Avainsana-arkisto: Janakkala

Kuka päättää koulun lakkauttamisesta?

Viime perjantaina Radio Häme yllätti uutisoinnillaan. Minuun otti yhteyttä hätääntyneitä kuntalaisia tyyliin ”radiossa sanottiin, että Janakkalan kyläkoulut lakkautetaan”. Ai radiossa sanottiin? Sen tiesin heti kertoa kysyjille, että lakkauttamispäätöksiä ei ole tehty – sen verran olen seurannut esityslistoja ja päätöksiä ja myös ottanut niihin kantaa.

Tänään ehdin kuunnella kaikki perjantain radiolähetykset enkä enää ihmettele hämmennystä. Yhteydenotot tulivat klo 12.30 lähetyksen uutisoinnin jälkeen, jonka litterointi löytyy tästä.

Janakkalassa joudutaan nopeuttamaan kaksiopettajaisten kyläkoulujen lakkauttamista. Janakkalan kunnan talous on niin pahasti alijäämäinen, että välttääkseen joutumasta kriisikunnaksi, Janakkalan kuntapäättäjät valmistelevat kyläkoulujen aiempaa nopeampaa sulkemista.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan sosiaalidemokraattinen puheenjohtaja Heikki Salmi sanoo, että ensi kesänä voidaan sulkea Tervakosken ja Turengin taajamien tuntumassa olevat pikkukoulut.

”Nyt mietitään että että vaikka kahta mutta että että, onko se poliittisesti mahdollista, on ihan toinen kysymys. Ja jokainen koulusta tehdään sitten vielä erikseen päätös, että siinä mielessä tää on tämmönen tuskien taival kyllä.”

”Lautakunnan puheenjohtajana väläyttäkääs nyt ne kaks kaks koulua, jotka siinä nyt mahdollisesti olis esityksenä ens vuonna.”

”No siinä nyt lähinnä tota on sitten nää Tervako–, isojen koulujen lähellä olevat koulut elikkä Vähikkälä ja Heinäjoki.”

Uutinen lähtee liikkeelle rajusti: ”Janakkalassa joudutaan nopeuttamaan kaksiopettajaisten kyläkoulujen lakkauttamista.” Tämä virke johtaa useaan lähtöolettamaan. Ensinnäkin siihen, että ’kaksiopettajaiset kyläkoulut lakkautetaan’ eli että siitä olisi tehty päätös. Väärin. Ei ole tehty sellaista päätöstä eikä voida olettaa, että kasvatus- ja koulutuslautakunta, kunnanhallitus tai valtuusto olisivat yksimielisesti tällaista päätöstä tulevina kuukausina tekemässä.

Toisekseen oletetaan, että (mahdollisia) lakkauttamisia nopeutetaan. Siitä ei toki myöskään ole päätöstä eikä edes päätösesitystä. Lautakunnan esityslistalla tänään on tähän liittyen vain kouluverkkoselvityksen käsitteleminen.

Miten nämä olettamat olivat uutiseen joutuneet? Aamulähetyksissä sisältö oli vielä toisenlainen. Klo 7.30 ja 8.30 uutisoitiin seuraavasti [korjaus minun]:

Janakkalan tuore kouluverkkoselvitys lopettaisi neljä pientä kyläkoulua kunnassa. Hallintotieteen tohtorin Yrjö K[u]otolan ja kunnan virkamiesten tekemän selvityksen mukaan Heinäjoen, Tanttalan, Viralan ja Vähikkälän koulut lopetetaan. Selvityksen mukaan yksin Heinäjoen ja Vähikkälän koulun lopettamiset ja oppilaiden siirto Turenkiin ja Tervakoskelle säästäisi satoja tuhansia euroja. Janakkalan kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee asiaa maanantaina.

Selvityksestä oli löydetty satojen tuhansien säästöjä vain kahden koulun lakkauttamisesta. Selvityksen lukeneena voin muuten todeta, että siinä ei ole perusteltu kustannuslaskelmia ja osa niistä on selvästi virheellisiä.

Klo 9.30 lähetyksessä nostettiin selvityksestä uusi asia [korjaus ja lihavointi minun]:

Janakkalan tuore kouluverkkoselvitys lopettaisi neljä pientä kyläkoulua kunnassa. Hallintotieteen tohtorin Yrjö K[u]otolan ja kunnan virkamiesten tekemän selvityksen mukaan Heinäjoen, Tanttalan, Viralan ja Vähikkälän koulut lopetetaan. Selvitys perustelee pienten koulujen lopettamista paitsi taloudella myös oppilaiden mahdollisuudella laadullisesti tasa-arvoisempaan opetukseen. Janakkalan kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee asiaa maanantaina.

Mikä muutti uutisoinnin sävyn  aamulähetysten konditionaalista iltapäivän preesensiin tai futuuriin ”kouluverkkoselvitys lopettaisi” vrt. ”joudutaan nopeuttamaan […] lakkauttamista”? Oliko kyseessä toimittajan itsenäinen päätös vai vaikuttivatko siihen haastatellun lautakunnan puheenjohtajan sanomiset? Muistuttaisin kuitenkin, että päätöksen tekee ensin lautakunta kokonaisuudessaan (puheenjohtajalla on vain yksi ääni) ja myöhemmin valtuusto. Päätös ei myöskään kuulu median käsiin ja se olisi syytä toimittajienkin muistaa ja siten harkita sanansa tarkkaan. Suosittelen esimerkiksi journalistin ohjeiden mieleenpalauttamista ja siitä erityisesti kohtaa 12 ” Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa […]”

Mielenkiintoista on myös se, että kyläkouluaktivistit kelpaavat vain tunnepitoisten kommenttien esittäjiksi kuten viimeisessä lähetyksessä klo 15.30.

Janakkalassa joudutaan nopeuttamaan kaksiopettajaisten kyläkoulujen lakkauttamista. Janakkalan kunnan talous on niin pahasti alijäämäinen, että välttääkseen joutumasta kriisikunnaksi, Janakkalan kuntapäättäjät valmistelevat kyläkoulujen aiempaa nopeampaa sulkemista.

Näin Viralan koulun johtokuntaan kuuluva Annakaisa Virtanen:

”Nää on niitä viimesiä palveluja, mitä meillä täällä on, jotka asutaan taajamien ulkopuolella, ja ja kyllähän se tosiasia on, että näis– tästä koulusta halutaan kylässä kun kylässä pitää kynsin hampain kiinni, koska ne muut palvelut on jo sitten siellä aika etäällä, eli eli joudutaan tavallaan sitten ite kustantaan matkat ynnä muut näihin muihin palveluihin.

Ja tietysti sehän on se tosiasia, että jos kylällä on toimiva koulu niin kyllähän se vetää niitä uusia lapsiperheitä sillon puoleensa. Elikä sehän on tässä se huoli joka kylässä, että kun se koulu sieltä lähtee niin alkaako se kylä sitten pikkuhiljaa kuivua kokoon.”

Haastateltava oli valmistautunut hyvin faktojen kanssa mutta lopulta tuutista tuli ulos vain äkkiyllättäen esitetty mielipide, jossa hän sai tosin monta tärkeää asiaa sanottua. Aika ikävää silti, että hän ei tiennyt ennen kommenttinsa kuulemista radiosta, että se otsikoitaisiin kyläkoulujen lakkauttamisen nopeuttamisena.

Otto-oikeus ei tarkoita oikeutta vääristellä asioita

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kalevi Ilmarinen kommentoi 26.9. Janakkalan Sanomissa kunnanhallituksen otto-oikeudellaan muuttamaa kasvatus- ja koulutuslautakunnan talousarvioesitystä: ”Lauseen olemassaolo ei tarkoita sitä, että koulut ikään kuin automaattisesti nyt lakkautettaisiin.” Hänen mielestään hallitus noudatti valtuuston 10.6. ilmaisemaa tahtoa, mutta lautakunta ei.

Kalevilla on nyt tainnut mennä puurot ja vellit sekaisin.

Valtuusto edellytti 10.6. ponnessaan, että monipuoliset kouluverkkoselvitykset tehdään ennen talousarviovalmistelua ja vasta sen jälkeen päätetään kaksiopettajaisista kouluista suuntaan tai toiseen. Lautakunnan talousarviokäsittelyyn mennessä selvitykset eivät olleet vielä valmiit, joten lautakunta poisti esityksestään lauseen ”Kouluverkkoselvityksen jälkeen (kuulemisen ja valtuuston päätöksen jälkeen) Heinäjoen koulu lakkautetaan 1.8.2014 alkaen” samoin kuin muita kyläkouluja koskevat vastaavat kohdat.

Lause, johon Kalevi viittaa, tarkoittaa suomen kielen lainalaisuudet huomioon ottaen sitä, että kouluverkkoselvityksen jälkeen, sen tuloksista riippumatta, koulut lakkautetaan lain vaatimassa järjestyksessä. Tätä kasvatus- ja koulutuslautakunta ei voinut hyväksyä, koska se on nimenomaan valtuuston 10.6. ponnen vastaista. Valtuusto ilmaisi tahtonsa yksimielisesti: ensin tutkitaan, sitten päätetään ja päätös oikeasti riippuu selvityksen tuloksista.

Se mikä talousarvioon ja -suunnitelmaan kirjataan, velvoittaa toimielimiä toimimaan kirjatulla tavalla. Tämän sanoo maalaisjärki mutta jos se ei Janakkalassa kelpaa perusteluksi niin löytyy asia toki kunnan hallintosäännöstäkin. Kunnanhallitus velvoitti tällä päätöksellään viranhaltijat valmistelemaan kaksiopettajaisten koulujen lakkauttamiset yksi kerrallaan valtuuston päätettäväksi.

Jos asia voitaisiin tulkita Ilmarisen kommentin mukaisesti, silloinhan mikään muukaan talousarvioihin ja -suunnitelmiin kirjattu toimenpide ei olisi toimielimiä ja viranhaltijoita sitovaa.

Kaiken lisäksi normaaliin talousarvioprosessiin kunnallisessa päätöksenteossa kuuluu, että lautakunnat valmistelevat oman toimialansa esityksen, kunnanhallitus kokoaa nämä yhteen ja lopulta valtuusto päättää. Yleensä jokaisessa vaiheessa punakynä käy ja lopulta valtuusto saattaa karsia lisää tai toisaalta palauttaa jotakin aiemmin karsittua. Kunnanhallitus olisi siis voinut keskustella kouluasiasta kaikessa rauhassa omassa talousarviokäsittelyssään, joka oletettavasti on marraskuussa. Silloin olisi kenties ollut vähintäänkin alustavia selvityksiä käytössä.

Onkin peräti merkillistä, että tässä tapauksessa käytettiin otto-oikeutta. Kunnanhallituksen enemmistö saatiin näköjään nyt huijattua uskomaan, että lautakunta olisi jotenkin päättänyt virheellisesti, vaikka se toimi aivan normaalien käytäntöjen mukaisesti. Miksei kunnanhallitus muuttanut lautakunnan esitystä vasta omassa talousarviokäsittelyssään kuten tapana on? Oliko kenties pelko, ettei asia olisi mennytkään äänestyksessä läpi, jos siitä olisi ehditty keskustella asiallisesti?

Jaana Lamberg

Kunta tarjoaa kuolinapua kaikille kyläkouluille

Janakkalan kasvatus- ja koulutuslautakunnan esityslista (17.9.) yllättää talousarvioehdotuksella, jossa on aikataulutettu kaikkien kaksiopettajaisten kyläkoulujen lakkauttaminen ensi vuodesta alkaen. Tämä yllättää siksi, että siinä jätetään suoraan huomioimatta valtuuston 10.6.2013 yksimielisesti hyväksymä ponsi, jossa esitetään, että ennen talousarviovalmistelua pitää tehdä perusteellinen kouluverkkoselvitys.

Sellaista selvitystä ei ole ponnen jälkeen tehty. Ei ole selvitetty, miten pienten koulujen oppilaat mahtuisivat taajamakouluihin, saatikka sitä, olisiko puolestaan mahdollista purkaa isojen koulujen tilanahtautta kyläkoulujen avulla. Näihin kysymyksiin vastaukset tosin ovat varsin selvät: huonosti mahtuisivat, ja olisi hyvinkin mahdollista.

Talousarvioehdotuksessa on esitetty säästösummia koulujen lopettamisesta ja kuljetusten kilpailuttamisesta, mutta näille tuskin löytyy kestäviä perusteluja. Kuljettamista tulee väistämättä enemmän, kun matkat pitenevät, eikä säästöjä synny, koska onneksi edes laki säätelee pienten koululaisten koulumatkan ajallista kestoa. Valtakunnallisesti on jo useasti todettu, että kyläkoulujen lopettamisesta ei juurikaan synny todellisia säästöjä.

On käsittämätöntä, että viranhaltijat tuovat lautakunnalle talousarvioesityksen, jolla näin selvästi kävellään yli valtuuston kesäkuisen päätöksen. Missä Janakkalan asioista oikein päätetään: luottamuselimissä, kunnantalon työhuoneissa vai kenties jossain aivan muualla?

Jaana Lamberg, Vähikkälän koulun ja Tervakosken yhteiskoulun/lukion johtokuntien puheenjohtaja

Viimeisiä viedään

Kunnallisen luottamushenkilön urallani minulla olisi jäljellä enää kaksi kokousta mutta lautakunnan viimeiseen kokoukseen en pääse opiskeluesteen vuoksi. Se on harmi, sillä kokoukseen on saatu mielenkiintoista keskusteltavaa – siis konsultin palveluverkkoselvityksen lisäksi. Löyttymäen ja Jokimaan kyläyhdistykset tekivät aloitteen, joka on nyt ensin kasvatus- ja koulutuslautakunnan keskusteluaiheena ja lähtee sitten kommentoitavaksi parille muulle lautakunnalle ja kyläyhdistykselle.

Aloitteessa esitetään, että 20 oppilaan alarajan alittavan Löyttymäen sijasta lopetettaisiinkin Heinäjoen ja Tanttalan koulut, muutettaisiin oppilaaksi-ottoalueita ja tehtäisiin Löyttymäen koulusta isompi kolmeopettajainen kyläkoulu. Kyläyhdistysten keskustelunavaus on rohkea eikä sitä pidä suoraan ampua alas.

Minun poliittinen muistini ei juuri yletä omaa uraani edeltävälle ajalle ja ajoittain muistan huonosti läheltä näkemiänikin tapahtumia. Muistan kuitenkin viime vuosituhannen lopun koulunlopetuspäätöksen: Hallakorven koululle olisi ollut moneen kertaan käyttöä nykyään, kun Tervakosken koulu pullistee saumoistaan, vaikka toimintoja on hajautettu useampaankin rakennukseen. Kyseinen koulu olisi palvellut hyvin Tervakosken itäpuolen asukkaita ja niitä, jotka ovat halunneet valita mieluummin pienemmän koulun.

Muistilokeroistani löytyy myös joidenkin luottamushenkilöiden puheita siitä, että ”olisi pitänyt silloin perustaa itä-Janakkalan koulu”. Sitä en tiedä, mitä aikaa nämä koulunperustamispuheet koskevat, eli puhutaanko viime vuosituhannesta vai tämän vuosituhannen alkupuolesta (jolloin itse olin poissa luottamustehtävistäni ns. virkavapaalla Englannissa asuessamme). Nykytietämyksellä oppilasmääristä itä-Janakkalan koulu tuntuu fiksulta ajatukselta, mutta sitä ei koskaan toteutettu.

Aloitetta vastustavia mielipiteitä tulee varmasti. Mielestäni asiaa pitäisi  pohtia ennakkoluulottomasti joka kannalta mutta se jää nyt tuoreiden luottamushenkilöiden tehtäväksi. Minua harmittaa se, etten ole itse kyennyt enkä osannut tehdä enempää Löyttymäen koulun puolesta. Kyseessä on koulu, jonka lopetuspäätös sattuu kipeimmin, kun miettii, miten pitkä matka sieltä on pienillä koululaisilla kulkea mihinkään muuhun kouluun.

Omassa elämässäni viimeisiä viedään kokouksien lisäksi opiskelun saralla, sillä graduni on vahvasti työn alla. Ensi vuoteen sijoittuva valmistumiseni tarkoittaa ainakin sitä, että freelance-töitä on hankittava taas vähän tiukempaa tahtia. Uudelle alalle työllistyminen ei näin keski-ikäiselle liene enää niin helppoa ;)

Kaikenlaisista kouluista

Eilen oli Heinäjoen koululla hyvä keskustelutilaisuus ennen kasvatus- ja koulutuslautakunnan kokouksen alkua. Koululaisten vanhempia puhutti oppilasmäärän väheneminen ja erityisesti sen vaikutus opettajamäärään. Heinäjoen koulu on ollut kolmeopettajainen koulu mutta oppilasmäärä näyttäisi vähenevän koko ennustekaudeksi selvästi alle 30 oppilaan eli kaksiopettajaisen koulun lukemiin. Toivoisin kuitenkin, että kaksiopettajaisuutta ei nähtäisi pelkästään peikkona. Se aiheuttaa omat haasteensa opetukselle, mutta ihan hienosti koulunkäynti sujuu ”pikkukakkosillakin”, kuten janakkalan kaksiopettajaiset koulut itseään kutsuvat.

Heinäjoen oppilasmäärä merkittiin kokouksessa tiedoksi. Asia tulee uudestaan eteemme talousarviovalmistelussa, jolloin päätämme koulujen tuntiresursseista. Ellei Heinäjoelle yhtäkkiä ilmesty jostain lisää oppilaita, en ymmärrä, miten voisimme päättää muutakaan kuin vähentää koulun tuntiresurssit kahdelle opettajalle. Se on sitten taas ihan toinen juttu, mitä tapahtuu, jos oppilaita tulee reilusti lisää. Mielestäni on luonnollista, että kolmeopettajaisuuteen palataan, kun sille tulee edellytykset.

Ihmettelen, etteivät useammat turenkilaiset vanhemmat ole huomanneet varsin lähellä kuntakeskusta sijaitsevaa Heinäjoen koulua. Matkaa Turengista tulee vain noin 5-6 kilometriä, koulun sijainti on hyvä ja tilat mainiot. Opettajat vaikuttavat innostuneilta työstään. Täällä eteläisemmässä Janakkalassa olemme jo nähneet sen, että jotkut vanhemmat haluavat valita lapselleen pienemmän Vähikkälän koulun seiniensä sisällä pullistelevan ison Tervakosken koulun sijasta – samaa tilanahtautta on myös Turengissa. Jokaisella kuntalaisella on oikeus hakea lapselleen koulupaikkaa myös toisen oppilaaksiottoalueen koulusta. Tältä keväältä kouluunilmoittautumisaika päättyy maaliskuun puolessavälissä, vielä on siis hiukan aikaa tehdä toisenlainenkin valinta. Käykää ihmeessä tutustumassa Heinäjoella, opettajat ja oppilaat vastaanottavat teidät sinne varmasti mielellään. Isoilla ja pienillä kouluilla on molemmilla omat hyvät puolensa ja ehdottomasti kannattaa miettiä, kumpi on lapselle ja hänen perheelleen sopivampi vaihtoehto.

Keskustelutilaisuuden jälkeen lautakunta keskusteli pitkään kokouksessaan. Pöytäkirjaan tulevat näkyviin vain päätökset, ei keskustelun koko kirjo. Keskustan ja perussuomalaisten valtuustoaloite puhutti nyt ja tulee varmasti puhuttamaan vielä valtuuston käsittelyssä. Itse en ole viranhaltijatyöryhmän laatimaan aloitevastaukseen tyytyväinen, sillä siitä paistaa läpi niin selvästi keskittämisajattelu ja haja-asutusalueidemme arvostamattomuus. Mm. vastauksen lausunto siitä, että ”Löyttymäessä ei ole havaittavaa kylärakennetta kartalta tai maastossa tarkasteltuna” on suorastaan ristiriidassa hiljattain hyväksytyn rakennemallin kanssa, jossa Löyttymäki mainitaan yhtenä kyläkeskuksena. En kuitenkaan esittänyt vastaukseen muutoksia. Jälkikäteen ajatellen olisi ehkä pitänyt. Joka tapauksessa olennaisemmalta eilen illalla tuntui esittämäni muutos, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Lautakunta päätti esittää valtuustolle, että valtuusto tarkentaa mahdollista koulun lakkauttamisen päätösprosessia seuraavasti:
jos koulussa on kahtena peräkkäisenä vuonna koko lukuvuoden ajan alle 20 oppilasta, lakkauttamispäätös tehdään toisen minimimäärän alittavan vuoden syyslukukauden aikana.

Tämä on siis tavallaan paluu aikaan ennen palvelustrategian päätöstä, jonka mukaan alle 20 oppilasta (virallisena laskentapäivänä) tarkoittaisi suoraan koulun lopettamista.

Toivon kaikille Janakkalan kouluille työrauhaa. Kaikkien koulujen kohdalla tilanne elää vuosittain ja epävarmuutta pitää sietää jonkin verran. Isoilla kouluilla ryhmäkoot ja ryhmien määrät muuttuvat vuosittain, opettajia otetaan lisää, siirretään toisaalle tai jätetään ottamatta tarpeen mukaan. Pienillä kouluilla odotetaan oppilasennusteita jännityksellä ja toivotaan, että oppilasmäärä ei laske kriittisiin lukemiin. Heinäjoen koululla jouduttaneen sopeutumaan opettajasiirtoon isojen koulujen tapaan mutta siellä se tietysti vaikuttaa konkreettisemmin ja koskettaa koulun arkea kipeämmin. Mutta haluan muistuttaa, että vaikka opetuksen järjestämisen tapa muuttuisi, se ei silti tarkoita automaattisesti huononnusta. Janakkalassa tarjotaan hyvää perusopetusta ja erilaisia vaihtoehtoja löytyy niin isojen kuin pienten koulujen kannattajille.

Terveisiä kunnantalolta

Itsenäisen Janakkalan kauden ensimmäinen valtuustokokous kesti vajaa kolme tuntia. Ensin kahlattiin läpi lukuisia pykäliä luottamushenkilövalintoja sopuisasti neuvottelujen mukaisesti. Itselleni tuli muutama pesti ja niistä tärkeimpänä kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenyys.

Lisäksi oli pari tyypillistä alkuvuoden pykälää: ilmoituslehtien valinta ja tonttihintojen vahvistus. Kunnan ilmoituslehdiksi valittiin päätösesityksen mukaisesti Hämeenlinnan Viikkouutiset ja Janakkalan Sanomat. Ensin mainittu on siitä merkillinen ilmaisjakelulehti, että se tulee myös laajan kuntamme kauimmaisiin kolkkiin, kuten tänne Lopen rajan tietämiin. Erittäin positiivista siis, että lehti-ilmoittelu tavoittaa nyt kaikki kuntalaiset.

Tonttihintojen raameista lähti alkuun pitkä hedelmällinen keskustelu peruspalvelujen turvaamisesta uusia asukkaita houkuteltaessa. Meillä on tällä alkaneella kaudella haasteita erityisesti terveyspalvelujen kuntoon saattamisessa ja päivähoidon ja peruskoulutuksen riittävistä resursseista huolehtimisessa. Uskon kuitenkin Janakkalan selviytyvän näistä haasteista. Yhteistyöllä, myönteisellä asenteella ja ihan raa’alla työllä.

Lasten kotihoidontuen kuntalisän ehdot Janakkalassa

Tässä lyhyesti lasten kotihoidontuen kuntalisän ehdoista Janakkalassa, kun kunnan sivuilta ei vielä löydy kuntalisästä tietoa (kunnanhallituksen pöytäkirjoja lukuunottamatta), ja minulta on asiaa kyseltykin.

Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan 1.1.2009 alkaen Kelan kotihoidontukeen oikeutetuista alle 3-vuotiaista lapsista 160 e/kk ja yli 3-vuotiaista sisarkorotus 50 e/kk.

Tämä tarkoittaa, että jos perheessä on esim. yksi neljävuotias lapsi ja 1,5-vuotiaat kaksoset, perheelle maksetaan kuntalisää yhteensä 160+160+50 e/kk eli 370 e/kk Kelan maksaman kotihoidontuen lisäksi.

Janakkalassa ei ole mitään työssäoloehtoja tai -rajoituksia kuntalisän maksamisen suhteen.