olisi hyvin raskasta 7-12 –vuotiaille alakoululaisille.

Esitämme, että

1) koulujen minimioppilasmäärää sovelletaan siten, että päätöksessä annetaan eri osapuolille lisää aikaa toimenpiteisiin tilanteessa, jossa koulun oppilasmäärä näyttäisi laskevan alle minimirajan.

2) Janakkalan haja-asutusalueiden kylien ja kyläkoulujen merkitys tunnustetaan käytännössä ja huomioidaan pitkän tähtäimen suunnittelussa. Kunta tukee kyläläisten ponnisteluja oppilasmäärän kasvattamiseksi.

3) perusopetuksen osalta aletaan tehdä yhteistyötä yli kuntarajojen, jotta lähellä kunnan rajoja voitaisiin puolin ja toisin käydä lähikoulussa kotikunnasta riippumatta.

4) ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla voidaan varmistaa Löyttymäen koulun säilyttäminen toiminnassa jatkossa. Mahdollisia toimenpiteitä voivat olla oppilaaksi¬ottoalueiden tarkastelu; vuokra-asuntojen rakennuttaminen, jotta maaseudulle asumisen alkuun pääseminen olisi helpompaa; koulumatkojen tukeminen, kun kyseessä on kriittisen oppilasmäärän rajalla olevaan kouluun toiselta oppilaaksiottoalueelta tuleminen, mukaanlukien naapurikunnan puolelta tullen.

Janakkalassa 15.11.2010

Keskustan valtuustoryhmä
Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Janakkalan uusi kunnanjohtaja

Valtuustolla oli tänään määrällisesti lyhyehkö esityslista. Listalla oli kuitenkin painavia asioita, niistä viimeisenä ja sillä lailla ehkä painavimpana uuden kunnanjohtajan valinta. Pitkien ja monien, enimmäkseen valintaprosessin loppua koskevien puheiden jälkeen valtuusto viimein suoritti vaalin yhdeksän jälkeen illalla. Vaalissa valituksi kunnanjohtajaksi tuli Anna-Mari Ahonen.

Kiitospuheessaan Anna-Mari mainitsi käärivänsä hihat, ryhtyvänsä hommiin ja uskovansa Janakkalaan. Siinäpä oivallisia ajatuksia.

Onnea uudelle kunnanjohtajallemme! Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Terveisiä kunnantalolta

Itsenäisen Janakkalan kauden ensimmäinen valtuustokokous kesti vajaa kolme tuntia. Ensin kahlattiin läpi lukuisia pykäliä luottamushenkilövalintoja sopuisasti neuvottelujen mukaisesti. Itselleni tuli muutama pesti ja niistä tärkeimpänä kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenyys.

Lisäksi oli pari tyypillistä alkuvuoden pykälää: ilmoituslehtien valinta ja tonttihintojen vahvistus. Kunnan ilmoituslehdiksi valittiin päätösesityksen mukaisesti Hämeenlinnan Viikkouutiset ja Janakkalan Sanomat. Ensin mainittu on siitä merkillinen ilmaisjakelulehti, että se tulee myös laajan kuntamme kauimmaisiin kolkkiin, kuten tänne Lopen rajan tietämiin. Erittäin positiivista siis, että lehti-ilmoittelu tavoittaa nyt kaikki kuntalaiset.

Tonttihintojen raameista lähti alkuun pitkä hedelmällinen keskustelu peruspalvelujen turvaamisesta uusia asukkaita houkuteltaessa. Meillä on tällä alkaneella kaudella haasteita erityisesti terveyspalvelujen kuntoon saattamisessa ja päivähoidon ja peruskoulutuksen riittävistä resursseista huolehtimisessa. Uskon kuitenkin Janakkalan selviytyvän näistä haasteista. Yhteistyöllä, myönteisellä asenteella ja ihan raa’alla työllä.