Aihearkisto: vaikuttaminen

Punainen viiva ja muita tapoja äänestää

Äänestäjien taidot ilmaista tahtonsa äänestyslipukkeessa ovat muuttuneet radikaalisti viimeisen sadan vuoden aikana. Ilmari Kiannon aikalaiskuvaus punaisen viivan vetämisestä voi tuntua nykyäänestäjästä varsin alkeelliselta – ei kuulosta kovin vaikealta toimitukselta piirtää viiva kannattamansa ehdokaslistan kohdalle. Sata vuotta sitten kuitenkin suuri osa nykyisestä Pisa-tutkimuksissa hyvin pärjäävästä kansastamme oli lukutaidotonta ja punaisen viivan vetäminen oli iso edistysaskel monelle.

Tällä hetkellä ehdokkaiden suurin huoli itse äänestystapahtumaa koskien lienee se, menevätkö ykköset ja seiskat sekaisin keskenään, seiskat kun ovat pienestä vaakaviivasta luopumisen jälkeen alkaneet muistuttaa enemmän ykkösiä. Enemmän varmaankin kannattaisi olla huolissaan suunnitelmista siirtyä sähköiseen äänestykseen tulevaisuudessa. Tätä jo kokeillaan näissä kunnallisvaaleissa Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä. Kyseessä ei ole netissä äänestäminen vaan äänestyspaikalla sähköisesti tehtävä äänestäminen.

Eilisessä Talouselämässä ilmestyi IT-asiantuntija Harri Hurstin, ”hyvän hakkerin”, haastattelu. Yhdysvalloissa sähköistä äänestystä on käytetty jo useissa vaaleissa ja ääniä on myös mystisesti kadonnut, kuten esim. presidentinvaaleissa Al Gorelta vaatimattomat 16000 ääntä. Hurstin johtama ryhmä teki pyynnöstä kokeen: he saivat äänestysjärjestelmään uitettua viruksen yhdestä äänestyskopista alle kahdessa minuutissa. Ääntenlaskennan alettua virus levisi koko keskusjärjestelmään ja sitä kautta 36 osavaltion äänestysjärjestelmin. Hurstin ryhmä käytti viruksen levittämiseen kämmenmikroa mutta yhtä hyvin se olisi kuulemma onnistunut kännykällä tai ohjelmoitavalla kaukosäätimellä.

Hursti esitti haastattelussa epäilynsä nyt kunnallisvaaleissa kokeilukäyttöön otettavaa äänestysjärjestelmää kohtaan. Talouselämän mukaan hän ihmettelee, miksi järjestelmä on tilattu yritykseltä, jonka omistus ei ole julkinen. Hänen mielestään ainoa turvallinen äänestystapa on perinteinen käsin laskettava lippuäänestys, jossa luonnollisesti joskus tapahtuu laskentavirheitä, koska ihmiset ovat erehtyväisiä. Lehden mukaan oikeusministeri Tuija Brax kommentoi sähköistä äänestämistä näin: ”haittoja ei ole toistaiseksi tiedossa ja ajatus vaalituloksen sabotoinnista menee science fictionin puolelle”. Perustuuko tämä käsitys luottamukseen järjestelmätoimittajien paremmuudesta hakkereihin verrattuna vai uskoon siitä, että suomalaiset ovat rehellisiä eivätkä yritä manipuloida vaalituloksia vaikka siihen kykenisivätkin?

Olisi jo aika luopua siitä uskosta, että me suomalaiset olemme jotenkin parempia, rehellisempiä, kiltimpiä ja kuuliaisempia jne. kuin muunmaalaiset ja varsinkin amerikkalaiset. Yhdysvalloissa on järjestelmä, johon hakkeroituminen on mahdollista usealla eri tavalla, joista varmasti useita on käytettykin – niistähän ei jää jälkeä. Mitä syytä meillä on olettaa, että suomalainen tietojärjestelmätoimittaja pystyisi tekemään aukottoman järjestelmän? Eikä meillä ole myöskään syytä olettaa, etteikö tässä nörttien luvatussa maassa löytyisi myös niitä, jotka sekä kykenevät että haluavat siihen järjestelmään murtautua.

Itse olen tyytyväinen siihen, että meillä vielä piirretään äänestyslippuun lyijykynällä seiskoja ja muita numeroita (minulle kiitos 84). Talouselämän ansiokas haastattelu muutti aiemmat pienet epäilyni sähköisen äänestyksen suhteen avoimeksi kritiikiksi. Toivon, että asiasta heräisi mediassa enemmän keskustelua, sillä tähän asti keskustelu on ollut melko vähäistä.

Lääkäripalveluiden järjestämisestä Janakkalassa

Lääkäripalvelut ovat puhuttaneet paljon Janakkalassa ja erityisesti Tervakoskella. Lääkäripula on ajoittain kova muissakin kunnissa eli siinä suhteessa Janakkala ei ole erityistapaus. Meillä lääkäripula on kuitenkin jakautunut suhteessa enemmän Tervakosken terveysasemalle. Asiasta on purnattu yleisönosastoilla, kyselytunneilla, keskusteluissa turuilla, toreilla ja terveysasemilla. Tilanne on jatkunut vaikeana jo vuosia.

Miten tähän on tultu? On asioita, joihin emme olisi voineet kunnan tasolla vaikuttaa: aikaisempi lääkärien koulutuspaikkojen vähentäminen, hakeutuminen muihin kuin perinteisiin lääkärin tehtäviin, runsaampi vanhempainvapaiden käyttö alan naisistumisen myötä jne. On myös asioita, jotka vain ovat tapahtuneet puolihuomaamatta.

Tervakoskella terveysaseman lääkärivajetta paikkasi pitkään kylällä toiminut yksityisvastaanotto, jonne ihmiset hakeutuivat tutun lääkärin luokse. Terveysasemalla sanottiin puolileikillään kyseisen lääkärin olevan kolmas väestövastuulääkäri. Kun tilanne sitten muuttui eikä tuota yksityisvastaanoton antamaa puskuria enää ollut, terveysaseman lääkäreiden vastaanotot ruuhkautuivat entisestään. Samanaikaisesti alueen väestön määrä kasvoi. Työn kuormittavuuden lisäännyttyä kohtuuttomiin ei ole ihme, että lääkärien vaihtuvuus on ollut suurta viime vuosina.

Väestövastuujärjestelmässä on useita ongelmakohtia. Tarkoitus on hyvä: että kuntalaisella olisi omalääkäri, jonka vastaanotolle pääsisi sujuvasti ja jonka kanssa muodostuisi vakituinen hoitosuhde. Todellisuudessa eri väestövastuualueet saattavat olla aivan erilailla kuormittavia eikä lääkäreillä ole työaikasuojaa. Entisajan perhelääkärit ehkä tekivät työtä vuorotta mutta sitä emme voi enää keneltäkään vaatia.

Mikä neuvoksi? Väestövastuusta on lähivuosina luovuttu mm. Haminassa (21700 asukasta), Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymässä (18700 asukasta) ja Sipoossa (19500 asukasta). Sipoossa järjestelmän vaihto on Mediuutisten mukaan vaikuttanut varsin nopeasti: jonotusajat ovat lyhentyneet yli kolmanneksella ja kahden terveysaseman jonotusaikojen välinen epätasa-arvo on tasoittunut. Lisäksi lääkäritilanne vakinaisten sekä sijaisten osalta on parantunut.

Toimivampia vaihtoehtoja nykytilanteeseen verrattuna on varmasti: useamman lääkärin hoitama väestövastuutiimi tai kokonaan väestövastuusta luopuminen, tai esim. listautumismalli, jossa asiakas voi valita omalääkärinsä ja lääkäri puolestaan säätelee työmääräänsä ja -aikaansa rajoittamalla listansa kokoa. Sipoon valitsema malli sopisi meille varmasti myös, siinä usein hoitoa tarvitsevat potilaat saavat pitää omalääkärinsä, muut puolestaan voivat varata ajan kummalta tahansa terveysasemalta tai jonottaa haluamalleen lääkärille.

Olemassa olevasta toimintatavasta luopuminen ei ole ennennäkemätöntä eikä sen pitäisi olla sitä Janakkalassakaan. On selvitettävä, voidaanko väestövastuu saada oikeasti toimivaksi, ja jos ei voida, se on korvattava toisenlaisella työn organisointitavalla. Se on tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan ilmaisema tahto, mutta ennen kaikkea se on kuntalaisten etu.

Kyläpolitiikkaa

Nimityksellä kyläpolitiikka tuntuu yleisesti olevan paha kaiku. Sen ajatellaan olevan pelkkää oman henkilökohtaisen tai oman kylän edun tavoittelua. Sitä se toki voi joskus ollakin. Kyläpolitiikan ei kuitenkaan tarvitse olla keneltäkään pois.

Kun puhun kylistä, tarkoitan Janakkalan kaikkia kyliä, niin isoja kuin pieniäkin. Ehkä turenkilaisista tai tervakoskelaisista ei aina tunnu kyläläisiltä, mutta kylissä hekin minun mielestäni asuvat, vaikka niitä myös taajamiksi kutsutaan. Ainakin Tervakoskella sana kylä on ollut yleisessä käytössä jo pidempään – vuosikymmenet siellä on puhuttu kylästä. Muutama vuosi sitten oli koulujen ja liikkeenharjoittajien yhteinen ”Kylä kasvattaa” -projekti, jossa haettiin yhteisiä pelisääntöjä ja vanhanajan yhteisöllistä kasvattamista vanhempien tueksi. Tervakoskella myös perustettiin kyläyhdistys melko tarkalleen vuosi sitten ihan kuin osoitukseksi siitä, että kyläläisiä ollaan ja yhteen hiileen puhalletaan.

Kun kuntalaiset äänestävät meitä ehdokkaita valtuustoon, he haluavat saada äänensä kuuluviin. Samalla kuuluu heidän kotikyliensä ääni. Kuka kylän tai kunnan osan asiaa ajaa ellei se, jolle alue on jo ennestään tuttu?

Usein olen saanut kuulla tokaisun ”täällä hoidetaan koko kunnan asioita”, jos minä tai joku muu valtuutettu on ottanut puheeksi esimerkiksi Tervakosken terveysaseman huonon lääkäritilanteen. Nyt kuitenkin on niin, että kaikki kylät ovat osa Janakkalaa. Yhteisiä asioitamme eivät ole vain ne, jotka tapahtuvat Turengissa. Oikeasti yhteisiä asioitamme ovat kaikki kuntalaisia koskettavat asiat iästä, sukupuolesta, puoluekannasta tai asuinkylästä riippumatta.

Taajamiamme pitää kehittää tasapuolisesti. Tasapuolisuus ei suoraan tarkoita, että Turengissa ja Tervakoskella on oltava kaikki samat palvelut, se ei sentään tämänkään kokoisessa kunnassa ole järkevää. On kuitenkin huomioitava väestöpohja ja väestökasvun suunta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että Tervakosken terveysaseman resurssit on saatettava ajan tasalle suhteessa väestöpohjaan. Se tarkoittaa myös, että Tervakoskelle on kaavoitettava enemmän tontteja kuin tällä hetkellä on suunnitelmissa, sillä kysyntä suuntautuu paljolti sinne.

Pieniä haja-asutusalueiden kyliä kehitetään eri tavalla kuin taajamia tai isompia kyliä mutta niitäkin pitää kehittää. Asumisen ja elämisen pitää olla mahdollista myös haja-asutusalueilla. Kysyntää maaseututonteista olisi mutta tarjontaa on huonosti, koska ihmiset eivät osaa lähteä myymään maitaan yksityisesti. Tässä auttaisi kunnan maanhankinta tai edes tonttitarjonnan koordinointi.

Janakkala on enemmän kuin monien kyliensä summa. Meidän vahvuutemme on monipuolisuudessamme. Täällä saa ja pitää tehdä kyläpolitiikkaa.

Janakkalan näköinen kuntalisä

Eilen illalla kunnanhallitus päätti yksimielisesti (HäSa 16.9.) ottaa kotihoidontuen kuntalisän käyttöön ilman mitään keinotekoisia työssäolo- tai ikärajoituksia. Tämä oli upea päätös, jonka monet kuntalaiset ottavat ilolla vastaan.

Päätöksenteon eri vaiheissa tuntui jo välillä aika kaukaiselta mahdollisuudelta se, että lopputulos olisi toiveidemme mukainen. Virkamiesten esityksissä perusturvalautakunnalle ja kunnanhallitukselle oli naapurikuntien tapaan epätasa-arvoisesti rajattu kuntalisä, ja perusturvalautakunnassahan äänestettiin kolmen vaihtoehdon kesken. Kunnanhallitus otti kuitenkin yksimielisesti esityksestä poikkeavan kannan, ja päätti rohkeasti olla erilainen.Janakkala-lisää maksetaan siis ensi vuoden alusta kaikille kotihoidontuen saajille tasapuolisesti samaan tapaan kuin esimerkiksi Espoossa. Lisäksi Janakkala-lisä on edistyksellinen siinä suhteessa, että sitä maksetaan täysimääräisenä myös muista kuin nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta. Toisin sanoen jos perheen kotihoidontukeen oikeuttavat lapset ovat vaikkapa kaksoset, kuntalisä on sama molemmista, kun monissa kunnissa vastaavassa tilanteessa vain toisesta maksetaan varsinaista kuntalisää ja toisesta pienempää sisaruslisää. Tuen määrät Janakkalassa ovat samaa tasoa kuin ympäristökunnissa yleensä, kuntalisä 160 e/kk ja sisaruslisä 50 e/kk.

Vanhempien keväällä allekirjoitetulla vetoomuksella, useilla mielipidekirjoituksilla ja vaunumarssilla oli varmasti vaikutusta päätöksentekoon. (Oma osansa saattoi toki olla kunnallisvaalien läheisyydelläkin…) Kiitos kaikille asenneilmastoa muokanneille kuntalaisille ja luottamushenkilöille. Tällä Janakkalan näköisellä kuntalisällä voimme ylpeänä näyttää seudulla suuntaa valinnanvapauden ja tasa-arvoisuuden puolesta!

Kuntalisää koskien tulossa: vaunumarssi

Olipa blogillani sitten lukijoita tai ei niin ilmoitan tässä omin sanoin saamani tiedon:

Ensi torstaina 11.9. klo 15 kunnantalon edessä on VAUNUMARSSI kuntalisän puolesta. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita paikalle, ja tietysti lapset saavat olla mukana (vaunuilla tahi ilman).

Puoliksi hyvä päätös Janakkalan kuntalisästä

Kuntalisä puhuttaa – totta kai, kun lopullista päätöstä ei ole vielä tehty. Huomisessa Hämeen Sanomissa on työstämäni, yhteensä kolmea eri puoluetta edustavan viiden luottamushenkilön allekirjoittama, kannanotto aiheesta. Kiitos muille allekirjoittaneille osallistumisesta kirjoituksen viimeistelyyn! On miellyttävää tehdä yhteistyötä hyvän asian eteen. Sama kannanotto on tulossa myös ensi viikon Janakkalan Sanomiin. Tässä kannanotto:

Puoliksi hyvä päätös Janakkalan kuntalisästä

Janakkalan perusturvalautakunta ei rakenna kastijärjestelmää, toisin kuin Hämeen Sanomat provosoivasti otsikoi Lambergin ja Kauton mielipidekirjoituksen (HäSa 2.9.2008). Yhdessä muiden allekirjoittaneiden kanssa toivoimme perusturvalautakunnalta viisasta päätöstä, jossa kuntalisään ei tulisi rajoittavia ehtoja. Tämä toteutui osittain, kun lautakunta päätti esittää kuntalisää maksettavaksi ilman kotihoidontuen saajia luokittelevia rajoituksia heidän työ- tai opiskelutilanteensa perusteella.

Päätös oli askel oikeaan suuntaan. Tasapuolisesti kaikille maksettavan kuntalisän avulla vanhemmat voivat todella valita pienten lastensa hoitomuodon päivähoidon ja kotona hoitamisen välillä.

Lautakunta kuitenkin päätyi äänestysten jälkeen esittämään, että kuntalisää maksetaan vain alle kaksivuotiaiden kotihoidontukea saavien lasten perheille. Kelan maksama kotihoidontuki koskee alle kolmevuotiaita, joka on siis valtakunnallisesti katsottu sopivaksi iäksi päivähoidon aloittamiselle. Pienimmät lapset ovat kalleimpia hoidettavia: voimassa olevan päivähoitoasetuksen mukaan yli 3-vuotiaita saa olla hoitajaa kohti seitsemän, mutta sitä nuorempia vain neljä. Kuntalisällä on siis erittäin perusteltua parantaa vanhempien mahdollisuutta hoitaa lapsensa kotona kolmevuotiaaksi asti.

Hämeen Sanomien mukaan perusturvalautakunnan pj Terttu Tuomi-Koskelin (sd) totesi ennen kokousta, että nyt on tärkeä päästä alkuun ja että päätöksiin voidaan tehdä muutoksia vuoden kuluttua. Miksi odottaa vuotta ja lykätä päätökset uudelle valtuustolle ja uudelle lautakunnalle? Nykyistä luottamushenkilökautta on vielä muutama kuukausi jäljellä. Päätöksiä on sinäkin aikana syytä tehdä harkitusti eikä vain hetken huumassa äänestäjien hurmaamiseksi.

Tavoitteenamme oli ja on edelleen, että Janakkalassa kuntalisää maksetaan ensi vuoden alusta alkaen kaikille niille, jotka ovat Kelan maksamaan tukeen oikeutettuja: siis myös 2-3 –vuotiaiden janakkalaislasten perheille. Se on perheiden kannalta hyvä tavoite, mutta myös kunnalle eduksi.

Ja se päätös on…

… että perusturvalautakunta esittää valtuustolle, että alle kaksivuotiaiden lasten vanhemmille maksetaan kotihoidontuen kuntalisää kaikille aiemmasta ja sen hetkisestä työ- ja opiskelutilanteesta riippumatta.
Lopullinen päätös tapahtunee valtuustossa eli vielä on aikaa vaikuttaa mielipiteisiin. Toivottavasti valtuustossa oletettavasti tulevan äänestyksen tulos olisi vielä parempi eli kuntalisä kaikille samoille kuin Kelan kotihoidontukikin: siis alle 3-vuotiaiden kotona hoidettavien lasten vanhemmille.

Kotihoidontuen kuntalisän ehdoista päätös tänään

Perusturvalautakunta päättää ”Janakkala-lisän” ehdoista tänään. Mikon ja minun perjantai-iltana työstetty yhteismielipidekirjoitus ehti tänään viime tipassa Hämeen Sanomiin. En ollut huomannut kirjoitusta sinne lähettäessäni otsikoida sitä valmiiksi, joten he tyylilleen uskollisina otsikoivat sen aika negatiivissävyiseksi käyttämällä kirjoituksen raflaavinta sanaa… No, varmaankin kirjoitus ainakin huomataan! Tässä kirjoitus luettavaksenne:

Janakkalan perusturvalautakunta päättää kotihoidontuen kuntalisän ehdoista ti 2.9. Lautakunnan esityslista saapui postissa jäsenille kokousta edeltävänä perjantaina eli varsin myöhään kansalaiskeskustelun herättämiseksi aiheesta. Netissä sitä ei löytynyt kuntalaisten nähtäville vielä silloinkaan.

Perusturvajohtajan päätösesityksessä kuntalisä otettaisiin käyttöön rajatuin ehdoin: toinen vanhemmista siirtää paluutaan työhön tai on opiskelusta hoitovapaalla. Jos vakinaista työtä ei ole, on oltava vähintään n. 4 kk:n työssäolo ennen äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaan alkua. Lisäksi kuntalisän saaja ei saa olla missään ansiotyössä hoitovapaansa aikana. Ehtoja perustellaan mm. sillä, että ne olisivat samansuuntaiset seudun muiden kuntalisää maksavien kuntien kanssa.

Em. ehdot asettavat osan kotihoidontukea saavista perheistä räikeän eriarvoiseen asemaan. Toisin sanoen pätkätöissä tai työttömänä olleet vanhemmat eivät voi saada kuntalisää. Entä sitten ne, jotka ovat opiskelijoita, mutta eivät ota opiskelusta täydellistä hoitovapaata vaan esim. tenttivät yliopiston tai ammattikorkeakoulun tenttejä pysyäkseen opiskeluissaan ajan tasalla ja valmistuakseen nopeammin verotuloja tuottaviksi kuntalaisiksi? Entäpä ne palkansaaja- tai yrittäjävanhemmat, jotka haluavat hoitaa lapsensa kotona työnteosta huolimatta ja pystyvät siihen perheen sisäisin järjestelyin (esim. vanhemmilla eri vuorot vuorotyössä)?

Lisäksi perusturvalautakunnan valmistelun liitteenä olevissa laskelmissa on virheitä. Niissä ei todellisuudessa oteta huomioon kunnallisesta päivähoidosta tavalla tai toisella poisjäävien lasten osuudesta johtuvia säästöjä. Suoritetilaustaulukkojen perusteella kotihoidossa kuntalisän turvin hoidettava lapsi maksaa kunnalle puolet siitä, mitä kunnallisessa päivähoidossa oleva. Miten tätä ei nähdä lautakunnalle esitettävissä laskelmissa?

Toivomme, että perusturvalautakunta tekee järkevän kuntalaisia tasa-arvoisesti kohtelevan päätöksen kotihoidontuen kuntalisästä. Seutukunnan muiden kuntien rajoittavat ehdot eivät ole janakkalaisille pätevä perustelu samanlaisen kastijärjestelmän puolesta.