Avainsana-arkisto: kyläkoulu

Lautakunnan päätös on erävoitto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsitteli eilen kokouksessaan viime viikolla julkaistua kouluverkkoselvitystä. Palaan itse kouluverkkoselvityksen sisältöön ja sen käsittelyyn myöhemmin tarkemmin.

Lautakunta päätti kouluverkkoselvityksestä seuraavasti:

1. Kasvatus- ja koulutuslautakunta merkitsee kouluverkkoselvityksen tiedoksi.

2. Lautakunta toteaa, että kouluverkkoselvitys on
kustannuslaskelmien osalta puutteellinen ja perusteluiltaan ristiriitainen eikä sitä voida käyttää päätöksenteon pohjana.

3. Lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen
valtuustolle, että koulujen ylläpitämisen kriteeri on edelleen palvelustrategian 2007-2016 mukainen eli vähintään 20 oppilasta.

Päätös syntyi äänin 6-3 eli sen puolesta olivat keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton valtuutetut ja vastaan sosiaalidemokraatit, mukaanlukien lautakunnan puheenjohtaja. Päätös oli hyvä ja vastaa sitä kuvaa, joka parilla lukemiskerralla on tuosta kouluverkkoselvityksestä tullut.

Janakkalan kaksiopettajaisilla kouluilla on töissä innostuneita kokeneita sekä uudempia opettajia ja heillä on selvästi halua kehittää kouluja edelleen. Lautakunnan eilinen päätös on virkistävä tuulahdus tähän kyläkoulujentappomielialaan, joka viime keväästä asti on ollut vallalla. Opettajille ja oppilaille toivoisi työrauhaa eikä sitä, että joka puolelta toitotetaan, että ”teidän kouluhan lakkautetaan”. Niin kauan kuin lakkauttamispäätöksiä ei ole, kouluja ei olla lakkauttamassa.

Mielenkiintoinen yksityiskohta päätöksentekoprosessissa on se muoto, miten kouluverkkoselvitys oli esityslistalla esillä. Päätösehdotuksena oli ”Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää esittää liitteenä 1/Kola 21.10.2013 § 73 olevan kouluverkkoselvityksen kunnanhallituksen sekä edelleen valtuuston käsiteltäväksi.” Mielestäni päätösehdotuksessa oli yritetty piilottaa se, että sen mukaisella päätöksellä lautakunta olisi käytännössä hyväksynyt ristiriitaisen kouluverkkoselvityksen tarkoitushakuisine johtopäätöksineen. Vertailun vuoksi katsoin, mikä oli päätösehdotus 12.12.2012, kun lautakunta käsitteli sivistyspalveluiden strategista selvitystä. Silloin sekä päätösehdotus, että lopullinen päätös olivat ”Merkitään tiedoksi.”

Kuka päättää koulun lakkauttamisesta?

Viime perjantaina Radio Häme yllätti uutisoinnillaan. Minuun otti yhteyttä hätääntyneitä kuntalaisia tyyliin ”radiossa sanottiin, että Janakkalan kyläkoulut lakkautetaan”. Ai radiossa sanottiin? Sen tiesin heti kertoa kysyjille, että lakkauttamispäätöksiä ei ole tehty – sen verran olen seurannut esityslistoja ja päätöksiä ja myös ottanut niihin kantaa.

Tänään ehdin kuunnella kaikki perjantain radiolähetykset enkä enää ihmettele hämmennystä. Yhteydenotot tulivat klo 12.30 lähetyksen uutisoinnin jälkeen, jonka litterointi löytyy tästä.

Janakkalassa joudutaan nopeuttamaan kaksiopettajaisten kyläkoulujen lakkauttamista. Janakkalan kunnan talous on niin pahasti alijäämäinen, että välttääkseen joutumasta kriisikunnaksi, Janakkalan kuntapäättäjät valmistelevat kyläkoulujen aiempaa nopeampaa sulkemista.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan sosiaalidemokraattinen puheenjohtaja Heikki Salmi sanoo, että ensi kesänä voidaan sulkea Tervakosken ja Turengin taajamien tuntumassa olevat pikkukoulut.

”Nyt mietitään että että vaikka kahta mutta että että, onko se poliittisesti mahdollista, on ihan toinen kysymys. Ja jokainen koulusta tehdään sitten vielä erikseen päätös, että siinä mielessä tää on tämmönen tuskien taival kyllä.”

”Lautakunnan puheenjohtajana väläyttäkääs nyt ne kaks kaks koulua, jotka siinä nyt mahdollisesti olis esityksenä ens vuonna.”

”No siinä nyt lähinnä tota on sitten nää Tervako–, isojen koulujen lähellä olevat koulut elikkä Vähikkälä ja Heinäjoki.”

Uutinen lähtee liikkeelle rajusti: ”Janakkalassa joudutaan nopeuttamaan kaksiopettajaisten kyläkoulujen lakkauttamista.” Tämä virke johtaa useaan lähtöolettamaan. Ensinnäkin siihen, että ’kaksiopettajaiset kyläkoulut lakkautetaan’ eli että siitä olisi tehty päätös. Väärin. Ei ole tehty sellaista päätöstä eikä voida olettaa, että kasvatus- ja koulutuslautakunta, kunnanhallitus tai valtuusto olisivat yksimielisesti tällaista päätöstä tulevina kuukausina tekemässä.

Toisekseen oletetaan, että (mahdollisia) lakkauttamisia nopeutetaan. Siitä ei toki myöskään ole päätöstä eikä edes päätösesitystä. Lautakunnan esityslistalla tänään on tähän liittyen vain kouluverkkoselvityksen käsitteleminen.

Miten nämä olettamat olivat uutiseen joutuneet? Aamulähetyksissä sisältö oli vielä toisenlainen. Klo 7.30 ja 8.30 uutisoitiin seuraavasti [korjaus minun]:

Janakkalan tuore kouluverkkoselvitys lopettaisi neljä pientä kyläkoulua kunnassa. Hallintotieteen tohtorin Yrjö K[u]otolan ja kunnan virkamiesten tekemän selvityksen mukaan Heinäjoen, Tanttalan, Viralan ja Vähikkälän koulut lopetetaan. Selvityksen mukaan yksin Heinäjoen ja Vähikkälän koulun lopettamiset ja oppilaiden siirto Turenkiin ja Tervakoskelle säästäisi satoja tuhansia euroja. Janakkalan kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee asiaa maanantaina.

Selvityksestä oli löydetty satojen tuhansien säästöjä vain kahden koulun lakkauttamisesta. Selvityksen lukeneena voin muuten todeta, että siinä ei ole perusteltu kustannuslaskelmia ja osa niistä on selvästi virheellisiä.

Klo 9.30 lähetyksessä nostettiin selvityksestä uusi asia [korjaus ja lihavointi minun]:

Janakkalan tuore kouluverkkoselvitys lopettaisi neljä pientä kyläkoulua kunnassa. Hallintotieteen tohtorin Yrjö K[u]otolan ja kunnan virkamiesten tekemän selvityksen mukaan Heinäjoen, Tanttalan, Viralan ja Vähikkälän koulut lopetetaan. Selvitys perustelee pienten koulujen lopettamista paitsi taloudella myös oppilaiden mahdollisuudella laadullisesti tasa-arvoisempaan opetukseen. Janakkalan kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee asiaa maanantaina.

Mikä muutti uutisoinnin sävyn  aamulähetysten konditionaalista iltapäivän preesensiin tai futuuriin ”kouluverkkoselvitys lopettaisi” vrt. ”joudutaan nopeuttamaan […] lakkauttamista”? Oliko kyseessä toimittajan itsenäinen päätös vai vaikuttivatko siihen haastatellun lautakunnan puheenjohtajan sanomiset? Muistuttaisin kuitenkin, että päätöksen tekee ensin lautakunta kokonaisuudessaan (puheenjohtajalla on vain yksi ääni) ja myöhemmin valtuusto. Päätös ei myöskään kuulu median käsiin ja se olisi syytä toimittajienkin muistaa ja siten harkita sanansa tarkkaan. Suosittelen esimerkiksi journalistin ohjeiden mieleenpalauttamista ja siitä erityisesti kohtaa 12 ” Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa […]”

Mielenkiintoista on myös se, että kyläkouluaktivistit kelpaavat vain tunnepitoisten kommenttien esittäjiksi kuten viimeisessä lähetyksessä klo 15.30.

Janakkalassa joudutaan nopeuttamaan kaksiopettajaisten kyläkoulujen lakkauttamista. Janakkalan kunnan talous on niin pahasti alijäämäinen, että välttääkseen joutumasta kriisikunnaksi, Janakkalan kuntapäättäjät valmistelevat kyläkoulujen aiempaa nopeampaa sulkemista.

Näin Viralan koulun johtokuntaan kuuluva Annakaisa Virtanen:

”Nää on niitä viimesiä palveluja, mitä meillä täällä on, jotka asutaan taajamien ulkopuolella, ja ja kyllähän se tosiasia on, että näis– tästä koulusta halutaan kylässä kun kylässä pitää kynsin hampain kiinni, koska ne muut palvelut on jo sitten siellä aika etäällä, eli eli joudutaan tavallaan sitten ite kustantaan matkat ynnä muut näihin muihin palveluihin.

Ja tietysti sehän on se tosiasia, että jos kylällä on toimiva koulu niin kyllähän se vetää niitä uusia lapsiperheitä sillon puoleensa. Elikä sehän on tässä se huoli joka kylässä, että kun se koulu sieltä lähtee niin alkaako se kylä sitten pikkuhiljaa kuivua kokoon.”

Haastateltava oli valmistautunut hyvin faktojen kanssa mutta lopulta tuutista tuli ulos vain äkkiyllättäen esitetty mielipide, jossa hän sai tosin monta tärkeää asiaa sanottua. Aika ikävää silti, että hän ei tiennyt ennen kommenttinsa kuulemista radiosta, että se otsikoitaisiin kyläkoulujen lakkauttamisen nopeuttamisena.

Otto-oikeus ei tarkoita oikeutta vääristellä asioita

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kalevi Ilmarinen kommentoi 26.9. Janakkalan Sanomissa kunnanhallituksen otto-oikeudellaan muuttamaa kasvatus- ja koulutuslautakunnan talousarvioesitystä: ”Lauseen olemassaolo ei tarkoita sitä, että koulut ikään kuin automaattisesti nyt lakkautettaisiin.” Hänen mielestään hallitus noudatti valtuuston 10.6. ilmaisemaa tahtoa, mutta lautakunta ei.

Kalevilla on nyt tainnut mennä puurot ja vellit sekaisin.

Valtuusto edellytti 10.6. ponnessaan, että monipuoliset kouluverkkoselvitykset tehdään ennen talousarviovalmistelua ja vasta sen jälkeen päätetään kaksiopettajaisista kouluista suuntaan tai toiseen. Lautakunnan talousarviokäsittelyyn mennessä selvitykset eivät olleet vielä valmiit, joten lautakunta poisti esityksestään lauseen ”Kouluverkkoselvityksen jälkeen (kuulemisen ja valtuuston päätöksen jälkeen) Heinäjoen koulu lakkautetaan 1.8.2014 alkaen” samoin kuin muita kyläkouluja koskevat vastaavat kohdat.

Lause, johon Kalevi viittaa, tarkoittaa suomen kielen lainalaisuudet huomioon ottaen sitä, että kouluverkkoselvityksen jälkeen, sen tuloksista riippumatta, koulut lakkautetaan lain vaatimassa järjestyksessä. Tätä kasvatus- ja koulutuslautakunta ei voinut hyväksyä, koska se on nimenomaan valtuuston 10.6. ponnen vastaista. Valtuusto ilmaisi tahtonsa yksimielisesti: ensin tutkitaan, sitten päätetään ja päätös oikeasti riippuu selvityksen tuloksista.

Se mikä talousarvioon ja -suunnitelmaan kirjataan, velvoittaa toimielimiä toimimaan kirjatulla tavalla. Tämän sanoo maalaisjärki mutta jos se ei Janakkalassa kelpaa perusteluksi niin löytyy asia toki kunnan hallintosäännöstäkin. Kunnanhallitus velvoitti tällä päätöksellään viranhaltijat valmistelemaan kaksiopettajaisten koulujen lakkauttamiset yksi kerrallaan valtuuston päätettäväksi.

Jos asia voitaisiin tulkita Ilmarisen kommentin mukaisesti, silloinhan mikään muukaan talousarvioihin ja -suunnitelmiin kirjattu toimenpide ei olisi toimielimiä ja viranhaltijoita sitovaa.

Kaiken lisäksi normaaliin talousarvioprosessiin kunnallisessa päätöksenteossa kuuluu, että lautakunnat valmistelevat oman toimialansa esityksen, kunnanhallitus kokoaa nämä yhteen ja lopulta valtuusto päättää. Yleensä jokaisessa vaiheessa punakynä käy ja lopulta valtuusto saattaa karsia lisää tai toisaalta palauttaa jotakin aiemmin karsittua. Kunnanhallitus olisi siis voinut keskustella kouluasiasta kaikessa rauhassa omassa talousarviokäsittelyssään, joka oletettavasti on marraskuussa. Silloin olisi kenties ollut vähintäänkin alustavia selvityksiä käytössä.

Onkin peräti merkillistä, että tässä tapauksessa käytettiin otto-oikeutta. Kunnanhallituksen enemmistö saatiin näköjään nyt huijattua uskomaan, että lautakunta olisi jotenkin päättänyt virheellisesti, vaikka se toimi aivan normaalien käytäntöjen mukaisesti. Miksei kunnanhallitus muuttanut lautakunnan esitystä vasta omassa talousarviokäsittelyssään kuten tapana on? Oliko kenties pelko, ettei asia olisi mennytkään äänestyksessä läpi, jos siitä olisi ehditty keskustella asiallisesti?

Jaana Lamberg

Kunta tarjoaa kuolinapua kaikille kyläkouluille

Janakkalan kasvatus- ja koulutuslautakunnan esityslista (17.9.) yllättää talousarvioehdotuksella, jossa on aikataulutettu kaikkien kaksiopettajaisten kyläkoulujen lakkauttaminen ensi vuodesta alkaen. Tämä yllättää siksi, että siinä jätetään suoraan huomioimatta valtuuston 10.6.2013 yksimielisesti hyväksymä ponsi, jossa esitetään, että ennen talousarviovalmistelua pitää tehdä perusteellinen kouluverkkoselvitys.

Sellaista selvitystä ei ole ponnen jälkeen tehty. Ei ole selvitetty, miten pienten koulujen oppilaat mahtuisivat taajamakouluihin, saatikka sitä, olisiko puolestaan mahdollista purkaa isojen koulujen tilanahtautta kyläkoulujen avulla. Näihin kysymyksiin vastaukset tosin ovat varsin selvät: huonosti mahtuisivat, ja olisi hyvinkin mahdollista.

Talousarvioehdotuksessa on esitetty säästösummia koulujen lopettamisesta ja kuljetusten kilpailuttamisesta, mutta näille tuskin löytyy kestäviä perusteluja. Kuljettamista tulee väistämättä enemmän, kun matkat pitenevät, eikä säästöjä synny, koska onneksi edes laki säätelee pienten koululaisten koulumatkan ajallista kestoa. Valtakunnallisesti on jo useasti todettu, että kyläkoulujen lopettamisesta ei juurikaan synny todellisia säästöjä.

On käsittämätöntä, että viranhaltijat tuovat lautakunnalle talousarvioesityksen, jolla näin selvästi kävellään yli valtuuston kesäkuisen päätöksen. Missä Janakkalan asioista oikein päätetään: luottamuselimissä, kunnantalon työhuoneissa vai kenties jossain aivan muualla?

Jaana Lamberg, Vähikkälän koulun ja Tervakosken yhteiskoulun/lukion johtokuntien puheenjohtaja

Torjuntavoitto kyläkouluasiassa

Istuin eilen elämäni toista kertaa valtuuston yleisölehterillä. Edellinen kerta oli ennen omaa valtuutetun uraani joskus vuosituhannen vaihteessa, kun kunnassa tehtiin organisaatiouudistus. Taukoineen liki seitsemäntuntinen kokous myös videoitiin kokeiluluonteisesti (katsottavissa myös tallenteena ) ja sillä oli suuri määrä katsojia.

Pitkien ja vielä pidempien puheiden jälkeen valtuusto hyväksyi ohjausryhmän ja edelleen kunnanhallituksen esittämän talouden tasapainottamispaketin. Kun toiveenamme oli ollut, että kyläkouluja koskeva säästölaskelmia sisältämätön tekstikohta olisi poistettu koko paketista, päätös tuntui pahalta.

Kunnanhallituksen kanta asian käsittelyyn on ilmaistu kunnan sivuilla seuraavasti: ”Pakettia kohtaan voidaan hyväksyä kannanoton omaisia ponsia, mutta yksittäisten toimenpiteiden poistaminen tai lisääminen kaataa paketin.” Henkilökohtaisesti en voi ymmärtää, miten voidaan määritellä, että jokin näin sekalainen kokoelma epämääräisin luvuin perusteltuja toimenpide-esityksiä voi olla niin pyhä, ettei siihen saa tehdä muutoksia kunnan ylimmässä päätöksentekoelimessä eli valtuustossa.

Yön yli asiaa mietittyäni olen kuitenkin tyytyväinen eiliseen lopputulokseen. Valtuusto hyväksyi säästöpaketin kahden ponnen kera. Ensimmäisen ponnen esitti Esko Helle, joka puuttui ansiokkaasti asioiden jatkokäsittelytapaan, kuten hänellä on tapana. Ponnessa esitetään, että tasapainottamisohjelmasta aiheutuvat toimenpiteet tuodaan säännöllisesti tiedoksi valtuustolle.

Toisen ponnen olivat laatineet keskusta ja vihreät aiemmin kokouksessa esittämiensä erillisten ponsien pohjalta. Ponnessa esitetään, että jatkovalmistelussa huomioidaan seuraavat asiat ennen pienten koulujen talousarviovalmistelua:

  1. Oppilaaksiottoalueet
  2. Voiko 2-opettajaisia kouluja laajentaa 3-4 opettajaisiksi? Riittääkö pikkukouluissa näihin luokkatilat? Helpottaisiko isojen koulujen tilan ahtautta oppilaiden määrätietoinen suuntaaminen pikkukouluihin? Onko kuntalaisissa vapaaehtoisia pikkukouluun menijöitä?
  3. Huomioidaan kaavoitus ja lähiympäristöön muuttamassa olevat lapsiperheet. Tarvitsevatko isot koulut mahdollisesti myöhemmin lisärakentamista?
  4. Tutkitaan kustannukset koulukuljetuksista.

Jälkimmäiselle ponnelle kokouksessa antoivat selväsanaisesti tukensa keskustan ja vihreiden lisäksi kaikki muut valtuustoryhmät paitsi sosiaalidemokraatit, jotka eivät kuitenkaan myöskään ilmaisseet suoranaisesti vastustavansa sitä.

Vaikka ylläviitatusti kunnan sivuilla esitetään ponnen olevan rinnasteinen kannanottoon, Janakkalan valtuusto on suhtautunut aiempiin ponsiin velvoittavina ja sitovina. Sitä ajatellen kokouksen lopputulos on hyvä. Nyt meidän kylillä täytyy osaltamme auttaa päättäjiä näkemään kyläkoulujen tärkeys osana Janakkalan koulutointa.

Kyläkoulujen lahtausmielialaa liikkeellä

Ensi maanantaina 10.6. klo 15 alkaen valtuusto päättää tasapainottamis-paketista, jossa on sanallisena tavoitteena neljän kyläkoulun lakkauttaminen. Noin 4,5 miljoonan euron säästöpaketissa kyläkoulujen lakkauttamisesta syntyvät mahdolliset säästöt eivät ole mukana monista syistä, mm. siksi, että mitään laskelmia ei ole olemassa.

Aika säästöpaketin julkistamisesta (22.5.) sen hyväksymiseen on alle kolme viikkoa eli naurettavan lyhyt aika minkään keskustelun käymiseen. Itse olin paketin julkistuspäivänä nilkkaleikkauksessa ja aika pöllyssä vielä seuraavan vuorokauden, joten henkilökohtainen reagointiaikani jäi vielä lyhyemmäksi. Saimme omalla kylällä kuitenkin aikaan kaikkia kyläkouluja puolustavan adressin, jonka nimien keräys aloitettiin kevätjuhlassa 31.5. ja jatkuu tähän iltaan asti Suvipuodilla. Lisäksi netissä on adressi , jossa on jo yli neljäsataa nimeä. Paperiadressissa lienee nyt 300 nimeä.

Viralan koulun johtokunta kutsui muut kyläkoulujen johtokunnat yhteiseen kokoukseen, josta laadittiin kannanotto valtuutetuille. Vähikkälän koulun johtokunta ja vanhempainyhdistys toimitti myös eilisen kokouksensa jälkeen kannanoton kuntaan.

Vähikkälän koulun johtokunnan ja vanhempainyhdistyksen kannanotto:

Janakkalan tasapainottamispaketissa, joka on valtuuston päätettävänä maanantaina 10.6.2013, on mainittu esimerkkinä kyläkoulujen lopettaminen.

Paketin hyväksymisaikataulussa eli vajaan kolmen viikon aikana asiasta ei ehditä käydä kunnon arvokeskustelua. Kuitenkin päätös toteutuessaan olisi suora lupa kyläkoulujen lopettamiseksi, vaikka näennäisesti esitetäänkin, että ”jokainen koulu päätetään erikseen”.

Minkäänlaisia laskelmia mahdollisesti syntyvistä säästöistä ei ole esitetty vedoten em. erikseen päättämiseen. Säästöistä ei kerro esimerkiksi oppilaskohtaisen vuosittaisen kulun vertaaminen. Haja-asutusalueen oppilas tulee joka tapauksessa taajaman oppilasta kalliimmaksi, sillä koulukuljetus­kustannukset kasvavat väistämättä koulumatkan pidentyessä. Useilla oppilailla perusopetuslain mukainen maksimi päivittäinen koulumatka-aika odotuksineen (2,5 tuntia) ylittyisi ilman kalliita järjestelyjä.

Ei voida myöskään laskea, että mahdollisesti lopetettavan koulun opetushenkilökunnan kulut säästyisivät suoraan, koska joissain tapauksissa kriittinen ryhmäkoko ylittyisi ja jouduttaisiin kuitenkin perustamaan uusia ryhmiä. Vähikkälän koulun mahdollisen lopettamisen kohdalla vastaanottava koulu Tervakoski kärsii jo nyt tilanahtaudesta ja valitettavasti myös sisäilmaongelmista. Koulun tilakysymykset vaikeutuisivat entisestään, jos sinne täytyisi ahtaa vaihteleva määrä toisen oppilaaksiottoalueen oppilaita. Monelta muultakin kannalta pitkäaikaisten säästöjen osoittaminen on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.

Vähikkälän koulu on vetovoimainen ja hyvin toimiva kyläkoulu, johon on ollut viime vuosina tulijoita oppilaaksiottoalueen ulkopuoleltakin jopa enemmän kuin on ajoittain pystytty vastaanottamaan. Vähikkälän koulu samoin kuin muut nyt lopetusuhan alla olevat eli Heinäjoen, Tanttalan ja Viralan koulut voisivat hyvin toimia taajamakoulujen tilanahtautta ja painetta purkavasti ja olisivat helposti muutettavissa kolmeopettajaisiksi. Jos taas kyläkoulut lopetettaisiin, olisi pian edessä lisätilojen järjestäminen vastaanottaviin kouluihin, jolloin toivotun säästön sijasta kulut karkaisivat käsistä.

Vuonna 2006 sovittiin pitkän prosessin päätteeksi yhteisesti oppilasraja 20. Viimeisen vuoden aikana on Löyttymäen koulun kohdalla nähty, miten stressaava jopa oppilasrajalla perusteltu koulun lopettaminen on sekä oppilaille, henkilökunnalle että koko kyläyhteisölle.

Nyt lopetusuhan alla olevissa lopuissa kyläkouluissa oppilasennusteet näyttävät hyvältä. Oppilasraja­päätöksen, voimassa olevan kuntastrategian ja tarkastuslautakunnan tuoreimman arviointikertomuksen vastaisesti valtuusto olisi silti päättämässä kyläkoulujen lopettamisesta ilman perusteellista pitkäaikaisten vaikutusten tarkastelua ja selvittämistä ja ennen kaikkea ilman asiasta käytävää arvokeskustelua.

Toimiva kyläkoulu on kylän sydän. Se on useimmiten asukkaiden ainoa kunnallinen lähipalvelu. Kylien ja kyläkoulujen moninaisuus ovat osa Janakkalan positiivista imagoa, ja yksi myyntivaltti kunnan ikärakenteen nuorentamisessa. Yhtäkään vireän kylän hyvin toimivaa kyläkoulua ei enää pitäisi lopettaa.

Vähikkälän koulun johtokunnan ja vanhempainyhdistyksen puolesta

Jaana Lamberg, pj

Oma mielipidekirjoitukseni, joka toivottavasti löytyy tämän päivän Janakkalan Sanomista muoks, ei ollut ehtinyt/mahtunut (lähetin sen myös Hämeenlinnan Sanomiin, katsotaan löytyykö sieltäkin ennen maanantain kokousta):

Janakkalan tasapainottamispaketti, jota on valmisteltu ohjausryhmän näkökulmasta työrauhassa mutta kuntalaisten kannalta salassa, tulee ensi maanantaina valtuuston päätettäväksi. Tasapainottamistarvetta on, mutta tämän päätöksen aikataulu on kansanvallan halveksumista. Esityksen julkistamisesta alle kolmen viikon kuluttua se on jo päätettävänä.

Tällä aikataululla ei toteudu avoin keskustelu kuntalaisten ja päättäjien välillä. Tällä aikataululla valtuutetut eivät voi tehdä kestäviä faktoihin perustuvia päätöksiä.

Paketti pitää sisällään karsittavia asioita, joiden vaikutus on laskettu puutteellisesti tai virheellisesti kuten lasten kotihoidontuen kuntalisän vaikuttavuus.

Paketissa on myös esimerkkinä mainittu kyläkoulujen lopettaminen, vaikka asiasta ei ole käyty uutta arvokeskustelua. Vuonna 2006 sovittiin pitkän prosessin päätteeksi yhteisesti oppilasraja 20. Vuonna 2010 todettiin kuntastrategiassa Janakkalan kaikkien kylien arvo. Nyt vailla keskustelua oltaisiin päättämässä kaikkien kaksiopettajaisten koulujen lopettamisesta.

Millään talousasialla ei saa olla niin kova kiire, ettei oikeasti ehditä selvittää, mitkä todelliset taloudelliset ja muut vaikutukset ovat.

Viimeisiä viedään

Kunnallisen luottamushenkilön urallani minulla olisi jäljellä enää kaksi kokousta mutta lautakunnan viimeiseen kokoukseen en pääse opiskeluesteen vuoksi. Se on harmi, sillä kokoukseen on saatu mielenkiintoista keskusteltavaa – siis konsultin palveluverkkoselvityksen lisäksi. Löyttymäen ja Jokimaan kyläyhdistykset tekivät aloitteen, joka on nyt ensin kasvatus- ja koulutuslautakunnan keskusteluaiheena ja lähtee sitten kommentoitavaksi parille muulle lautakunnalle ja kyläyhdistykselle.

Aloitteessa esitetään, että 20 oppilaan alarajan alittavan Löyttymäen sijasta lopetettaisiinkin Heinäjoen ja Tanttalan koulut, muutettaisiin oppilaaksi-ottoalueita ja tehtäisiin Löyttymäen koulusta isompi kolmeopettajainen kyläkoulu. Kyläyhdistysten keskustelunavaus on rohkea eikä sitä pidä suoraan ampua alas.

Minun poliittinen muistini ei juuri yletä omaa uraani edeltävälle ajalle ja ajoittain muistan huonosti läheltä näkemiänikin tapahtumia. Muistan kuitenkin viime vuosituhannen lopun koulunlopetuspäätöksen: Hallakorven koululle olisi ollut moneen kertaan käyttöä nykyään, kun Tervakosken koulu pullistee saumoistaan, vaikka toimintoja on hajautettu useampaankin rakennukseen. Kyseinen koulu olisi palvellut hyvin Tervakosken itäpuolen asukkaita ja niitä, jotka ovat halunneet valita mieluummin pienemmän koulun.

Muistilokeroistani löytyy myös joidenkin luottamushenkilöiden puheita siitä, että ”olisi pitänyt silloin perustaa itä-Janakkalan koulu”. Sitä en tiedä, mitä aikaa nämä koulunperustamispuheet koskevat, eli puhutaanko viime vuosituhannesta vai tämän vuosituhannen alkupuolesta (jolloin itse olin poissa luottamustehtävistäni ns. virkavapaalla Englannissa asuessamme). Nykytietämyksellä oppilasmääristä itä-Janakkalan koulu tuntuu fiksulta ajatukselta, mutta sitä ei koskaan toteutettu.

Aloitetta vastustavia mielipiteitä tulee varmasti. Mielestäni asiaa pitäisi  pohtia ennakkoluulottomasti joka kannalta mutta se jää nyt tuoreiden luottamushenkilöiden tehtäväksi. Minua harmittaa se, etten ole itse kyennyt enkä osannut tehdä enempää Löyttymäen koulun puolesta. Kyseessä on koulu, jonka lopetuspäätös sattuu kipeimmin, kun miettii, miten pitkä matka sieltä on pienillä koululaisilla kulkea mihinkään muuhun kouluun.

Omassa elämässäni viimeisiä viedään kokouksien lisäksi opiskelun saralla, sillä graduni on vahvasti työn alla. Ensi vuoteen sijoittuva valmistumiseni tarkoittaa ainakin sitä, että freelance-töitä on hankittava taas vähän tiukempaa tahtia. Uudelle alalle työllistyminen ei näin keski-ikäiselle liene enää niin helppoa ;)