Aihearkisto: luottamustehtäviä

Kaikenlaisista kouluista

Eilen oli Heinäjoen koululla hyvä keskustelutilaisuus ennen kasvatus- ja koulutuslautakunnan kokouksen alkua. Koululaisten vanhempia puhutti oppilasmäärän väheneminen ja erityisesti sen vaikutus opettajamäärään. Heinäjoen koulu on ollut kolmeopettajainen koulu mutta oppilasmäärä näyttäisi vähenevän koko ennustekaudeksi selvästi alle 30 oppilaan eli kaksiopettajaisen koulun lukemiin. Toivoisin kuitenkin, että kaksiopettajaisuutta ei nähtäisi pelkästään peikkona. Se aiheuttaa omat haasteensa opetukselle, mutta ihan hienosti koulunkäynti sujuu ”pikkukakkosillakin”, kuten janakkalan kaksiopettajaiset koulut itseään kutsuvat.

Heinäjoen oppilasmäärä merkittiin kokouksessa tiedoksi. Asia tulee uudestaan eteemme talousarviovalmistelussa, jolloin päätämme koulujen tuntiresursseista. Ellei Heinäjoelle yhtäkkiä ilmesty jostain lisää oppilaita, en ymmärrä, miten voisimme päättää muutakaan kuin vähentää koulun tuntiresurssit kahdelle opettajalle. Se on sitten taas ihan toinen juttu, mitä tapahtuu, jos oppilaita tulee reilusti lisää. Mielestäni on luonnollista, että kolmeopettajaisuuteen palataan, kun sille tulee edellytykset.

Ihmettelen, etteivät useammat turenkilaiset vanhemmat ole huomanneet varsin lähellä kuntakeskusta sijaitsevaa Heinäjoen koulua. Matkaa Turengista tulee vain noin 5-6 kilometriä, koulun sijainti on hyvä ja tilat mainiot. Opettajat vaikuttavat innostuneilta työstään. Täällä eteläisemmässä Janakkalassa olemme jo nähneet sen, että jotkut vanhemmat haluavat valita lapselleen pienemmän Vähikkälän koulun seiniensä sisällä pullistelevan ison Tervakosken koulun sijasta – samaa tilanahtautta on myös Turengissa. Jokaisella kuntalaisella on oikeus hakea lapselleen koulupaikkaa myös toisen oppilaaksiottoalueen koulusta. Tältä keväältä kouluunilmoittautumisaika päättyy maaliskuun puolessavälissä, vielä on siis hiukan aikaa tehdä toisenlainenkin valinta. Käykää ihmeessä tutustumassa Heinäjoella, opettajat ja oppilaat vastaanottavat teidät sinne varmasti mielellään. Isoilla ja pienillä kouluilla on molemmilla omat hyvät puolensa ja ehdottomasti kannattaa miettiä, kumpi on lapselle ja hänen perheelleen sopivampi vaihtoehto.

Keskustelutilaisuuden jälkeen lautakunta keskusteli pitkään kokouksessaan. Pöytäkirjaan tulevat näkyviin vain päätökset, ei keskustelun koko kirjo. Keskustan ja perussuomalaisten valtuustoaloite puhutti nyt ja tulee varmasti puhuttamaan vielä valtuuston käsittelyssä. Itse en ole viranhaltijatyöryhmän laatimaan aloitevastaukseen tyytyväinen, sillä siitä paistaa läpi niin selvästi keskittämisajattelu ja haja-asutusalueidemme arvostamattomuus. Mm. vastauksen lausunto siitä, että ”Löyttymäessä ei ole havaittavaa kylärakennetta kartalta tai maastossa tarkasteltuna” on suorastaan ristiriidassa hiljattain hyväksytyn rakennemallin kanssa, jossa Löyttymäki mainitaan yhtenä kyläkeskuksena. En kuitenkaan esittänyt vastaukseen muutoksia. Jälkikäteen ajatellen olisi ehkä pitänyt. Joka tapauksessa olennaisemmalta eilen illalla tuntui esittämäni muutos, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Lautakunta päätti esittää valtuustolle, että valtuusto tarkentaa mahdollista koulun lakkauttamisen päätösprosessia seuraavasti:
jos koulussa on kahtena peräkkäisenä vuonna koko lukuvuoden ajan alle 20 oppilasta, lakkauttamispäätös tehdään toisen minimimäärän alittavan vuoden syyslukukauden aikana.

Tämä on siis tavallaan paluu aikaan ennen palvelustrategian päätöstä, jonka mukaan alle 20 oppilasta (virallisena laskentapäivänä) tarkoittaisi suoraan koulun lopettamista.

Toivon kaikille Janakkalan kouluille työrauhaa. Kaikkien koulujen kohdalla tilanne elää vuosittain ja epävarmuutta pitää sietää jonkin verran. Isoilla kouluilla ryhmäkoot ja ryhmien määrät muuttuvat vuosittain, opettajia otetaan lisää, siirretään toisaalle tai jätetään ottamatta tarpeen mukaan. Pienillä kouluilla odotetaan oppilasennusteita jännityksellä ja toivotaan, että oppilasmäärä ei laske kriittisiin lukemiin. Heinäjoen koululla jouduttaneen sopeutumaan opettajasiirtoon isojen koulujen tapaan mutta siellä se tietysti vaikuttaa konkreettisemmin ja koskettaa koulun arkea kipeämmin. Mutta haluan muistuttaa, että vaikka opetuksen järjestämisen tapa muuttuisi, se ei silti tarkoita automaattisesti huononnusta. Janakkalassa tarjotaan hyvää perusopetusta ja erilaisia vaihtoehtoja löytyy niin isojen kuin pienten koulujen kannattajille.

Mainokset

Kyläkouluasiaa

Eilisen valtuuston kokouksen päätteeksi jätin laatimani kyläkouluihin liittyvän valtuustoaloitteen, jonka allekirjoittivat keskustalaiset ja perussuomalaiset valtuutetut. Jälkikäteen kuulin, että laajempaakin kannatusta olisin saanut, jos olisin hoksannut kysellä ;)

Valtuustoaloite

Janakkalassa on laaja monenlaisten yksiköiden muodostama kouluverkko. Haja-asutusalueilla kyläkoulut ovat erityisen merkittävässä asemassa, sillä ne ovat usein ainoa kunnan tarjoama lähipalvelu.

Kyläkouluissa tehdään tärkeää työtä, vaikka yksiköt ovat pienempiä kuin taajamien isommissa kouluissa. Työrauha on kuitenkin suhteellista, koska jo usean vuosikymmenen ajan pienillä kouluilla on ollut jatkuva lopettamisuhka päällään. Tällä hetkellä voimassaoleva päätös löytyy palvelustrategiasta vuodelta 2006. Sen mukaan koulun toiminta loppuu seuraavan lukukauden alusta siitä, kun oppilasmäärä putoaa alle 20 oppilaan. Tämä valtuuston aikaisempi päätös ei mitenkään huomioi sitä, miten oppilasmäärä mahdollisesti kehittyy jatkossa.

Tällä hetkellä yhden kyläkoulumme tulevaisuus on oppilasmäärän vähenemisen takia vaakalaudalla. Löyttymäen koulu on hyväkuntoinen hiljattain remontoitu koulu kaukana taajamistamme. Kyläläiset ovat ponnistelleet saadakseen kylään lisää asukkaita ja saaneetkin uusia oppilaita kouluun. Oppilasmäärä on kuitenkin laskemassa kriittisen rajan alapuolelle. Jos kylässä ei olisi koulua, pienten oppilaiden koulumatkat venyisivät kestämättömän pitkiksi. Pahimmassa tapauksessa reilusti yli 30 kilometrin yhdensuuntainen koulumatka päivittäin olisi hyvin raskasta 7-12 –vuotiaille alakoululaisille.

Esitämme, että

1) koulujen minimioppilasmäärää sovelletaan siten, että päätöksessä annetaan eri osapuolille lisää aikaa toimenpiteisiin tilanteessa, jossa koulun oppilasmäärä näyttäisi laskevan alle minimirajan.

2) Janakkalan haja-asutusalueiden kylien ja kyläkoulujen merkitys tunnustetaan käytännössä ja huomioidaan pitkän tähtäimen suunnittelussa. Kunta tukee kyläläisten ponnisteluja oppilasmäärän kasvattamiseksi.

3) perusopetuksen osalta aletaan tehdä yhteistyötä yli kuntarajojen, jotta lähellä kunnan rajoja voitaisiin puolin ja toisin käydä lähikoulussa kotikunnasta riippumatta.

4) ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla voidaan varmistaa Löyttymäen koulun säilyttäminen toiminnassa jatkossa. Mahdollisia toimenpiteitä voivat olla oppilaaksi¬ottoalueiden tarkastelu; vuokra-asuntojen rakennuttaminen, jotta maaseudulle asumisen alkuun pääseminen olisi helpompaa; koulumatkojen tukeminen, kun kyseessä on kriittisen oppilasmäärän rajalla olevaan kouluun toiselta oppilaaksiottoalueelta tuleminen, mukaanlukien naapurikunnan puolelta tullen.

Janakkalassa 15.11.2010

Keskustan valtuustoryhmä
Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Janakkalan uusi kunnanjohtaja

Valtuustolla oli tänään määrällisesti lyhyehkö esityslista. Listalla oli kuitenkin painavia asioita, niistä viimeisenä ja sillä lailla ehkä painavimpana uuden kunnanjohtajan valinta. Pitkien ja monien, enimmäkseen valintaprosessin loppua koskevien puheiden jälkeen valtuusto viimein suoritti vaalin yhdeksän jälkeen illalla. Vaalissa valituksi kunnanjohtajaksi tuli Anna-Mari Ahonen.

Kiitospuheessaan Anna-Mari mainitsi käärivänsä hihat, ryhtyvänsä hommiin ja uskovansa Janakkalaan. Siinäpä oivallisia ajatuksia.

Onnea uudelle kunnanjohtajallemme! Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Oppimisesta ja vähän muustakin

Kohdalleni sattui osumaan ns. tuhannen taalan paikka, nimittäin valtuutetuille jaettava vuoro kirjoittaa Näkökulma Janakkalan Sanomiin tällä viikolla. Asia selvisi minulle tosin vasta maanantaina informaatiokatkosten vuoksi, mutta ehdin saada edes jotenkin hiotun tekstin toimitukseen ajoissa ennen painatusta. Ehkä opin tästä jotain?

OPPIMISEN PAIKKOJA

Oppia ikä kaikki, sanoo vanha sananlasku. Itse elän sananlaskua todeksi opiskelemalla vielä keski-ikäisenä uutta ammattia ja pidän sitä hienona mahdollisuutena. Monille elinikäinen oppiminen konkretisoituu kansalaisopistokurssien ja yleisöluentojen muodossa. Kurssit eivät ole ainoastaan hyvä tilaisuus oppia uutta vaan myös tärkeä kokoontumisen ja sosiaalisen kanssakäymisen paikka. Janakkalassa ja koko seudulla Vanajaveden opiston tarjonta on runsasta, mutta viime aikoina meillä on jäänyt ennakoitua useampia kursseja toteutumatta. Ovatkohan janakkalalaiset unohtaneet harrastamisen tai opiskelleet pääosin naapurikunnissa?

Nykykuntalaisen opintie alkaa perusopetuksessa. Janakkalassa tarjotaan laadukasta opetusta seudullisesti kilpailukykyisin kustannuksin. Meillä on monenlaisten yksiköiden muodostama laaja kouluverkko. Haja-asutusalueilla koulu on usein ainoa kunnan lähipalvelu. Joskus on väitetty, että kyläkoulujen oppilaat ovat etuoikeutetussa asemassa, koska näiden koulujen oppilaskohtaiset kustannukset ovat suuremmat. Tasa-arvoisuus ei kuitenkaan ole missään asiassa yksi yhteen sitä, että jokaiselle kohdistetaan sama summa. Jos vaikkapa löyttymäkeläinen oppilas jouduttaisiin tulevaisuudessa kuljettamaan alakouluun Turenkiin, hänen osaltaan opetus maksaisi edelleen enemmän kuin turenkilaiselta oppilaalta, sillä kuljetuksesta tulisi myös kuluja. En silti kutsuisi häntä etuoikeutetuksi tästä suuremmasta rahanmenosta huolimatta vaan surisin syvästi pikkukoululaisen jopa yli 30 kilometrin koulumatkaa. Tuollaiset matkat eivät saa olla osa jokapäiväistä elämää menestyvässä kunnassa näin eteläisessä Suomessa. Meidän on taattava toimintaedellytykset taajamistamme kauimpana sijaitsevalle hyväkuntoiselle koululle, vaikka sen oppilasmäärä onkin tällä hetkellä laskussa.

Ensi maanantaina päätämme valtuustossa suurista asioista: vahvistamme Janakkalan kuntastrategian ja valitsemme uuden kunnanjohtajan. Kunnanhallitus linjasi jo hakuvaiheessa, että haluamme Janakkalaan päämäärätietoisen kehittäjän. Vaikka kunnassa lopullinen päätösvalta onkin valtuustolla eli vaaleilla valituilla luottamushenkilöillä, kunnanjohtajalla on ylimpänä viranhaltijana merkittävä tehtävä luotsata kuntaa eteenpäin. Tärkeää on, että hän näkee Janakkalan kokonaisuutena, jossa oma merkityksensä on kaikilla kunnan alueilla samoin kuin kaikilla kunnan perustehtävillä. Tärkeää on, että häneltä löytyy taitoa ja kykyä toimia hienotunteisesti mutta myös päättäväisesti. Tärkeää on, että hänellä on loputon halu oppia uutta.

Kokouksia ja muuta kivaa

Tänään kokous ja sitten toinen perään. Tai oikeastaan toiseen en juuri ensimmäiseltä ehtinyt kuin vähän loppuun – no näitä sattuu. Ensimmäinen kokous oli (sattumoisin myös) ensimmäinen Kasvatus- ja koulutuslautakunnan eli tuttavallisemmin Kakolan kokous kohdallani. Oli oikein mukavaa. Sen enempää en tietenkään :) asiasta kirjoita, koskapa lautakuntien kokouksista vain päätökset ovat julkisia. Oli mukavaa tutustua uuteen lautakuntaan ja tuttuihin viranhaltijoihin vähän toisesta vinkkelistä kuin aikaisemmin. Ihan hyvä aika oli nyt vaihtaa jo tutuksi tulleesta ympäristölautakunnasta toisenlaisiin ympyröihin. Lasten ja nuorten asiat sattumoisin kiinnostavat äiti-ihmistä, joka on kouluterveydenhoitajanakin toiminut.

Ja muuta kivaa oli jo paljon ennen kokousta: istuin nimittäin aamupäivän tenttisalissa, selkää särkee ja takapuolikin taisi vähän puutua. Miten sitä nuorempana jaksoi kevyestikin istua luennoilla tms. koko päivän? Vai onko kevyesti istuminen vain muistin tuottamaa harhaa ja oliko se silloinkin välillä vähän puuduttavaa…

Terveisiä kunnantalolta

Itsenäisen Janakkalan kauden ensimmäinen valtuustokokous kesti vajaa kolme tuntia. Ensin kahlattiin läpi lukuisia pykäliä luottamushenkilövalintoja sopuisasti neuvottelujen mukaisesti. Itselleni tuli muutama pesti ja niistä tärkeimpänä kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenyys.

Lisäksi oli pari tyypillistä alkuvuoden pykälää: ilmoituslehtien valinta ja tonttihintojen vahvistus. Kunnan ilmoituslehdiksi valittiin päätösesityksen mukaisesti Hämeenlinnan Viikkouutiset ja Janakkalan Sanomat. Ensin mainittu on siitä merkillinen ilmaisjakelulehti, että se tulee myös laajan kuntamme kauimmaisiin kolkkiin, kuten tänne Lopen rajan tietämiin. Erittäin positiivista siis, että lehti-ilmoittelu tavoittaa nyt kaikki kuntalaiset.

Tonttihintojen raameista lähti alkuun pitkä hedelmällinen keskustelu peruspalvelujen turvaamisesta uusia asukkaita houkuteltaessa. Meillä on tällä alkaneella kaudella haasteita erityisesti terveyspalvelujen kuntoon saattamisessa ja päivähoidon ja peruskoulutuksen riittävistä resursseista huolehtimisessa. Uskon kuitenkin Janakkalan selviytyvän näistä haasteista. Yhteistyöllä, myönteisellä asenteella ja ihan raa’alla työllä.

Valtuustokauden viimeinen kokous

Tänään oli valtuuskauden viimeinen valtuuston kokous. Aloitimme ensin valtuuston valokuvauksella arkistojen aarteiksi ja sitten vielä joulupuurolla ennen pitkää kokousrupeamaamme. Päätettävänä oli monia isoja asioita. Kokoukseen oli myös erikseen kutsuttu uudet valtuutetut seuraamaan työtä, johon he pian pääsevät kiinni itsekin. En muista, onko tämä ollut tapana aikaisemmin, mutta toivon, että se jää tavaksi, sillä tämä on mielestäni hyvä aloitus uusille valtuutetuille.

Valtuustolle tuotava talousarvioehdotus on aina pitkän käsittelyn tulos. Joka kerralla siihen tulee vielä runsaasti muutosehdotuksia viimeisen valtuustokäsittelyn aikana. Tänään muutosten (lue: kululisäyksien) kilpajuoksu alkoi jo ryhmäpuheenvuoroista. Olin itsekin alun perin kannattamassa yhtä lisäysesitystä. Tällä kertaa kuitenkin useiden äänestysten jälkeen pysyimme alkuperäisessä suunnitelmassa. Kokonaisuutta katsomalla huomaa, että talousarviossa ja –suunnitelmassa on paljon hyviä asioita, vaikka tämän illan uudet esitykset eivät menneetkään läpi. Hyväksyimme jälleen mm. laajan virkapaketin: kouluohjaajia, lähihoitajia vanhustyöhön, perhetyöntekijän, toimintaterapeutin, sekä useita muita toimia.

Maratonkokouksen (itse kokous 7,5 t taukoineen ja siihen lisäksi aamusta alkaen ryhmäkokous, valokuvaus…) jälkeen oli hikinen, nälkäinen ja väsynyt olo. Silti jaksoimme vielä jäädä kokoukseen jälkeen kuuntelemaan huomionosoituksia valtuustosta pois jääville valtuutetuille, joita taisi olla 17 eli melkoinen määrä. Ensi vuoden alusta meillä on varsin tuore valtuusto, ja tuntuu hassulta olla itse jo mukamas kokenut kolmatta kauttaan aloittava… Opittavaa silti riittää.

Oih, ja sitten huomenna jälleen yhden opiskelutehtävän kimppuun, olen sitä vältellyt valtuuston papereiden lukemisen varjolla, ja nyt on vain kaksi päivää aikaa tehtävän tekemiseen…