Vaalimainontaa
Viime viikolla tiistaina julkaistiin ehdokaslistat. Janakkalan Sanomat ilmestyi seuraavana päivänä eli keskiviikkona ja siinä toki jo oli eri puolueilta eri kokoisia mainoksia. Kunnallisjärjestömme puheenjohtaja Mikko Kautto reipasotteisena “mainospäällikkönä” oli suunnitellut ja järjestänyt räväkän aloituksen vaalimainonnallemme. Saimme huomiota niin, että pakinoitsija Porttivahti kirjoitti perjantain Suomenmaassa seuraavasti:
“HÄMÄLÄISTEN mailla on nyt muutenkin selvästi intoa vaalityöhön. Hämäläisessä Janakkalan Sanomissa julkaistiin jo eilen torstaina keskustalaisten ehdokkaiden kuvallinen koko sivun vaali-ilmoitus. Mukana on kaikkiaan 28 iloista ja luotettavan näköistä naamaa.
Porttivahdin saamien tietojen mukaan Janakkalassa on tehty nyt uusi Suomen ennätys ehdokasilmoittelussa. Pikainen kysely tuotti tulokseksi sen, että muissa puolueissa on oltu kateellisia nopeatahtisesta toiminnasta. Ja ehkä vähän omassakin puolueessa. Jännityksellä odotamme hämäläisten seuraavia vetoja.”
Lähetin Porttivahdille korjauksen, sillä jutussa oli pieni asiavirhe. “Mehän emme nimittäin todellakaan ole niin hitaita kuin Porttivahdille on annettu ymmärtää. Hän kirjoitti ‘…julkaistiin jo eilen torstaina…’ Erinomainen paikallislehtemme Janakkalan Sanomat ilmestyy kuitenkin kerran viikossa keskiviikkoisin eli vaali-ilmoituksemme (josta en ota kunniaa itselleni) ilmestyi jo keskiviikkona, kun ehdokaslistat jätettiin tiistaina. Eli niin meillä täällä Hämeessä.”
Toivottavasti tästä epävirallisesta Suomen ennätyksestä ei tule paineita kellekään seuraaviin kampanjoihin, ei omille eikä kilpailijoille. :)
Kyläpolitiikkaa
Nimityksellä kyläpolitiikka tuntuu yleisesti olevan paha kaiku. Sen ajatellaan olevan pelkkää oman henkilökohtaisen tai oman kylän edun tavoittelua. Sitä se toki voi joskus ollakin. Kyläpolitiikan ei kuitenkaan tarvitse olla keneltäkään pois.
Kun puhun kylistä, tarkoitan Janakkalan kaikkia kyliä, niin isoja kuin pieniäkin. Ehkä turenkilaisista tai tervakoskelaisista ei aina tunnu kyläläisiltä, mutta kylissä hekin minun mielestäni asuvat, vaikka niitä myös taajamiksi kutsutaan. Ainakin Tervakoskella sana kylä on ollut yleisessä käytössä jo pidempään – vuosikymmenet siellä on puhuttu kylästä. Muutama vuosi sitten oli koulujen ja liikkeenharjoittajien yhteinen ”Kylä kasvattaa” -projekti, jossa haettiin yhteisiä pelisääntöjä ja vanhanajan yhteisöllistä kasvattamista vanhempien tueksi. Tervakoskella myös perustettiin kyläyhdistys melko tarkalleen vuosi sitten ihan kuin osoitukseksi siitä, että kyläläisiä ollaan ja yhteen hiileen puhalletaan.
Kun kuntalaiset äänestävät meitä ehdokkaita valtuustoon, he haluavat saada äänensä kuuluviin. Samalla kuuluu heidän kotikyliensä ääni. Kuka kylän tai kunnan osan asiaa ajaa ellei se, jolle alue on jo ennestään tuttu?
Usein olen saanut kuulla tokaisun ”täällä hoidetaan koko kunnan asioita”, jos minä tai joku muu valtuutettu on ottanut puheeksi esimerkiksi Tervakosken terveysaseman huonon lääkäritilanteen. Nyt kuitenkin on niin, että kaikki kylät ovat osa Janakkalaa. Yhteisiä asioitamme eivät ole vain ne, jotka tapahtuvat Turengissa. Oikeasti yhteisiä asioitamme ovat kaikki kuntalaisia koskettavat asiat iästä, sukupuolesta, puoluekannasta tai asuinkylästä riippumatta.
Taajamiamme pitää kehittää tasapuolisesti. Tasapuolisuus ei suoraan tarkoita, että Turengissa ja Tervakoskella on oltava kaikki samat palvelut, se ei sentään tämänkään kokoisessa kunnassa ole järkevää. On kuitenkin huomioitava väestöpohja ja väestökasvun suunta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että Tervakosken terveysaseman resurssit on saatettava ajan tasalle suhteessa väestöpohjaan. Se tarkoittaa myös, että Tervakoskelle on kaavoitettava enemmän tontteja kuin tällä hetkellä on suunnitelmissa, sillä kysyntä suuntautuu paljolti sinne.
Pieniä haja-asutusalueiden kyliä kehitetään eri tavalla kuin taajamia tai isompia kyliä mutta niitäkin pitää kehittää. Asumisen ja elämisen pitää olla mahdollista myös haja-asutusalueilla. Kysyntää maaseututonteista olisi mutta tarjontaa on huonosti, koska ihmiset eivät osaa lähteä myymään maitaan yksityisesti. Tässä auttaisi kunnan maanhankinta tai edes tonttitarjonnan koordinointi.
Janakkala on enemmän kuin monien kyliensä summa. Meidän vahvuutemme on monipuolisuudessamme. Täällä saa ja pitää tehdä kyläpolitiikkaa.
Muutoksen tuulia
Kummallisia kiemuroita -blogini (jlamberg.vuodatus.net) muuttaa tänne. Esimakua WordPressistä olen saanut Uuden Suomen vaalibloggaajana, vaikka se onkin muokattu hiukan erinäköiseksi.
Janakkalan näköinen kuntalisä
Eilen illalla kunnanhallitus päätti yksimielisesti (HäSa 16.9.) ottaa kotihoidontuen kuntalisän käyttöön ilman mitään keinotekoisia työssäolo- tai ikärajoituksia. Tämä oli upea päätös, jonka monet kuntalaiset ottavat ilolla vastaan.
Vanhempien keväällä allekirjoitetulla vetoomuksella, useilla mielipidekirjoituksilla ja vaunumarssilla oli varmasti vaikutusta päätöksentekoon. (Oma osansa saattoi toki olla kunnallisvaalien läheisyydelläkin…) Kiitos kaikille asenneilmastoa muokanneille kuntalaisille ja luottamushenkilöille. Tällä Janakkalan näköisellä kuntalisällä voimme ylpeänä näyttää seudulla suuntaa valinnanvapauden ja tasa-arvoisuuden puolesta!
Blogeja pukkaa
Jokin päivä sitten tuli puolueen piiritoimistolta sähköpostia Uuden Suomen blogipalvelusta. Eilen samaa asiaa tuli suoraan Uudesta Suomesta toimittaja Ossi Kurki-Suoniolta ja tänään hän vielä soitti. Tässähän pienen kunnan tavallinen kunnallisvaaliehdokas jo ihan hämmentyy saamastaan henkilökohtaisesta huomiosta.
Kurki-Suonio halusi henkilökohtaisesti toivottaa minut(kin) tervetulleeksi blogipalveluun. Eilen sen verran katselin ko. sivustoa, että sain selville, että 1) Janakkalasta ei vielä ole ketään bloggaajaa siellä, 2) isoimmista naapureistamme eli tulevasta suur-Hämeenlinnasta ja Riihimäeltäkin oli vain yksi bloggaaja, 3) bloggaajien puoluekanta näkyy joissakin blogeissa heikosti tai ei ollenkaan ja 4) bloggaajia ei voi etsiä puoluehaulla.
Äskeinen yllätyspuhelu oli siitä ilahduttava, että ainakin joku on siis löytänyt tämän blogini, koskapa Kurki-Suonio sanoi soittavansa sen takia, että jo olen blogimaailmaan tutustunut ehdokas. Lisäksi hän oli erittäin avoin huomioilleni ja ehdotuksilleni ja lupasi heti ottaa blogin ylläpidon kanssa esille tuon puoluehaun mahdollistamisen. Minä puolestani lupasin yrittää olla ensimmäinen janakkalainen, joka kirjautuu Uuden Suomen vaaliareenaan/blogipalveluun.
Käytännössä bloggaamiseni US:n palvelussa tulee tapahtumaan kuten monilla muillakin: kopioin tähän blogiin kirjoittamani tekstin puolisuoraan sinne. En ole erityisen halukas opettelemaan taas uutta palvelinta, mutta kaipa tuo nyt sujuu. Vuodatuksesta en erityisesti pidä, mutta enpä ole tätä paljon käyttänytkään toisin kuin erästä monikansallista blogipalvelinta, jossa minulla on pari anonyymiä (ja enemmän kirjoituksia saanutta) blogia.
Minulla ei ole aikomusta blogata usein vain tavan vuoksi vaan silloin, kun siltä tuntuu. En myöskään ole ajatellut puuttua valtakunnan politiikkaan sen suuremmin, koska olen tämän blogini Kummallisia kiemuroita perustanut kunnallisten (kummallistenkin) asioiden seuraamiseen ja pohtimiseen. En myöskään kaipaa ärhäkkää kritiikkiä mutta rakentavat kommentit ovat tottakai tervetulleita. Tervetuloa siis uudet lukijat! Vanhoja lukijoita ei taida ollakaan ;)
Kuntalisää koskien tulossa: vaunumarssi
Olipa blogillani sitten lukijoita tai ei niin ilmoitan tässä omin sanoin saamani tiedon:
Ensi torstaina 11.9. klo 15 kunnantalon edessä on VAUNUMARSSI kuntalisän puolesta. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita paikalle, ja tietysti lapset saavat olla mukana (vaunuilla tahi ilman).
Puoliksi hyvä päätös Janakkalan kuntalisästä
Puoliksi hyvä päätös Janakkalan kuntalisästä
Janakkalan perusturvalautakunta ei rakenna kastijärjestelmää, toisin kuin Hämeen Sanomat provosoivasti otsikoi Lambergin ja Kauton mielipidekirjoituksen (HäSa 2.9.2008). Yhdessä muiden allekirjoittaneiden kanssa toivoimme perusturvalautakunnalta viisasta päätöstä, jossa kuntalisään ei tulisi rajoittavia ehtoja. Tämä toteutui osittain, kun lautakunta päätti esittää kuntalisää maksettavaksi ilman kotihoidontuen saajia luokittelevia rajoituksia heidän työ- tai opiskelutilanteensa perusteella.
Päätös oli askel oikeaan suuntaan. Tasapuolisesti kaikille maksettavan kuntalisän avulla vanhemmat voivat todella valita pienten lastensa hoitomuodon päivähoidon ja kotona hoitamisen välillä.
Lautakunta kuitenkin päätyi äänestysten jälkeen esittämään, että kuntalisää maksetaan vain alle kaksivuotiaiden kotihoidontukea saavien lasten perheille. Kelan maksama kotihoidontuki koskee alle kolmevuotiaita, joka on siis valtakunnallisesti katsottu sopivaksi iäksi päivähoidon aloittamiselle. Pienimmät lapset ovat kalleimpia hoidettavia: voimassa olevan päivähoitoasetuksen mukaan yli 3-vuotiaita saa olla hoitajaa kohti seitsemän, mutta sitä nuorempia vain neljä. Kuntalisällä on siis erittäin perusteltua parantaa vanhempien mahdollisuutta hoitaa lapsensa kotona kolmevuotiaaksi asti.
Hämeen Sanomien mukaan perusturvalautakunnan pj Terttu Tuomi-Koskelin (sd) totesi ennen kokousta, että nyt on tärkeä päästä alkuun ja että päätöksiin voidaan tehdä muutoksia vuoden kuluttua. Miksi odottaa vuotta ja lykätä päätökset uudelle valtuustolle ja uudelle lautakunnalle? Nykyistä luottamushenkilökautta on vielä muutama kuukausi jäljellä. Päätöksiä on sinäkin aikana syytä tehdä harkitusti eikä vain hetken huumassa äänestäjien hurmaamiseksi.
Tavoitteenamme oli ja on edelleen, että Janakkalassa kuntalisää maksetaan ensi vuoden alusta alkaen kaikille niille, jotka ovat Kelan maksamaan tukeen oikeutettuja: siis myös 2-3 –vuotiaiden janakkalaislasten perheille. Se on perheiden kannalta hyvä tavoite, mutta myös kunnalle eduksi.
Ja se päätös on…
… että perusturvalautakunta esittää valtuustolle, että alle kaksivuotiaiden lasten vanhemmille maksetaan kotihoidontuen kuntalisää kaikille aiemmasta ja sen hetkisestä työ- ja opiskelutilanteesta riippumatta.
Lopullinen päätös tapahtunee valtuustossa eli vielä on aikaa vaikuttaa mielipiteisiin. Toivottavasti valtuustossa oletettavasti tulevan äänestyksen tulos olisi vielä parempi eli kuntalisä kaikille samoille kuin Kelan kotihoidontukikin: siis alle 3-vuotiaiden kotona hoidettavien lasten vanhemmille.
Kotihoidontuen kuntalisän ehdoista päätös tänään
Perusturvalautakunta päättää “Janakkala-lisän” ehdoista tänään. Mikon ja minun perjantai-iltana työstetty yhteismielipidekirjoitus ehti tänään viime tipassa Hämeen Sanomiin. En ollut huomannut kirjoitusta sinne lähettäessäni otsikoida sitä valmiiksi, joten he tyylilleen uskollisina otsikoivat sen aika negatiivissävyiseksi käyttämällä kirjoituksen raflaavinta sanaa… No, varmaankin kirjoitus ainakin huomataan! Tässä kirjoitus luettavaksenne:
Janakkalan perusturvalautakunta päättää kotihoidontuen kuntalisän ehdoista ti 2.9. Lautakunnan esityslista saapui postissa jäsenille kokousta edeltävänä perjantaina eli varsin myöhään kansalaiskeskustelun herättämiseksi aiheesta. Netissä sitä ei löytynyt kuntalaisten nähtäville vielä silloinkaan.
Perusturvajohtajan päätösesityksessä kuntalisä otettaisiin käyttöön rajatuin ehdoin: toinen vanhemmista siirtää paluutaan työhön tai on opiskelusta hoitovapaalla. Jos vakinaista työtä ei ole, on oltava vähintään n. 4 kk:n työssäolo ennen äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaan alkua. Lisäksi kuntalisän saaja ei saa olla missään ansiotyössä hoitovapaansa aikana. Ehtoja perustellaan mm. sillä, että ne olisivat samansuuntaiset seudun muiden kuntalisää maksavien kuntien kanssa.
Em. ehdot asettavat osan kotihoidontukea saavista perheistä räikeän eriarvoiseen asemaan. Toisin sanoen pätkätöissä tai työttömänä olleet vanhemmat eivät voi saada kuntalisää. Entä sitten ne, jotka ovat opiskelijoita, mutta eivät ota opiskelusta täydellistä hoitovapaata vaan esim. tenttivät yliopiston tai ammattikorkeakoulun tenttejä pysyäkseen opiskeluissaan ajan tasalla ja valmistuakseen nopeammin verotuloja tuottaviksi kuntalaisiksi? Entäpä ne palkansaaja- tai yrittäjävanhemmat, jotka haluavat hoitaa lapsensa kotona työnteosta huolimatta ja pystyvät siihen perheen sisäisin järjestelyin (esim. vanhemmilla eri vuorot vuorotyössä)?
Lisäksi perusturvalautakunnan valmistelun liitteenä olevissa laskelmissa on virheitä. Niissä ei todellisuudessa oteta huomioon kunnallisesta päivähoidosta tavalla tai toisella poisjäävien lasten osuudesta johtuvia säästöjä. Suoritetilaustaulukkojen perusteella kotihoidossa kuntalisän turvin hoidettava lapsi maksaa kunnalle puolet siitä, mitä kunnallisessa päivähoidossa oleva. Miten tätä ei nähdä lautakunnalle esitettävissä laskelmissa?
Toivomme, että perusturvalautakunta tekee järkevän kuntalaisia tasa-arvoisesti kohtelevan päätöksen kotihoidontuen kuntalisästä. Seutukunnan muiden kuntien rajoittavat ehdot eivät ole janakkalaisille pätevä perustelu samanlaisen kastijärjestelmän puolesta.
Toukokuinen tilinpäätös
Edellisessä valtuuston kokouksessa ilmoittauduin vapaaehtoiseksi kokeilemaan kokouksen esityslistaa sähköisessä muodossa. Linkki esityslistaan saapuikin ajallaan sähköpostiini, mutta niin saapui vielä perinteinen paperiversiokin postilaatikkooni. Päädyin lukemaan helpommin plärättäviä papereita kuin tiedostoja salkkumikron näytöllä ja unohdin koko sähköisen tiedoston. Kunnes tänä aamuna sen muistin, sillä noin viiden sentin paksuisen paperipinon kantaminen mukanani kokoukseen ei innostanut. Kiireessä lastenhoidon lomassa ennen ryhmäkokoukseen lähtöä avasin sähköpostin sisältämän linkin ja ajattelin, että nyt en tarvitse kaikkia papereita mukanani, joten jätin niistä osan matkastani pois. Onneksi kuitenkin otin edes esityslistan ja tasekirjan mukaani…
En nimittäin naivina ja kiireisenä tajunnut, että eihän minun langaton verkkoyhteyteni toimi kunnantalolla enkä saakaan katseltua tiedostoja verkossa. Olisi pitänyt tajuta (ja ehtiä) ladata ne omalle koneelleni talteen. Ei kuitenkaan hätää, vieruskaverin papereita voi myös katsoa niiltä osin kuin ei kaikkea lukemaansa muista ulkoa. Ja seuraavan kokouksen tullessa toivottavasti muistan valmistautua paremmin tietokoneeni kanssa.
Tällä kertaa oli toisaalta hyvä, että tulikin tehtyä tavanomaiset merkintäni kokouksen kulusta edelleen siihen perinteiseen paperiseen esityslistaan. Olen nimittäin pöytäkirjantarkastaja, ja onhan jotenkin helpompaa verrata muistiinpanojani paperilta toiseen paperiin sitten, kun ensi maanantaina menen kokouksen pöytäkirjaa tarkastamaan.
Kokouksen sisällöstä sen verran, että pitkien puheenjohtaja- ja ryhmäpuheenvuorojen jälkeen hyväksyimme oikein hyvin menneen tilinpäätöksen, mikä oli mukava päätös toukokuulle. Lisäksi eräs päätös oli oppilaaksiottoalueen muutos: jatkossa Viralan oppilaaksiottoalueen oppilaat siirtyvät yläkouluun Turenkiin Tervakosken sijasta. Päätös koskee oppilaita ensi lukuvuoden alusta alkaen. Kysyin vielä sivistystoimenjohtajalta tarkentavan kysymyksen koskien nykyisiä viralalaisia Tervakosken yläkoulua käyviä 7.- ja 8.-luokkalaisia. Halusin tietää, voivatko nämä oppilaat halutessaan käydä yläkoulun loppuun Tervakoskella siten, että kunta edelleen huolehtii heidän koulukuljetuksestaan. Sivistystoimenjohtajan mukaan ei ole varmaankaan mitään estettä, etteikö näin voisi olla. Koulutuslautakunta lopulta päättää asiasta, ja uskoisin, että he osaavat kuunnella oppilaiden parasta.
