Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kalevi Ilmarinen kommentoi 26.9. Janakkalan Sanomissa kunnanhallituksen otto-oikeudellaan muuttamaa kasvatus- ja koulutuslautakunnan talousarvioesitystä: ”Lauseen olemassaolo ei tarkoita sitä, että koulut ikään kuin automaattisesti nyt lakkautettaisiin.” Hänen mielestään hallitus noudatti valtuuston 10.6. ilmaisemaa tahtoa, mutta lautakunta ei.
Kalevilla on nyt tainnut mennä puurot ja vellit sekaisin.
Valtuusto edellytti 10.6. ponnessaan, että monipuoliset kouluverkkoselvitykset tehdään ennen talousarviovalmistelua ja vasta sen jälkeen päätetään kaksiopettajaisista kouluista suuntaan tai toiseen. Lautakunnan talousarviokäsittelyyn mennessä selvitykset eivät olleet vielä valmiit, joten lautakunta poisti esityksestään lauseen ”Kouluverkkoselvityksen jälkeen (kuulemisen ja valtuuston päätöksen jälkeen) Heinäjoen koulu lakkautetaan 1.8.2014 alkaen” samoin kuin muita kyläkouluja koskevat vastaavat kohdat.
Lause, johon Kalevi viittaa, tarkoittaa suomen kielen lainalaisuudet huomioon ottaen sitä, että kouluverkkoselvityksen jälkeen, sen tuloksista riippumatta, koulut lakkautetaan lain vaatimassa järjestyksessä. Tätä kasvatus- ja koulutuslautakunta ei voinut hyväksyä, koska se on nimenomaan valtuuston 10.6. ponnen vastaista. Valtuusto ilmaisi tahtonsa yksimielisesti: ensin tutkitaan, sitten päätetään ja päätös oikeasti riippuu selvityksen tuloksista.
Se mikä talousarvioon ja -suunnitelmaan kirjataan, velvoittaa toimielimiä toimimaan kirjatulla tavalla. Tämän sanoo maalaisjärki mutta jos se ei Janakkalassa kelpaa perusteluksi niin löytyy asia toki kunnan hallintosäännöstäkin. Kunnanhallitus velvoitti tällä päätöksellään viranhaltijat valmistelemaan kaksiopettajaisten koulujen lakkauttamiset yksi kerrallaan valtuuston päätettäväksi.
Jos asia voitaisiin tulkita Ilmarisen kommentin mukaisesti, silloinhan mikään muukaan talousarvioihin ja -suunnitelmiin kirjattu toimenpide ei olisi toimielimiä ja viranhaltijoita sitovaa.
Kaiken lisäksi normaaliin talousarvioprosessiin kunnallisessa päätöksenteossa kuuluu, että lautakunnat valmistelevat oman toimialansa esityksen, kunnanhallitus kokoaa nämä yhteen ja lopulta valtuusto päättää. Yleensä jokaisessa vaiheessa punakynä käy ja lopulta valtuusto saattaa karsia lisää tai toisaalta palauttaa jotakin aiemmin karsittua. Kunnanhallitus olisi siis voinut keskustella kouluasiasta kaikessa rauhassa omassa talousarviokäsittelyssään, joka oletettavasti on marraskuussa. Silloin olisi kenties ollut vähintäänkin alustavia selvityksiä käytössä.
Onkin peräti merkillistä, että tässä tapauksessa käytettiin otto-oikeutta. Kunnanhallituksen enemmistö saatiin näköjään nyt huijattua uskomaan, että lautakunta olisi jotenkin päättänyt virheellisesti, vaikka se toimi aivan normaalien käytäntöjen mukaisesti. Miksei kunnanhallitus muuttanut lautakunnan esitystä vasta omassa talousarviokäsittelyssään kuten tapana on? Oliko kenties pelko, ettei asia olisi mennytkään äänestyksessä läpi, jos siitä olisi ehditty keskustella asiallisesti?
Jaana Lamberg
Kummallisia kiemuroita 