Tänään kokous ja sitten toinen perään. Tai oikeastaan toiseen en juuri ensimmäiseltä ehtinyt kuin vähän loppuun – no näitä sattuu. Ensimmäinen kokous oli (sattumoisin myös) ensimmäinen Kasvatus- ja koulutuslautakunnan eli tuttavallisemmin Kakolan kokous kohdallani. Oli oikein mukavaa. Sen enempää en tietenkään :) asiasta kirjoita, koskapa lautakuntien kokouksista vain päätökset ovat julkisia. Oli mukavaa tutustua uuteen lautakuntaan ja tuttuihin viranhaltijoihin vähän toisesta vinkkelistä kuin aikaisemmin. Ihan hyvä aika oli nyt vaihtaa jo tutuksi tulleesta ympäristölautakunnasta toisenlaisiin ympyröihin. Lasten ja nuorten asiat sattumoisin kiinnostavat äiti-ihmistä, joka on kouluterveydenhoitajanakin toiminut.
Ja muuta kivaa oli jo paljon ennen kokousta: istuin nimittäin aamupäivän tenttisalissa, selkää särkee ja takapuolikin taisi vähän puutua. Miten sitä nuorempana jaksoi kevyestikin istua luennoilla tms. koko päivän? Vai onko kevyesti istuminen vain muistin tuottamaa harhaa ja oliko se silloinkin välillä vähän puuduttavaa…
Kummallisia kiemuroita 