Järki hukassa koulukeskuskiireessä?

Turenkiin ja Tervakoskelle suunnitellaan uusia koulukeskuksia, koska nykyiset ala- ja yläkoulut ovat enemmän tai vähemmän sairaita rakennuksia remonteista ja lisäsiivistä huolimatta. Kenenkään ei pitäisi joutua opiskelemaan eikä työskentelemään vaarassa sairastua sisäilmasta. Siksi uudet taajamakoulut väistämättä tarvitaan.

Uusien terveiden koulujen tarpeella ei kuitenkaan voi perustella pienten koulujen lakkauttamista. Ei ole myöskään mitään järkeä lakkauttaa yhtäkään koulua ennen kuin uudet koulukeskukset ovat valmiita ja käyttökunnossa. Ongelmakouluissa oppilasmäärän kasvu todennäköisesti vain lisäisi sisäilmaongelmia entisestään. Sen sijaan hyväkuntoisia kyläkouluja kannattaa käyttää väistötiloina siinä määrin kuin niihin mahtuu lisää oppilaita.

On myös hölmöä kuvitella, että väkimäärältään ja pinta-alaltaan tämän kokoisessa kunnassa olisi järkevää olla vain kaksi jättikoulua. Janakkalan valtteina ovat maaseudun ja taajamien tasapainoinen vaihtelu ja ihmisläheiset palvelut. Ihmiset, joiden ykkösvalinta lapselleen on jopa yli tuhannen oppilaan yhtenäiskoulu, valitsevat samalla ison kaupungin kaikkine mahdollisine palveluineen eivätkä maaseutukuntaa.

Trendejä tulee ja menee mutta yksi asia pysyy: meillä on erilaisia oppilaita ja oppijoita eikä kaikille sovi samanlaiset oppimistavat ja -ympäristöt. Sen takia on järkevää säilyttää vaihtoehtoja ja monimuotoisuutta: erikokoisia ja erilaisia kouluja.

Jaana Lamberg, ala- ja yläkoululaisen äiti, Tervakosken yhteiskoulun johtokunnan pj

Lähetin tämän kirjoituksen Janakkalan Sanomien mielipidepalstalle mutta julkaisen sen jo nyt, vaikka en tiedä, mahtuuko kirjoitukseni tämän viikon lehteen vai ei. 

Mainokset

Kyläkoulujen verkostoituminen -hankehakemus valtakunnalliseen ideahakuun

Mediatiedote

KYVE – Kyläkoulujen verkostoituminen

Vähikkälän Väljämä -kyläyhdistys on jättänyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan valtakunnalliseen ideahakuun hankehakemuksen kyläkoulujen verkostoitumisesta. Hankeidean valmistelussa ovat olleet mukana myös Heinäjoen, Viralan, Rastilan ja Kilpiälän, Hyvikkälän ja Tanttalan kyläyhdistykset.

Kouluverkko on harventunut kiihtyvällä tahdilla Suomessa viime vuosina. Lakkautettavat koulut ovat olleet suurelta osin alle 50 oppilaan kyläkouluja ja kyliensä ainoa kunnallinen palvelu, jota asukkaat puolustavat viimeisen nuijankopautukseen asti. Kylät taistelevat koulun olemassaolosta usein täysin yksin, ilman apua ja irrallisena koulutuspoliittisista linjauksista. Hankeidea onkin lähtenyt tarpeesta löytää vertaistukea niin arjen koulutyöhön kuin mahdolliseen lakkautusuhan alaiseen tilanteeseen.

Hankeidean mukaan lähikoulujen tiedot kerätään reaaliaikaiseen rekisteriin. Luodaan yhteinen nettisivu, josta on helppo löytää kaikki verkostoitumista etsivät ja uusia toimintamuotoja kehittävät kyläkoulut tukiverkostoineen. Sivusto toimii kanavana keskustelulle, tiedonvälitykselle ja vertaistuelle ja mahdollistaa mm. yhteistyön ja hankeryhmien muodostamisen.

Tärkein tavoite verkostoitumisessa on parantaa kylien sekä kyläkoulujen yhteistyötä sekä luoda mahdollisuudet valtakunnalliseen vaikuttamiseen ja kokemusten vaihtoon. Lisäksi hankkeessa on tarkoitus pilotoida kyläkoulujen kehittämistä käytännössä kunnan kanssa niin, että mukana on vähintään kolme pilottialuetta eri puolella Suomea. Yhtenä pilottina toimisivat hankeidean esittäneet Janakkalan kylät. Tämä sisältyy toimenpiteenä Elävä Janakkala -yhteistyösuunnitelmaan, joka laadittiin vuonna 2014 yhteistyössä kunnan, kylien, yhdistysten ja asukkaiden kanssa Hämeen Kylät ry:n ohjauksessa.

Janakkalassa kyläläiset ja lasten vanhemmat haluavat etsiä avoimin mielin kunnan kanssa ratkaisuja, kuinka lähikoulut voivat jatkossakin toimia niin laadukkaina oppimisympäristöinä kuin muutenkin kylän sydämenä.

Janakkalan valtuusto päätti viime joulukuussa talousarviokäsittelyssä pitkän keskustelun ja selvän äänestystuloksen jälkeen hylätä kunnanhallituksen esityksen Heinäjoen ja Vähikkälän koulujen lakkauttamisesta.

Janakkalan kyläyhdistykset ja koululaisten vanhemmat pitävät yhteyttä keskenään ja ovatkin kahtena viime syksynä järjestäneet avoimet keskustelutilaisuudet, joiden avulla on pyritty toisaalta oikaisemaan kyläkouluihin liittyviä ennakkoluuloja ja toisaalta taas innostamaan niin kyläläisiä kuin päättäjiäkin kyläkoulujen kehittämiseen. Hankkeen avulla kyläkoulujen kehittämistyöhön saataisiin resursseja ja ulkopuolista asiantuntija-apua.

-Ihan pakko on jotain tehdä, en voi vain katsoa ja odottaa että jossain vaiheessa kyläkoulumme ovet suljetaan, sanoo Suvi Pesonen, kuuden lapsen äiti Vähikkälästä. Suvi on selvitellyt kyläkoulujen tilannetta eri puolella Suomea, jutellut yliopistoasiantuntijoiden kanssa ja kirjoittanut hankeidean.

Kyläkouluväki kiittää onnistuneesta keskusteluillasta

Kiitos viime torstain Hevillä ei luovuteta -kyläkoulukeskusteluillan runsaalle osanottajajoukolle. Ymmärrämme myös, että monella valtuutetulla oli perusteltu syy olla poissa – kalenterit ovat kovin täynnä. Keskustelu pääsi hyvään alkuun mutta valmistahan siitä ei näin lyhyessä ajassa tule.

Mahdolliset säästöt ovat varsin epävarmoja, koska esim. kuljetuskustannuksien ja vastaanottavan koulun ryhmäkokojen ennakoiminen on vaikeaa ja joskus jopa mahdotonta. Samoin joidenkin lakkauttamista haluavien suosima oppilaskohtaisten kustannusten keskinäinen vertailu on turhaa, sillä haja-asutusalueen koulukuljetuslapset ovat ns. kalliimpia oppilaita, vaikka he kulkisivat taajamakouluunkin – isossa koulussa kustannus vain uppoaa massaan. Emme myöskään halua, että lapsemme viettävät jopa yli 50 tuntia kuukaudessa koulukyydissä.

Minkään toiminnan ainoa ohjaava kriteeri ei ole raha. Siksi onkin tärkeä muistaa kyläkoulujemme arvo oppilaille ja heidän perheilleen, kyläyhteisölle ja myös opettajille. Monipuolisella kouluverkolla on myös markkinointiarvo Janakkalalle. Uusia veronmaksajia voidaan houkutella tarjoamalla monipuolisia asumisen ja elämisen ympäristöjä – erottukaamme siis positiivisesti.

Toivomme teidän valtuutettujen muistavan päätöksiä tehdessänne sen, että Janakkalan kylien lapsille kyläkoulu on heidän lähikoulunsa aivan kuten taajamakoulut ovat lähikouluja Tervakosken ja Turengin lapsille. Koulu on kylässä elämän keskiössä, mukana kyläyhteisön arjessa ja juhlassa, lähellä matkallisesti mutta myös henkisesti.

Heinäjoen, Tanttala, Viralan ja Vähikkälän kyläkouluväen puolesta

Jaana Lamberg

Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Janakkalan Sanomissa 4.12.2014.

Hyssytellen hyvä tulee? *

Seuraava mielipidekirjoitukseni ilmestyi Janakkalan Sanomissa 30.10.2014 sen jälkeen, kun Hämeen Sanomat oli julkaissut 29.10. uutisen otsikolla Kyläkoulujen lakkautuksista puhutaan taas Janakkalassa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kalevi Ilmarinen ja kunnanjohtaja Tanja Matikainen vetosivat kommentoimattomuuttaan siihen, että ”pykälää ei ole vielä nuijittu kiinni, joten asia ole julkinen”. Lehden mukaan myöskään sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpola ei osannut sanoa, mitä päätöksiä kyläkouluista on odotettavissa. 
 
 

Käsittämätöntä päätöksentekoa kouluasiassa

Huhutaan, että kunnanjohtajan kunnanhallitukselle tekemässä talousarvioesityksessä on budjettipäätöksenä ainakin kahden kyläkoulun (Vähikkälä, Heinäjoki) lakkauttaminen. Tämä siis ilman, että asiasta olisi käyty minkäänlaista julkista keskustelua, sillä kyseisestä kh:n talousarviokokouksesta ei ole ilmestynyt edes julkista esityslistaa. Näin merkittävä asia ei myöskään tullut esille kasvatus- ja koulutuslautakunnan käsitellessä oman toimialansa talousarvioesitystä.

Tällainen salailu päätöksenteossa on vastoin hyvän hallinnon periaatteita. Kun ”asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin” kuten koulunkäyntiin, on silloin annettava tietoa asioista jo käsittelyvaiheessa ja annettava mahdollisuus julkiseen keskusteluun kuntalaisten ja päättäjien/viranhaltijoiden kesken.

Perusteluja näiden koulujen lakkauttamiselle ei ole. Oppilasmäärät ovat nousussa, opetus on laadukasta ja tilat toimivat aivan riittävän hyvin. Lisäksi mahdollisten vastaanottavien ja parastaikaa remontin alla olevien taajamakoulujen seinät pullistelevat ahtauttaan, Tervakoskella siitäkin huolimatta, että koulu toimii jo kolmessa eri rakennuksessa.

Viime keväänä aloitettu aluerehtorimallin kokeilu markkinoitiin kyläkoulujen kehittämisenä. Varsin ristiriitaista päätöksentekoa. Joko kehittäminen oli valetta tai sitten kunnassa yksi toimiala ei tiedä mitä toinen tekee.

Jaana Lamberg, Vähikkälän koulun johtokunnan pj

 

*Tämä pistämättömän osuva ilmaisu on lainattu  Marko Vilkmanilta.

Musikaalinen sirkusparaati saapui Seuratalolle

Tervakosken Seuratalolla nautittiin Sibelius-opiston Kevään kohinaa -konsertista maaliskuun viimeisenä lauantaina. Konsertti oli suurelta osin samanlainen kokonaisuus kuin edellisviikolla Vanaja-salissa pidetty Konserttikarnevaali mutta puitteet olivat toki kotoisemmat. Seuratalon konsertti oli myös maksuton.

Konsertti alkoi pienimpien esiintyjien ohjelmanumerolla. Karnevaalijousien säestämänä paikalle saapui mitä erilaisempia eläimiä, pellejä ja ballerinoja. Oman esiintymisensä jälkeen pienet muskarilaiset tuijottivat herkeämättä, kun myös nykytanssinopiskelijoiden leijonat, akrobaatit ja klovnit esittäytyivät yleisölle.

Janakkalan lapsi-, poika- ja nuorisokuorot osoittivat kehittymisensä. Ensimmäiset kuorossa aloittaneet ovat nyt laulaneet neljä vuotta eivätkä ole harjoitelleet suotta. Erinin laulu ”On elämä laina” ja Carpentersien klassikko ”Tänään huipulla” soivat harmonisesti äänissä. Osan keväisistä lauluistaan kuoro esitti yhdessä Karnevaalijousien kanssa samaan tapaan kuin viime toukokuussa tehdyllä Tukholman kiertueella.

Sibelius-opiston Janakkalan toimipisteen oma Retkikuntaorkesteri soitti tunnelmoiden Kaunottaren ja hirviön teeman. Oman jousiorkesterimme lisäksi oli hienoa saada vierailulle opiston Hämeenlinnassa toimivia orkestereita. Taidokkaasti soitellut sello-orkesteri Piksel ei nimestään huolimatta liity kuvapisteisiin vaan nimi tarkoittaa yksinkertaisesti pikkuselloja.

Jukka Pitkäsen johtama puhallinorkesteri Puhurama vei yleisön ensin Pixarin elokuvamaailmaan sikermällään ja sen jälkeen kotoisille saunan lauteille. Tosin kappaleen ”Born in Sauna” eli Saunassa syntynyt tunnelma kuulosti varsin eksoottiselta ja epäsuomalaiselta. Orkesterin svengi soi kokonaisuudessa sekä sooloissa, jotka soittivat Jussi Keinonen (trumpetti), Ville Sirkesalo (pasuuna) ja Aku Keinonen (rummut).

Konsertissa esiintyi Kari Jokisen johdolla myös Tervakosken Mieskuoro, joka oli toivonut yhteistyötä opiston kanssa. Hugo Alfvénin Ruotsalaisen rapsodian Suvinen tanssi soi kepeästi haitarisäestyksineen ja vislauksineen.

Konsertti huipentui tanssiosaston Can-Caniin Vesa Kankaisen johtaman karnevaaliorkesterin säestyksellä. Nuorten naisten askel nousi kepeästi ja yleisö intoutui raivokkaisiin taputuksiin. Kuoronjohtaja Taina-Maaria Rautasuo ja Karnevaalijousia ja -orkesteria johtava Vesa Kankainen olivat koonneet taas kerran hienon konserttikokonaisuuden, jossa eri-ikäiset lahjakkaat musiikin- ja tanssinopiskelijat pääsivät esittelemään taitojaan.

 

Tämä konserttijuttu julkaistiin Janakkalan Sanomissa huhtikuun alussa 2014.

Tutkimuksista ja niiden tulkinnoista

Eilisessä valtuuston kokouksessa keskusteltiin runsaasti kyläkouluista, vaikka eri päätöksentekoelinten useiden äänestysten jälkeen lakkauttamisehdotuksia ei ollut vuoden 2014 talousarviossa eikä 2014-2017 taloussuunnitelmassa.

Kaksiopettajaisten koulujen ja kylien edustajat toimittivat valtuustolle 9-sivuisen koosteen tutkimustiedosta ja kutakin koulua koskevista paikallisista huomioista, koska kouluverkkoselvityksessä oli useita asioita jätetty huomioimatta tai tehty kehnosti perusteltuja johtopäätöksiä.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja Heikki Salmi väitti puheenvuorossaan, että kyläkoulujen kannanotto olisi jotenkin sopivasti unohtanut oppimistulosten kannalta kiusalliset tutkimukset kuten Sitran raportin vuodelta 2007 (Alatupa (toim.), Karppinen, Keltikangas-Järvinen, Savioja: Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma). Salmi väitti Keltikangas-Järvisen toteavan raportissa, että pienten koulujen (<300 oppilasta) oppimistulokset ovat heikompia. Hän kuitenkin lainasi raporttia väärin joko tarkoituksellisesti tai ihan vain osaamattomuuttaan.

Raportin sivulla 40 lukee näin (lihavoinnit minun):

Koulun koon ja oppilaiden kaikkien aineiden keskiarvolla mitatun koulumenestyksen välillä oli epälineaarinen yhteys. Pieni koulun koko (alle 300  oppilasta) ennakoi valtakunnallisesti huonoa koulumenestystä, kun taas keskikokoisissa kouluissa (300–600 oppilasta) koulun koko ei ollut yhteydessä koulumenestyksen, tai yhteys oli lievästi positiivinen.

Tuloksen perusteella ei voi vielä vetää johtopäätöstä, että pieni koulu olisi oppimistuloksille epäedullinen. Tulokset voivat tarkoittaakin vain, että suuremmassa koulussa on helpompi löytää arvioinneille pysyvä viitekehys ja toteuttaa  arvosanoissa normaalijakautumaa. Yksittäisen oppilaan kohdalla tämä kuitenkin tarkoittaa, että suuremmassa koulussa on parempi mahdollisuus saada korkeampia arvosanoja kuin pienessä.

Koulun kokoa tarkasteltaessa oli merkitystä sillä, sijaitsiko koulu maaseudulla vai kaupungissa. Vain kaupungissa koulun pieni koko oli yhteydessä matalaan koulumenestykseen. Pienissä kouluissa kaupungissa olivat oppilaiden väliset erot lisäksi hyvin suuria, mutta vastaavaa ilmiötä ei ollut maaseudun pienissä kouluissa.

Salmen väittämä, että Sitran raportti olisi osoittanut pienten koulujen laadullista huonommuutta, on yksiselitteisesti väärä. Pienet kyläkoulumme sijaitsevat maaseudulla ja edeltävän sitaatin viimeinen kappale selvällä suomella kertoi, että koolla oli merkitystä vain kaupungissa. Lisäksi tutkimus koskee yläkoululaisia, joiden taustatiedoista ei ole eritelty sitä, minkä kokoisissa kouluissa he ovat käyneet luokat 1-6. Sen sijaan tutkimuksessa todetaan mm. matematiikan tuloksista, että maaseudulla asuvilla pojilla oli huonommat tulokset kuin kaupungissa asuvilla ja että ”ala-asteella eroa ei vielä ollut, mutta yläasteella se oli tilastollisesti merkitsevä”.

Janakkalan uusi kunnanjohtaja

Toisen kerran parin kolmen vuoden sisään pääsen kirjoittamaan aivan tuoreeltaan, että Jnakkalan uusi kunnanjohtaja on valittu, tosin  tällä kertaa vain yleisölehteriltä käsin. Valtuusto valitsi enemmistövaalilla Tanja Matikaisen kunnanjohtajaksi. Onnea ja menestystä hänelle tulevassa työssään!