Aihearkisto: vaikuttaminen

Otto-oikeus ei tarkoita oikeutta vääristellä asioita

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kalevi Ilmarinen kommentoi 26.9. Janakkalan Sanomissa kunnanhallituksen otto-oikeudellaan muuttamaa kasvatus- ja koulutuslautakunnan talousarvioesitystä: ”Lauseen olemassaolo ei tarkoita sitä, että koulut ikään kuin automaattisesti nyt lakkautettaisiin.” Hänen mielestään hallitus noudatti valtuuston 10.6. ilmaisemaa tahtoa, mutta lautakunta ei.

Kalevilla on nyt tainnut mennä puurot ja vellit sekaisin.

Valtuusto edellytti 10.6. ponnessaan, että monipuoliset kouluverkkoselvitykset tehdään ennen talousarviovalmistelua ja vasta sen jälkeen päätetään kaksiopettajaisista kouluista suuntaan tai toiseen. Lautakunnan talousarviokäsittelyyn mennessä selvitykset eivät olleet vielä valmiit, joten lautakunta poisti esityksestään lauseen ”Kouluverkkoselvityksen jälkeen (kuulemisen ja valtuuston päätöksen jälkeen) Heinäjoen koulu lakkautetaan 1.8.2014 alkaen” samoin kuin muita kyläkouluja koskevat vastaavat kohdat.

Lause, johon Kalevi viittaa, tarkoittaa suomen kielen lainalaisuudet huomioon ottaen sitä, että kouluverkkoselvityksen jälkeen, sen tuloksista riippumatta, koulut lakkautetaan lain vaatimassa järjestyksessä. Tätä kasvatus- ja koulutuslautakunta ei voinut hyväksyä, koska se on nimenomaan valtuuston 10.6. ponnen vastaista. Valtuusto ilmaisi tahtonsa yksimielisesti: ensin tutkitaan, sitten päätetään ja päätös oikeasti riippuu selvityksen tuloksista.

Se mikä talousarvioon ja -suunnitelmaan kirjataan, velvoittaa toimielimiä toimimaan kirjatulla tavalla. Tämän sanoo maalaisjärki mutta jos se ei Janakkalassa kelpaa perusteluksi niin löytyy asia toki kunnan hallintosäännöstäkin. Kunnanhallitus velvoitti tällä päätöksellään viranhaltijat valmistelemaan kaksiopettajaisten koulujen lakkauttamiset yksi kerrallaan valtuuston päätettäväksi.

Jos asia voitaisiin tulkita Ilmarisen kommentin mukaisesti, silloinhan mikään muukaan talousarvioihin ja -suunnitelmiin kirjattu toimenpide ei olisi toimielimiä ja viranhaltijoita sitovaa.

Kaiken lisäksi normaaliin talousarvioprosessiin kunnallisessa päätöksenteossa kuuluu, että lautakunnat valmistelevat oman toimialansa esityksen, kunnanhallitus kokoaa nämä yhteen ja lopulta valtuusto päättää. Yleensä jokaisessa vaiheessa punakynä käy ja lopulta valtuusto saattaa karsia lisää tai toisaalta palauttaa jotakin aiemmin karsittua. Kunnanhallitus olisi siis voinut keskustella kouluasiasta kaikessa rauhassa omassa talousarviokäsittelyssään, joka oletettavasti on marraskuussa. Silloin olisi kenties ollut vähintäänkin alustavia selvityksiä käytössä.

Onkin peräti merkillistä, että tässä tapauksessa käytettiin otto-oikeutta. Kunnanhallituksen enemmistö saatiin näköjään nyt huijattua uskomaan, että lautakunta olisi jotenkin päättänyt virheellisesti, vaikka se toimi aivan normaalien käytäntöjen mukaisesti. Miksei kunnanhallitus muuttanut lautakunnan esitystä vasta omassa talousarviokäsittelyssään kuten tapana on? Oliko kenties pelko, ettei asia olisi mennytkään äänestyksessä läpi, jos siitä olisi ehditty keskustella asiallisesti?

Jaana Lamberg

Kunta tarjoaa kuolinapua kaikille kyläkouluille

Janakkalan kasvatus- ja koulutuslautakunnan esityslista (17.9.) yllättää talousarvioehdotuksella, jossa on aikataulutettu kaikkien kaksiopettajaisten kyläkoulujen lakkauttaminen ensi vuodesta alkaen. Tämä yllättää siksi, että siinä jätetään suoraan huomioimatta valtuuston 10.6.2013 yksimielisesti hyväksymä ponsi, jossa esitetään, että ennen talousarviovalmistelua pitää tehdä perusteellinen kouluverkkoselvitys.

Sellaista selvitystä ei ole ponnen jälkeen tehty. Ei ole selvitetty, miten pienten koulujen oppilaat mahtuisivat taajamakouluihin, saatikka sitä, olisiko puolestaan mahdollista purkaa isojen koulujen tilanahtautta kyläkoulujen avulla. Näihin kysymyksiin vastaukset tosin ovat varsin selvät: huonosti mahtuisivat, ja olisi hyvinkin mahdollista.

Talousarvioehdotuksessa on esitetty säästösummia koulujen lopettamisesta ja kuljetusten kilpailuttamisesta, mutta näille tuskin löytyy kestäviä perusteluja. Kuljettamista tulee väistämättä enemmän, kun matkat pitenevät, eikä säästöjä synny, koska onneksi edes laki säätelee pienten koululaisten koulumatkan ajallista kestoa. Valtakunnallisesti on jo useasti todettu, että kyläkoulujen lopettamisesta ei juurikaan synny todellisia säästöjä.

On käsittämätöntä, että viranhaltijat tuovat lautakunnalle talousarvioesityksen, jolla näin selvästi kävellään yli valtuuston kesäkuisen päätöksen. Missä Janakkalan asioista oikein päätetään: luottamuselimissä, kunnantalon työhuoneissa vai kenties jossain aivan muualla?

Jaana Lamberg, Vähikkälän koulun ja Tervakosken yhteiskoulun/lukion johtokuntien puheenjohtaja

Torjuntavoitto kyläkouluasiassa

Istuin eilen elämäni toista kertaa valtuuston yleisölehterillä. Edellinen kerta oli ennen omaa valtuutetun uraani joskus vuosituhannen vaihteessa, kun kunnassa tehtiin organisaatiouudistus. Taukoineen liki seitsemäntuntinen kokous myös videoitiin kokeiluluonteisesti (katsottavissa myös tallenteena ) ja sillä oli suuri määrä katsojia.

Pitkien ja vielä pidempien puheiden jälkeen valtuusto hyväksyi ohjausryhmän ja edelleen kunnanhallituksen esittämän talouden tasapainottamispaketin. Kun toiveenamme oli ollut, että kyläkouluja koskeva säästölaskelmia sisältämätön tekstikohta olisi poistettu koko paketista, päätös tuntui pahalta.

Kunnanhallituksen kanta asian käsittelyyn on ilmaistu kunnan sivuilla seuraavasti: ”Pakettia kohtaan voidaan hyväksyä kannanoton omaisia ponsia, mutta yksittäisten toimenpiteiden poistaminen tai lisääminen kaataa paketin.” Henkilökohtaisesti en voi ymmärtää, miten voidaan määritellä, että jokin näin sekalainen kokoelma epämääräisin luvuin perusteltuja toimenpide-esityksiä voi olla niin pyhä, ettei siihen saa tehdä muutoksia kunnan ylimmässä päätöksentekoelimessä eli valtuustossa.

Yön yli asiaa mietittyäni olen kuitenkin tyytyväinen eiliseen lopputulokseen. Valtuusto hyväksyi säästöpaketin kahden ponnen kera. Ensimmäisen ponnen esitti Esko Helle, joka puuttui ansiokkaasti asioiden jatkokäsittelytapaan, kuten hänellä on tapana. Ponnessa esitetään, että tasapainottamisohjelmasta aiheutuvat toimenpiteet tuodaan säännöllisesti tiedoksi valtuustolle.

Toisen ponnen olivat laatineet keskusta ja vihreät aiemmin kokouksessa esittämiensä erillisten ponsien pohjalta. Ponnessa esitetään, että jatkovalmistelussa huomioidaan seuraavat asiat ennen pienten koulujen talousarviovalmistelua:

  1. Oppilaaksiottoalueet
  2. Voiko 2-opettajaisia kouluja laajentaa 3-4 opettajaisiksi? Riittääkö pikkukouluissa näihin luokkatilat? Helpottaisiko isojen koulujen tilan ahtautta oppilaiden määrätietoinen suuntaaminen pikkukouluihin? Onko kuntalaisissa vapaaehtoisia pikkukouluun menijöitä?
  3. Huomioidaan kaavoitus ja lähiympäristöön muuttamassa olevat lapsiperheet. Tarvitsevatko isot koulut mahdollisesti myöhemmin lisärakentamista?
  4. Tutkitaan kustannukset koulukuljetuksista.

Jälkimmäiselle ponnelle kokouksessa antoivat selväsanaisesti tukensa keskustan ja vihreiden lisäksi kaikki muut valtuustoryhmät paitsi sosiaalidemokraatit, jotka eivät kuitenkaan myöskään ilmaisseet suoranaisesti vastustavansa sitä.

Vaikka ylläviitatusti kunnan sivuilla esitetään ponnen olevan rinnasteinen kannanottoon, Janakkalan valtuusto on suhtautunut aiempiin ponsiin velvoittavina ja sitovina. Sitä ajatellen kokouksen lopputulos on hyvä. Nyt meidän kylillä täytyy osaltamme auttaa päättäjiä näkemään kyläkoulujen tärkeys osana Janakkalan koulutointa.

Kyläkoulujen lahtausmielialaa liikkeellä

Ensi maanantaina 10.6. klo 15 alkaen valtuusto päättää tasapainottamis-paketista, jossa on sanallisena tavoitteena neljän kyläkoulun lakkauttaminen. Noin 4,5 miljoonan euron säästöpaketissa kyläkoulujen lakkauttamisesta syntyvät mahdolliset säästöt eivät ole mukana monista syistä, mm. siksi, että mitään laskelmia ei ole olemassa.

Aika säästöpaketin julkistamisesta (22.5.) sen hyväksymiseen on alle kolme viikkoa eli naurettavan lyhyt aika minkään keskustelun käymiseen. Itse olin paketin julkistuspäivänä nilkkaleikkauksessa ja aika pöllyssä vielä seuraavan vuorokauden, joten henkilökohtainen reagointiaikani jäi vielä lyhyemmäksi. Saimme omalla kylällä kuitenkin aikaan kaikkia kyläkouluja puolustavan adressin, jonka nimien keräys aloitettiin kevätjuhlassa 31.5. ja jatkuu tähän iltaan asti Suvipuodilla. Lisäksi netissä on adressi , jossa on jo yli neljäsataa nimeä. Paperiadressissa lienee nyt 300 nimeä.

Viralan koulun johtokunta kutsui muut kyläkoulujen johtokunnat yhteiseen kokoukseen, josta laadittiin kannanotto valtuutetuille. Vähikkälän koulun johtokunta ja vanhempainyhdistys toimitti myös eilisen kokouksensa jälkeen kannanoton kuntaan.

Vähikkälän koulun johtokunnan ja vanhempainyhdistyksen kannanotto:

Janakkalan tasapainottamispaketissa, joka on valtuuston päätettävänä maanantaina 10.6.2013, on mainittu esimerkkinä kyläkoulujen lopettaminen.

Paketin hyväksymisaikataulussa eli vajaan kolmen viikon aikana asiasta ei ehditä käydä kunnon arvokeskustelua. Kuitenkin päätös toteutuessaan olisi suora lupa kyläkoulujen lopettamiseksi, vaikka näennäisesti esitetäänkin, että ”jokainen koulu päätetään erikseen”.

Minkäänlaisia laskelmia mahdollisesti syntyvistä säästöistä ei ole esitetty vedoten em. erikseen päättämiseen. Säästöistä ei kerro esimerkiksi oppilaskohtaisen vuosittaisen kulun vertaaminen. Haja-asutusalueen oppilas tulee joka tapauksessa taajaman oppilasta kalliimmaksi, sillä koulukuljetus­kustannukset kasvavat väistämättä koulumatkan pidentyessä. Useilla oppilailla perusopetuslain mukainen maksimi päivittäinen koulumatka-aika odotuksineen (2,5 tuntia) ylittyisi ilman kalliita järjestelyjä.

Ei voida myöskään laskea, että mahdollisesti lopetettavan koulun opetushenkilökunnan kulut säästyisivät suoraan, koska joissain tapauksissa kriittinen ryhmäkoko ylittyisi ja jouduttaisiin kuitenkin perustamaan uusia ryhmiä. Vähikkälän koulun mahdollisen lopettamisen kohdalla vastaanottava koulu Tervakoski kärsii jo nyt tilanahtaudesta ja valitettavasti myös sisäilmaongelmista. Koulun tilakysymykset vaikeutuisivat entisestään, jos sinne täytyisi ahtaa vaihteleva määrä toisen oppilaaksiottoalueen oppilaita. Monelta muultakin kannalta pitkäaikaisten säästöjen osoittaminen on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.

Vähikkälän koulu on vetovoimainen ja hyvin toimiva kyläkoulu, johon on ollut viime vuosina tulijoita oppilaaksiottoalueen ulkopuoleltakin jopa enemmän kuin on ajoittain pystytty vastaanottamaan. Vähikkälän koulu samoin kuin muut nyt lopetusuhan alla olevat eli Heinäjoen, Tanttalan ja Viralan koulut voisivat hyvin toimia taajamakoulujen tilanahtautta ja painetta purkavasti ja olisivat helposti muutettavissa kolmeopettajaisiksi. Jos taas kyläkoulut lopetettaisiin, olisi pian edessä lisätilojen järjestäminen vastaanottaviin kouluihin, jolloin toivotun säästön sijasta kulut karkaisivat käsistä.

Vuonna 2006 sovittiin pitkän prosessin päätteeksi yhteisesti oppilasraja 20. Viimeisen vuoden aikana on Löyttymäen koulun kohdalla nähty, miten stressaava jopa oppilasrajalla perusteltu koulun lopettaminen on sekä oppilaille, henkilökunnalle että koko kyläyhteisölle.

Nyt lopetusuhan alla olevissa lopuissa kyläkouluissa oppilasennusteet näyttävät hyvältä. Oppilasraja­päätöksen, voimassa olevan kuntastrategian ja tarkastuslautakunnan tuoreimman arviointikertomuksen vastaisesti valtuusto olisi silti päättämässä kyläkoulujen lopettamisesta ilman perusteellista pitkäaikaisten vaikutusten tarkastelua ja selvittämistä ja ennen kaikkea ilman asiasta käytävää arvokeskustelua.

Toimiva kyläkoulu on kylän sydän. Se on useimmiten asukkaiden ainoa kunnallinen lähipalvelu. Kylien ja kyläkoulujen moninaisuus ovat osa Janakkalan positiivista imagoa, ja yksi myyntivaltti kunnan ikärakenteen nuorentamisessa. Yhtäkään vireän kylän hyvin toimivaa kyläkoulua ei enää pitäisi lopettaa.

Vähikkälän koulun johtokunnan ja vanhempainyhdistyksen puolesta

Jaana Lamberg, pj

Oma mielipidekirjoitukseni, joka toivottavasti löytyy tämän päivän Janakkalan Sanomista muoks, ei ollut ehtinyt/mahtunut (lähetin sen myös Hämeenlinnan Sanomiin, katsotaan löytyykö sieltäkin ennen maanantain kokousta):

Janakkalan tasapainottamispaketti, jota on valmisteltu ohjausryhmän näkökulmasta työrauhassa mutta kuntalaisten kannalta salassa, tulee ensi maanantaina valtuuston päätettäväksi. Tasapainottamistarvetta on, mutta tämän päätöksen aikataulu on kansanvallan halveksumista. Esityksen julkistamisesta alle kolmen viikon kuluttua se on jo päätettävänä.

Tällä aikataululla ei toteudu avoin keskustelu kuntalaisten ja päättäjien välillä. Tällä aikataululla valtuutetut eivät voi tehdä kestäviä faktoihin perustuvia päätöksiä.

Paketti pitää sisällään karsittavia asioita, joiden vaikutus on laskettu puutteellisesti tai virheellisesti kuten lasten kotihoidontuen kuntalisän vaikuttavuus.

Paketissa on myös esimerkkinä mainittu kyläkoulujen lopettaminen, vaikka asiasta ei ole käyty uutta arvokeskustelua. Vuonna 2006 sovittiin pitkän prosessin päätteeksi yhteisesti oppilasraja 20. Vuonna 2010 todettiin kuntastrategiassa Janakkalan kaikkien kylien arvo. Nyt vailla keskustelua oltaisiin päättämässä kaikkien kaksiopettajaisten koulujen lopettamisesta.

Millään talousasialla ei saa olla niin kova kiire, ettei oikeasti ehditä selvittää, mitkä todelliset taloudelliset ja muut vaikutukset ovat.

Viimeisiä viedään

Kunnallisen luottamushenkilön urallani minulla olisi jäljellä enää kaksi kokousta mutta lautakunnan viimeiseen kokoukseen en pääse opiskeluesteen vuoksi. Se on harmi, sillä kokoukseen on saatu mielenkiintoista keskusteltavaa – siis konsultin palveluverkkoselvityksen lisäksi. Löyttymäen ja Jokimaan kyläyhdistykset tekivät aloitteen, joka on nyt ensin kasvatus- ja koulutuslautakunnan keskusteluaiheena ja lähtee sitten kommentoitavaksi parille muulle lautakunnalle ja kyläyhdistykselle.

Aloitteessa esitetään, että 20 oppilaan alarajan alittavan Löyttymäen sijasta lopetettaisiinkin Heinäjoen ja Tanttalan koulut, muutettaisiin oppilaaksi-ottoalueita ja tehtäisiin Löyttymäen koulusta isompi kolmeopettajainen kyläkoulu. Kyläyhdistysten keskustelunavaus on rohkea eikä sitä pidä suoraan ampua alas.

Minun poliittinen muistini ei juuri yletä omaa uraani edeltävälle ajalle ja ajoittain muistan huonosti läheltä näkemiänikin tapahtumia. Muistan kuitenkin viime vuosituhannen lopun koulunlopetuspäätöksen: Hallakorven koululle olisi ollut moneen kertaan käyttöä nykyään, kun Tervakosken koulu pullistee saumoistaan, vaikka toimintoja on hajautettu useampaankin rakennukseen. Kyseinen koulu olisi palvellut hyvin Tervakosken itäpuolen asukkaita ja niitä, jotka ovat halunneet valita mieluummin pienemmän koulun.

Muistilokeroistani löytyy myös joidenkin luottamushenkilöiden puheita siitä, että ”olisi pitänyt silloin perustaa itä-Janakkalan koulu”. Sitä en tiedä, mitä aikaa nämä koulunperustamispuheet koskevat, eli puhutaanko viime vuosituhannesta vai tämän vuosituhannen alkupuolesta (jolloin itse olin poissa luottamustehtävistäni ns. virkavapaalla Englannissa asuessamme). Nykytietämyksellä oppilasmääristä itä-Janakkalan koulu tuntuu fiksulta ajatukselta, mutta sitä ei koskaan toteutettu.

Aloitetta vastustavia mielipiteitä tulee varmasti. Mielestäni asiaa pitäisi  pohtia ennakkoluulottomasti joka kannalta mutta se jää nyt tuoreiden luottamushenkilöiden tehtäväksi. Minua harmittaa se, etten ole itse kyennyt enkä osannut tehdä enempää Löyttymäen koulun puolesta. Kyseessä on koulu, jonka lopetuspäätös sattuu kipeimmin, kun miettii, miten pitkä matka sieltä on pienillä koululaisilla kulkea mihinkään muuhun kouluun.

Omassa elämässäni viimeisiä viedään kokouksien lisäksi opiskelun saralla, sillä graduni on vahvasti työn alla. Ensi vuoteen sijoittuva valmistumiseni tarkoittaa ainakin sitä, että freelance-töitä on hankittava taas vähän tiukempaa tahtia. Uudelle alalle työllistyminen ei näin keski-ikäiselle liene enää niin helppoa ;)

Kaikenlaisista kouluista

Eilen oli Heinäjoen koululla hyvä keskustelutilaisuus ennen kasvatus- ja koulutuslautakunnan kokouksen alkua. Koululaisten vanhempia puhutti oppilasmäärän väheneminen ja erityisesti sen vaikutus opettajamäärään. Heinäjoen koulu on ollut kolmeopettajainen koulu mutta oppilasmäärä näyttäisi vähenevän koko ennustekaudeksi selvästi alle 30 oppilaan eli kaksiopettajaisen koulun lukemiin. Toivoisin kuitenkin, että kaksiopettajaisuutta ei nähtäisi pelkästään peikkona. Se aiheuttaa omat haasteensa opetukselle, mutta ihan hienosti koulunkäynti sujuu ”pikkukakkosillakin”, kuten janakkalan kaksiopettajaiset koulut itseään kutsuvat.

Heinäjoen oppilasmäärä merkittiin kokouksessa tiedoksi. Asia tulee uudestaan eteemme talousarviovalmistelussa, jolloin päätämme koulujen tuntiresursseista. Ellei Heinäjoelle yhtäkkiä ilmesty jostain lisää oppilaita, en ymmärrä, miten voisimme päättää muutakaan kuin vähentää koulun tuntiresurssit kahdelle opettajalle. Se on sitten taas ihan toinen juttu, mitä tapahtuu, jos oppilaita tulee reilusti lisää. Mielestäni on luonnollista, että kolmeopettajaisuuteen palataan, kun sille tulee edellytykset.

Ihmettelen, etteivät useammat turenkilaiset vanhemmat ole huomanneet varsin lähellä kuntakeskusta sijaitsevaa Heinäjoen koulua. Matkaa Turengista tulee vain noin 5-6 kilometriä, koulun sijainti on hyvä ja tilat mainiot. Opettajat vaikuttavat innostuneilta työstään. Täällä eteläisemmässä Janakkalassa olemme jo nähneet sen, että jotkut vanhemmat haluavat valita lapselleen pienemmän Vähikkälän koulun seiniensä sisällä pullistelevan ison Tervakosken koulun sijasta – samaa tilanahtautta on myös Turengissa. Jokaisella kuntalaisella on oikeus hakea lapselleen koulupaikkaa myös toisen oppilaaksiottoalueen koulusta. Tältä keväältä kouluunilmoittautumisaika päättyy maaliskuun puolessavälissä, vielä on siis hiukan aikaa tehdä toisenlainenkin valinta. Käykää ihmeessä tutustumassa Heinäjoella, opettajat ja oppilaat vastaanottavat teidät sinne varmasti mielellään. Isoilla ja pienillä kouluilla on molemmilla omat hyvät puolensa ja ehdottomasti kannattaa miettiä, kumpi on lapselle ja hänen perheelleen sopivampi vaihtoehto.

Keskustelutilaisuuden jälkeen lautakunta keskusteli pitkään kokouksessaan. Pöytäkirjaan tulevat näkyviin vain päätökset, ei keskustelun koko kirjo. Keskustan ja perussuomalaisten valtuustoaloite puhutti nyt ja tulee varmasti puhuttamaan vielä valtuuston käsittelyssä. Itse en ole viranhaltijatyöryhmän laatimaan aloitevastaukseen tyytyväinen, sillä siitä paistaa läpi niin selvästi keskittämisajattelu ja haja-asutusalueidemme arvostamattomuus. Mm. vastauksen lausunto siitä, että ”Löyttymäessä ei ole havaittavaa kylärakennetta kartalta tai maastossa tarkasteltuna” on suorastaan ristiriidassa hiljattain hyväksytyn rakennemallin kanssa, jossa Löyttymäki mainitaan yhtenä kyläkeskuksena. En kuitenkaan esittänyt vastaukseen muutoksia. Jälkikäteen ajatellen olisi ehkä pitänyt. Joka tapauksessa olennaisemmalta eilen illalla tuntui esittämäni muutos, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Lautakunta päätti esittää valtuustolle, että valtuusto tarkentaa mahdollista koulun lakkauttamisen päätösprosessia seuraavasti:
jos koulussa on kahtena peräkkäisenä vuonna koko lukuvuoden ajan alle 20 oppilasta, lakkauttamispäätös tehdään toisen minimimäärän alittavan vuoden syyslukukauden aikana.

Tämä on siis tavallaan paluu aikaan ennen palvelustrategian päätöstä, jonka mukaan alle 20 oppilasta (virallisena laskentapäivänä) tarkoittaisi suoraan koulun lopettamista.

Toivon kaikille Janakkalan kouluille työrauhaa. Kaikkien koulujen kohdalla tilanne elää vuosittain ja epävarmuutta pitää sietää jonkin verran. Isoilla kouluilla ryhmäkoot ja ryhmien määrät muuttuvat vuosittain, opettajia otetaan lisää, siirretään toisaalle tai jätetään ottamatta tarpeen mukaan. Pienillä kouluilla odotetaan oppilasennusteita jännityksellä ja toivotaan, että oppilasmäärä ei laske kriittisiin lukemiin. Heinäjoen koululla jouduttaneen sopeutumaan opettajasiirtoon isojen koulujen tapaan mutta siellä se tietysti vaikuttaa konkreettisemmin ja koskettaa koulun arkea kipeämmin. Mutta haluan muistuttaa, että vaikka opetuksen järjestämisen tapa muuttuisi, se ei silti tarkoita automaattisesti huononnusta. Janakkalassa tarjotaan hyvää perusopetusta ja erilaisia vaihtoehtoja löytyy niin isojen kuin pienten koulujen kannattajille.

Kyläkouluasiaa

Eilisen valtuuston kokouksen päätteeksi jätin laatimani kyläkouluihin liittyvän valtuustoaloitteen, jonka allekirjoittivat keskustalaiset ja perussuomalaiset valtuutetut. Jälkikäteen kuulin, että laajempaakin kannatusta olisin saanut, jos olisin hoksannut kysellä ;)

Valtuustoaloite

Janakkalassa on laaja monenlaisten yksiköiden muodostama kouluverkko. Haja-asutusalueilla kyläkoulut ovat erityisen merkittävässä asemassa, sillä ne ovat usein ainoa kunnan tarjoama lähipalvelu.

Kyläkouluissa tehdään tärkeää työtä, vaikka yksiköt ovat pienempiä kuin taajamien isommissa kouluissa. Työrauha on kuitenkin suhteellista, koska jo usean vuosikymmenen ajan pienillä kouluilla on ollut jatkuva lopettamisuhka päällään. Tällä hetkellä voimassaoleva päätös löytyy palvelustrategiasta vuodelta 2006. Sen mukaan koulun toiminta loppuu seuraavan lukukauden alusta siitä, kun oppilasmäärä putoaa alle 20 oppilaan. Tämä valtuuston aikaisempi päätös ei mitenkään huomioi sitä, miten oppilasmäärä mahdollisesti kehittyy jatkossa.

Tällä hetkellä yhden kyläkoulumme tulevaisuus on oppilasmäärän vähenemisen takia vaakalaudalla. Löyttymäen koulu on hyväkuntoinen hiljattain remontoitu koulu kaukana taajamistamme. Kyläläiset ovat ponnistelleet saadakseen kylään lisää asukkaita ja saaneetkin uusia oppilaita kouluun. Oppilasmäärä on kuitenkin laskemassa kriittisen rajan alapuolelle. Jos kylässä ei olisi koulua, pienten oppilaiden koulumatkat venyisivät kestämättömän pitkiksi. Pahimmassa tapauksessa reilusti yli 30 kilometrin yhdensuuntainen koulumatka päivittäin olisi hyvin raskasta 7-12 –vuotiaille alakoululaisille.

Esitämme, että

1) koulujen minimioppilasmäärää sovelletaan siten, että päätöksessä annetaan eri osapuolille lisää aikaa toimenpiteisiin tilanteessa, jossa koulun oppilasmäärä näyttäisi laskevan alle minimirajan.

2) Janakkalan haja-asutusalueiden kylien ja kyläkoulujen merkitys tunnustetaan käytännössä ja huomioidaan pitkän tähtäimen suunnittelussa. Kunta tukee kyläläisten ponnisteluja oppilasmäärän kasvattamiseksi.

3) perusopetuksen osalta aletaan tehdä yhteistyötä yli kuntarajojen, jotta lähellä kunnan rajoja voitaisiin puolin ja toisin käydä lähikoulussa kotikunnasta riippumatta.

4) ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla voidaan varmistaa Löyttymäen koulun säilyttäminen toiminnassa jatkossa. Mahdollisia toimenpiteitä voivat olla oppilaaksi¬ottoalueiden tarkastelu; vuokra-asuntojen rakennuttaminen, jotta maaseudulle asumisen alkuun pääseminen olisi helpompaa; koulumatkojen tukeminen, kun kyseessä on kriittisen oppilasmäärän rajalla olevaan kouluun toiselta oppilaaksiottoalueelta tuleminen, mukaanlukien naapurikunnan puolelta tullen.

Janakkalassa 15.11.2010

Keskustan valtuustoryhmä
Perussuomalaisten valtuustoryhmä