Lääkäripalveluiden järjestämisestä Janakkalassa

Julkaistu 26.09.2008| Jätä kommentti

Lääkäripalvelut ovat puhuttaneet paljon Janakkalassa ja erityisesti Tervakoskella. Lääkäripula on ajoittain kova muissakin kunnissa eli siinä suhteessa Janakkala ei ole erityistapaus. Meillä lääkäripula on kuitenkin jakautunut suhteessa enemmän Tervakosken terveysasemalle. Asiasta on purnattu yleisönosastoilla, kyselytunneilla, keskusteluissa turuilla, toreilla ja terveysasemilla. Tilanne on jatkunut vaikeana jo vuosia.

Miten tähän on tultu? On asioita, joihin emme olisi voineet kunnan tasolla vaikuttaa: aikaisempi lääkärien koulutuspaikkojen vähentäminen, hakeutuminen muihin kuin perinteisiin lääkärin tehtäviin, runsaampi vanhempainvapaiden käyttö alan naisistumisen myötä jne. On myös asioita, jotka vain ovat tapahtuneet puolihuomaamatta.

Tervakoskella terveysaseman lääkärivajetta paikkasi pitkään kylällä toiminut yksityisvastaanotto, jonne ihmiset hakeutuivat tutun lääkärin luokse. Terveysasemalla sanottiin puolileikillään kyseisen lääkärin olevan kolmas väestövastuulääkäri. Kun tilanne sitten muuttui eikä tuota yksityisvastaanoton antamaa puskuria enää ollut, terveysaseman lääkäreiden vastaanotot ruuhkautuivat entisestään. Samanaikaisesti alueen väestön määrä kasvoi. Työn kuormittavuuden lisäännyttyä kohtuuttomiin ei ole ihme, että lääkärien vaihtuvuus on ollut suurta viime vuosina.

Väestövastuujärjestelmässä on useita ongelmakohtia. Tarkoitus on hyvä: että kuntalaisella olisi omalääkäri, jonka vastaanotolle pääsisi sujuvasti ja jonka kanssa muodostuisi vakituinen hoitosuhde. Todellisuudessa eri väestövastuualueet saattavat olla aivan erilailla kuormittavia eikä lääkäreillä ole työaikasuojaa. Entisajan perhelääkärit ehkä tekivät työtä vuorotta mutta sitä emme voi enää keneltäkään vaatia.

Mikä neuvoksi? Väestövastuusta on lähivuosina luovuttu mm. Haminassa (21700 asukasta), Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymässä (18700 asukasta) ja Sipoossa (19500 asukasta). Sipoossa järjestelmän vaihto on Mediuutisten mukaan vaikuttanut varsin nopeasti: jonotusajat ovat lyhentyneet yli kolmanneksella ja kahden terveysaseman jonotusaikojen välinen epätasa-arvo on tasoittunut. Lisäksi lääkäritilanne vakinaisten sekä sijaisten osalta on parantunut.

Toimivampia vaihtoehtoja nykytilanteeseen verrattuna on varmasti: useamman lääkärin hoitama väestövastuutiimi tai kokonaan väestövastuusta luopuminen, tai esim. listautumismalli, jossa asiakas voi valita omalääkärinsä ja lääkäri puolestaan säätelee työmääräänsä ja -aikaansa rajoittamalla listansa kokoa. Sipoon valitsema malli sopisi meille varmasti myös, siinä usein hoitoa tarvitsevat potilaat saavat pitää omalääkärinsä, muut puolestaan voivat varata ajan kummalta tahansa terveysasemalta tai jonottaa haluamalleen lääkärille.

Olemassa olevasta toimintatavasta luopuminen ei ole ennennäkemätöntä eikä sen pitäisi olla sitä Janakkalassakaan. On selvitettävä, voidaanko väestövastuu saada oikeasti toimivaksi, ja jos ei voida, se on korvattava toisenlaisella työn organisointitavalla. Se on tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan ilmaisema tahto, mutta ennen kaikkea se on kuntalaisten etu.

Jätä kommentti

Kategoria(t): vaikuttaminen

Vaalimainontaa

Julkaistu 24.09.2008| Jätä kommentti

Viime viikolla tiistaina julkaistiin ehdokaslistat. Janakkalan Sanomat ilmestyi seuraavana päivänä eli keskiviikkona ja siinä toki jo oli eri puolueilta eri kokoisia mainoksia. Kunnallisjärjestömme puheenjohtaja Mikko Kautto reipasotteisena ”mainospäällikkönä” oli suunnitellut ja järjestänyt räväkän aloituksen vaalimainonnallemme. Saimme huomiota niin, että pakinoitsija Porttivahti kirjoitti perjantain Suomenmaassa seuraavasti:

”HÄMÄLÄISTEN mailla on nyt muutenkin selvästi intoa vaalityöhön. Hämäläisessä Janakkalan Sanomissa julkaistiin jo eilen torstaina keskustalaisten ehdokkaiden kuvallinen koko sivun vaali-ilmoitus. Mukana on kaikkiaan 28 iloista ja luotettavan näköistä naamaa.

Porttivahdin saamien tietojen mukaan Janakkalassa on tehty nyt uusi Suomen ennätys ehdokasilmoittelussa. Pikainen kysely tuotti tulokseksi sen, että muissa puolueissa on oltu kateellisia nopeatahtisesta toiminnasta. Ja ehkä vähän omassakin puolueessa. Jännityksellä odotamme hämäläisten seuraavia vetoja.”

Lähetin Porttivahdille korjauksen, sillä jutussa oli pieni asiavirhe. ”Mehän emme nimittäin todellakaan ole niin hitaita kuin Porttivahdille on annettu ymmärtää. Hän kirjoitti ’…julkaistiin jo eilen torstaina…’ Erinomainen paikallislehtemme Janakkalan Sanomat ilmestyy kuitenkin kerran viikossa keskiviikkoisin eli vaali-ilmoituksemme (josta en ota kunniaa itselleni) ilmestyi jo keskiviikkona, kun ehdokaslistat jätettiin tiistaina. Eli niin meillä täällä Hämeessä.”

Toivottavasti tästä epävirallisesta Suomen ennätyksestä ei tule paineita kellekään seuraaviin kampanjoihin, ei omille eikä kilpailijoille. :)

Jätä kommentti

Kategoria(t): yleistä

Kyläpolitiikkaa

Julkaistu 23.09.2008| Jätä kommentti

Nimityksellä kyläpolitiikka tuntuu yleisesti olevan paha kaiku. Sen ajatellaan olevan pelkkää oman henkilökohtaisen tai oman kylän edun tavoittelua. Sitä se toki voi joskus ollakin. Kyläpolitiikan ei kuitenkaan tarvitse olla keneltäkään pois.

Kun puhun kylistä, tarkoitan Janakkalan kaikkia kyliä, niin isoja kuin pieniäkin. Ehkä turenkilaisista tai tervakoskelaisista ei aina tunnu kyläläisiltä, mutta kylissä hekin minun mielestäni asuvat, vaikka niitä myös taajamiksi kutsutaan. Ainakin Tervakoskella sana kylä on ollut yleisessä käytössä jo pidempään – vuosikymmenet siellä on puhuttu kylästä. Muutama vuosi sitten oli koulujen ja liikkeenharjoittajien yhteinen ”Kylä kasvattaa” -projekti, jossa haettiin yhteisiä pelisääntöjä ja vanhanajan yhteisöllistä kasvattamista vanhempien tueksi. Tervakoskella myös perustettiin kyläyhdistys melko tarkalleen vuosi sitten ihan kuin osoitukseksi siitä, että kyläläisiä ollaan ja yhteen hiileen puhalletaan.

Kun kuntalaiset äänestävät meitä ehdokkaita valtuustoon, he haluavat saada äänensä kuuluviin. Samalla kuuluu heidän kotikyliensä ääni. Kuka kylän tai kunnan osan asiaa ajaa ellei se, jolle alue on jo ennestään tuttu?

Usein olen saanut kuulla tokaisun ”täällä hoidetaan koko kunnan asioita”, jos minä tai joku muu valtuutettu on ottanut puheeksi esimerkiksi Tervakosken terveysaseman huonon lääkäritilanteen. Nyt kuitenkin on niin, että kaikki kylät ovat osa Janakkalaa. Yhteisiä asioitamme eivät ole vain ne, jotka tapahtuvat Turengissa. Oikeasti yhteisiä asioitamme ovat kaikki kuntalaisia koskettavat asiat iästä, sukupuolesta, puoluekannasta tai asuinkylästä riippumatta.

Taajamiamme pitää kehittää tasapuolisesti. Tasapuolisuus ei suoraan tarkoita, että Turengissa ja Tervakoskella on oltava kaikki samat palvelut, se ei sentään tämänkään kokoisessa kunnassa ole järkevää. On kuitenkin huomioitava väestöpohja ja väestökasvun suunta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että Tervakosken terveysaseman resurssit on saatettava ajan tasalle suhteessa väestöpohjaan. Se tarkoittaa myös, että Tervakoskelle on kaavoitettava enemmän tontteja kuin tällä hetkellä on suunnitelmissa, sillä kysyntä suuntautuu paljolti sinne.

Pieniä haja-asutusalueiden kyliä kehitetään eri tavalla kuin taajamia tai isompia kyliä mutta niitäkin pitää kehittää. Asumisen ja elämisen pitää olla mahdollista myös haja-asutusalueilla. Kysyntää maaseututonteista olisi mutta tarjontaa on huonosti, koska ihmiset eivät osaa lähteä myymään maitaan yksityisesti. Tässä auttaisi kunnan maanhankinta tai edes tonttitarjonnan koordinointi.

Janakkala on enemmän kuin monien kyliensä summa. Meidän vahvuutemme on monipuolisuudessamme. Täällä saa ja pitää tehdä kyläpolitiikkaa.

Jätä kommentti

Kategoria(t): vaikuttaminen

Janakkalan näköinen kuntalisä

Julkaistu 16.09.2008| Jätä kommentti

Eilen illalla kunnanhallitus päätti yksimielisesti (HäSa 16.9.) ottaa kotihoidontuen kuntalisän käyttöön ilman mitään keinotekoisia työssäolo- tai ikärajoituksia. Tämä oli upea päätös, jonka monet kuntalaiset ottavat ilolla vastaan.

Päätöksenteon eri vaiheissa tuntui jo välillä aika kaukaiselta mahdollisuudelta se, että lopputulos olisi toiveidemme mukainen. Virkamiesten esityksissä perusturvalautakunnalle ja kunnanhallitukselle oli naapurikuntien tapaan epätasa-arvoisesti rajattu kuntalisä, ja perusturvalautakunnassahan äänestettiin kolmen vaihtoehdon kesken. Kunnanhallitus otti kuitenkin yksimielisesti esityksestä poikkeavan kannan, ja päätti rohkeasti olla erilainen.Janakkala-lisää maksetaan siis ensi vuoden alusta kaikille kotihoidontuen saajille tasapuolisesti samaan tapaan kuin esimerkiksi Espoossa. Lisäksi Janakkala-lisä on edistyksellinen siinä suhteessa, että sitä maksetaan täysimääräisenä myös muista kuin nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta. Toisin sanoen jos perheen kotihoidontukeen oikeuttavat lapset ovat vaikkapa kaksoset, kuntalisä on sama molemmista, kun monissa kunnissa vastaavassa tilanteessa vain toisesta maksetaan varsinaista kuntalisää ja toisesta pienempää sisaruslisää. Tuen määrät Janakkalassa ovat samaa tasoa kuin ympäristökunnissa yleensä, kuntalisä 160 e/kk ja sisaruslisä 50 e/kk.

Vanhempien keväällä allekirjoitetulla vetoomuksella, useilla mielipidekirjoituksilla ja vaunumarssilla oli varmasti vaikutusta päätöksentekoon. (Oma osansa saattoi toki olla kunnallisvaalien läheisyydelläkin…) Kiitos kaikille asenneilmastoa muokanneille kuntalaisille ja luottamushenkilöille. Tällä Janakkalan näköisellä kuntalisällä voimme ylpeänä näyttää seudulla suuntaa valinnanvapauden ja tasa-arvoisuuden puolesta!

Jätä kommentti

Kategoria(t): vaikuttaminen

Avainsanat: , ,

Kuntalisää koskien tulossa: vaunumarssi

Julkaistu 07.09.2008| Jätä kommentti

Olipa blogillani sitten lukijoita tai ei niin ilmoitan tässä omin sanoin saamani tiedon:

Ensi torstaina 11.9. klo 15 kunnantalon edessä on VAUNUMARSSI kuntalisän puolesta. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita paikalle, ja tietysti lapset saavat olla mukana (vaunuilla tahi ilman).

Jätä kommentti

Kategoria(t): vaikuttaminen

Puoliksi hyvä päätös Janakkalan kuntalisästä

Julkaistu 05.09.2008| Jätä kommentti
Kuntalisä puhuttaa – totta kai, kun lopullista päätöstä ei ole vielä tehty. Huomisessa Hämeen Sanomissa on työstämäni, yhteensä kolmea eri puoluetta edustavan viiden luottamushenkilön allekirjoittama, kannanotto aiheesta. Kiitos muille allekirjoittaneille osallistumisesta kirjoituksen viimeistelyyn! On miellyttävää tehdä yhteistyötä hyvän asian eteen. Sama kannanotto on tulossa myös ensi viikon Janakkalan Sanomiin. Tässä kannanotto:

Puoliksi hyvä päätös Janakkalan kuntalisästä

Janakkalan perusturvalautakunta ei rakenna kastijärjestelmää, toisin kuin Hämeen Sanomat provosoivasti otsikoi Lambergin ja Kauton mielipidekirjoituksen (HäSa 2.9.2008). Yhdessä muiden allekirjoittaneiden kanssa toivoimme perusturvalautakunnalta viisasta päätöstä, jossa kuntalisään ei tulisi rajoittavia ehtoja. Tämä toteutui osittain, kun lautakunta päätti esittää kuntalisää maksettavaksi ilman kotihoidontuen saajia luokittelevia rajoituksia heidän työ- tai opiskelutilanteensa perusteella.

Päätös oli askel oikeaan suuntaan. Tasapuolisesti kaikille maksettavan kuntalisän avulla vanhemmat voivat todella valita pienten lastensa hoitomuodon päivähoidon ja kotona hoitamisen välillä.

Lautakunta kuitenkin päätyi äänestysten jälkeen esittämään, että kuntalisää maksetaan vain alle kaksivuotiaiden kotihoidontukea saavien lasten perheille. Kelan maksama kotihoidontuki koskee alle kolmevuotiaita, joka on siis valtakunnallisesti katsottu sopivaksi iäksi päivähoidon aloittamiselle. Pienimmät lapset ovat kalleimpia hoidettavia: voimassa olevan päivähoitoasetuksen mukaan yli 3-vuotiaita saa olla hoitajaa kohti seitsemän, mutta sitä nuorempia vain neljä. Kuntalisällä on siis erittäin perusteltua parantaa vanhempien mahdollisuutta hoitaa lapsensa kotona kolmevuotiaaksi asti.

Hämeen Sanomien mukaan perusturvalautakunnan pj Terttu Tuomi-Koskelin (sd) totesi ennen kokousta, että nyt on tärkeä päästä alkuun ja että päätöksiin voidaan tehdä muutoksia vuoden kuluttua. Miksi odottaa vuotta ja lykätä päätökset uudelle valtuustolle ja uudelle lautakunnalle? Nykyistä luottamushenkilökautta on vielä muutama kuukausi jäljellä. Päätöksiä on sinäkin aikana syytä tehdä harkitusti eikä vain hetken huumassa äänestäjien hurmaamiseksi.

Tavoitteenamme oli ja on edelleen, että Janakkalassa kuntalisää maksetaan ensi vuoden alusta alkaen kaikille niille, jotka ovat Kelan maksamaan tukeen oikeutettuja: siis myös 2-3 –vuotiaiden janakkalaislasten perheille. Se on perheiden kannalta hyvä tavoite, mutta myös kunnalle eduksi.

Jätä kommentti

Kategoria(t): vaikuttaminen

Avainsanat: ,

Ja se päätös on…

Julkaistu 02.09.2008| Jätä kommentti

… että perusturvalautakunta esittää valtuustolle, että alle kaksivuotiaiden lasten vanhemmille maksetaan kotihoidontuen kuntalisää kaikille aiemmasta ja sen hetkisestä työ- ja opiskelutilanteesta riippumatta.
Lopullinen päätös tapahtunee valtuustossa eli vielä on aikaa vaikuttaa mielipiteisiin. Toivottavasti valtuustossa oletettavasti tulevan äänestyksen tulos olisi vielä parempi eli kuntalisä kaikille samoille kuin Kelan kotihoidontukikin: siis alle 3-vuotiaiden kotona hoidettavien lasten vanhemmille.

Jätä kommentti

Kategoria(t): vaikuttaminen

Avainsanat: ,

Kotihoidontuen kuntalisän ehdoista päätös tänään

Julkaistu 02.09.2008| Jätä kommentti

Perusturvalautakunta päättää ”Janakkala-lisän” ehdoista tänään. Mikon ja minun perjantai-iltana työstetty yhteismielipidekirjoitus ehti tänään viime tipassa Hämeen Sanomiin. En ollut huomannut kirjoitusta sinne lähettäessäni otsikoida sitä valmiiksi, joten he tyylilleen uskollisina otsikoivat sen aika negatiivissävyiseksi käyttämällä kirjoituksen raflaavinta sanaa… No, varmaankin kirjoitus ainakin huomataan! Tässä kirjoitus luettavaksenne:

Janakkalan perusturvalautakunta päättää kotihoidontuen kuntalisän ehdoista ti 2.9. Lautakunnan esityslista saapui postissa jäsenille kokousta edeltävänä perjantaina eli varsin myöhään kansalaiskeskustelun herättämiseksi aiheesta. Netissä sitä ei löytynyt kuntalaisten nähtäville vielä silloinkaan.

Perusturvajohtajan päätösesityksessä kuntalisä otettaisiin käyttöön rajatuin ehdoin: toinen vanhemmista siirtää paluutaan työhön tai on opiskelusta hoitovapaalla. Jos vakinaista työtä ei ole, on oltava vähintään n. 4 kk:n työssäolo ennen äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaan alkua. Lisäksi kuntalisän saaja ei saa olla missään ansiotyössä hoitovapaansa aikana. Ehtoja perustellaan mm. sillä, että ne olisivat samansuuntaiset seudun muiden kuntalisää maksavien kuntien kanssa.

Em. ehdot asettavat osan kotihoidontukea saavista perheistä räikeän eriarvoiseen asemaan. Toisin sanoen pätkätöissä tai työttömänä olleet vanhemmat eivät voi saada kuntalisää. Entä sitten ne, jotka ovat opiskelijoita, mutta eivät ota opiskelusta täydellistä hoitovapaata vaan esim. tenttivät yliopiston tai ammattikorkeakoulun tenttejä pysyäkseen opiskeluissaan ajan tasalla ja valmistuakseen nopeammin verotuloja tuottaviksi kuntalaisiksi? Entäpä ne palkansaaja- tai yrittäjävanhemmat, jotka haluavat hoitaa lapsensa kotona työnteosta huolimatta ja pystyvät siihen perheen sisäisin järjestelyin (esim. vanhemmilla eri vuorot vuorotyössä)?

Lisäksi perusturvalautakunnan valmistelun liitteenä olevissa laskelmissa on virheitä. Niissä ei todellisuudessa oteta huomioon kunnallisesta päivähoidosta tavalla tai toisella poisjäävien lasten osuudesta johtuvia säästöjä. Suoritetilaustaulukkojen perusteella kotihoidossa kuntalisän turvin hoidettava lapsi maksaa kunnalle puolet siitä, mitä kunnallisessa päivähoidossa oleva. Miten tätä ei nähdä lautakunnalle esitettävissä laskelmissa?

Toivomme, että perusturvalautakunta tekee järkevän kuntalaisia tasa-arvoisesti kohtelevan päätöksen kotihoidontuen kuntalisästä. Seutukunnan muiden kuntien rajoittavat ehdot eivät ole janakkalaisille pätevä perustelu samanlaisen kastijärjestelmän puolesta.

Jätä kommentti

Kategoria(t): vaikuttaminen

Avainsanat: ,

Toukokuinen tilinpäätös

Julkaistu 26.05.2008| Jätä kommentti

Edellisessä valtuuston kokouksessa ilmoittauduin vapaaehtoiseksi kokeilemaan kokouksen esityslistaa sähköisessä muodossa. Linkki esityslistaan saapuikin ajallaan sähköpostiini, mutta niin saapui vielä perinteinen paperiversiokin postilaatikkooni. Päädyin lukemaan helpommin plärättäviä papereita kuin tiedostoja salkkumikron näytöllä ja unohdin koko sähköisen tiedoston. Kunnes tänä aamuna sen muistin, sillä noin viiden sentin paksuisen paperipinon kantaminen mukanani kokoukseen ei innostanut. Kiireessä lastenhoidon lomassa ennen ryhmäkokoukseen lähtöä avasin sähköpostin sisältämän linkin ja ajattelin, että nyt en tarvitse kaikkia papereita mukanani, joten jätin niistä osan matkastani pois. Onneksi kuitenkin otin edes esityslistan ja tasekirjan mukaani…

En nimittäin naivina ja kiireisenä tajunnut, että eihän minun langaton verkkoyhteyteni toimi kunnantalolla enkä saakaan katseltua tiedostoja verkossa. Olisi pitänyt tajuta (ja ehtiä) ladata ne omalle koneelleni talteen. Ei kuitenkaan hätää, vieruskaverin papereita voi myös katsoa niiltä osin kuin ei kaikkea lukemaansa muista ulkoa. Ja seuraavan kokouksen tullessa toivottavasti muistan valmistautua paremmin tietokoneeni kanssa.

Tällä kertaa oli toisaalta hyvä, että tulikin tehtyä tavanomaiset merkintäni kokouksen kulusta edelleen siihen perinteiseen paperiseen esityslistaan. Olen nimittäin pöytäkirjantarkastaja, ja onhan jotenkin helpompaa verrata muistiinpanojani paperilta toiseen paperiin sitten, kun ensi maanantaina menen kokouksen pöytäkirjaa tarkastamaan.

Kokouksen sisällöstä sen verran, että pitkien puheenjohtaja- ja ryhmäpuheenvuorojen jälkeen hyväksyimme oikein hyvin menneen tilinpäätöksen, mikä oli mukava päätös toukokuulle. Lisäksi eräs päätös oli oppilaaksiottoalueen muutos: jatkossa Viralan oppilaaksiottoalueen oppilaat siirtyvät yläkouluun Turenkiin Tervakosken sijasta. Päätös koskee oppilaita ensi lukuvuoden alusta alkaen. Kysyin vielä sivistystoimenjohtajalta tarkentavan kysymyksen koskien nykyisiä viralalaisia Tervakosken yläkoulua käyviä 7.- ja 8.-luokkalaisia. Halusin tietää, voivatko nämä oppilaat halutessaan käydä yläkoulun loppuun Tervakoskella siten, että kunta edelleen huolehtii heidän koulukuljetuksestaan. Sivistystoimenjohtajan mukaan ei ole varmaankaan mitään estettä, etteikö näin voisi olla. Koulutuslautakunta lopulta päättää asiasta, ja uskoisin, että he osaavat kuunnella oppilaiden parasta.

Jätä kommentti

Kategoria(t): luottamustehtäviä

Demokraattisia päätöksiä

Julkaistu 04.04.2008| Jätä kommentti

Eilisessä kokouksessaan Janakkalan valtuusto päätti, ettei kunta ryhdy rakentamaan sen paremmin kunnallista kuin osakeyhtiömuotoistakaan jäähallia. Asiasta keskusteltiin paljon, perusteltuja mielipiteitä esitettiin puolesta ja vastaan. Osittain samat perustelut käyvät hankkeen molemmille puolille – liikunnan ennaltaehkäisevä ja nuorison syrjäytymistä estävä merkitys toteutuu hallin rakentamisen puolustajien mielestä juuri jäähallin kautta, vastustajien mielestä taas nämä toteutuvat paremmin muilla keinoilla.

Itse äänestin jäähallin rakentamista vastaan 22 muun valtuutetun tavoin, kuten lehtikin kertoo. Ei minulla sinänsä jäähallia vastaan mitään ole, mutta se ei ainakaan tällä hetkellä mielestäni kuulu kunnan tarpeellisiin eikä varsinkaan välttämättömiin investointikohteisiin. Kaiken lisäksi jäähallihanke valtuustolle esitetyssä laajuudessaan tuli ohi viimesyksyisen taloussuunnitelmavalmistelun – niin tosin moni muukin tänä vuonna päätetty asia, mutta se tuskin antaa aihetta jatkaa samalla linjalla. Toivon kuitenkin, että eilisen n. 170 nuorelta kiekkoilijalta jäähallin evänneen päätöksen jälkeen mietitään vakavasti lisää keinoja lisätä kaikkien janakkalalaisten nuorten liikunnallista aktiivisuutta. Viime vuosina liikuntatoimi on panostanut lähiliikuntamahdollisuuksiin, muttei niitä varmaan silti liikaa ole.

Kokouksessa jäähalliasiasta äänestettiin peräti kahdesti, koska oli kolme eri esitystä päätösvaihtoehdoiksi. Jokainen valtuutettu sai äänensä kuuluviin keskustelun kuluessa tai viimeistään äänestyksissä. Näin toteutui kunnallisen päätöksenteon demokratia.

Jätä kommentti

Kategoria(t): luottamustehtäviä