Nimityksellä kyläpolitiikka tuntuu yleisesti olevan paha kaiku. Sen ajatellaan olevan pelkkää oman henkilökohtaisen tai oman kylän edun tavoittelua. Sitä se toki voi joskus ollakin. Kyläpolitiikan ei kuitenkaan tarvitse olla keneltäkään pois.
Kun puhun kylistä, tarkoitan Janakkalan kaikkia kyliä, niin isoja kuin pieniäkin. Ehkä turenkilaisista tai tervakoskelaisista ei aina tunnu kyläläisiltä, mutta kylissä hekin minun mielestäni asuvat, vaikka niitä myös taajamiksi kutsutaan. Ainakin Tervakoskella sana kylä on ollut yleisessä käytössä jo pidempään – vuosikymmenet siellä on puhuttu kylästä. Muutama vuosi sitten oli koulujen ja liikkeenharjoittajien yhteinen ”Kylä kasvattaa” -projekti, jossa haettiin yhteisiä pelisääntöjä ja vanhanajan yhteisöllistä kasvattamista vanhempien tueksi. Tervakoskella myös perustettiin kyläyhdistys melko tarkalleen vuosi sitten ihan kuin osoitukseksi siitä, että kyläläisiä ollaan ja yhteen hiileen puhalletaan.
Kun kuntalaiset äänestävät meitä ehdokkaita valtuustoon, he haluavat saada äänensä kuuluviin. Samalla kuuluu heidän kotikyliensä ääni. Kuka kylän tai kunnan osan asiaa ajaa ellei se, jolle alue on jo ennestään tuttu?
Usein olen saanut kuulla tokaisun ”täällä hoidetaan koko kunnan asioita”, jos minä tai joku muu valtuutettu on ottanut puheeksi esimerkiksi Tervakosken terveysaseman huonon lääkäritilanteen. Nyt kuitenkin on niin, että kaikki kylät ovat osa Janakkalaa. Yhteisiä asioitamme eivät ole vain ne, jotka tapahtuvat Turengissa. Oikeasti yhteisiä asioitamme ovat kaikki kuntalaisia koskettavat asiat iästä, sukupuolesta, puoluekannasta tai asuinkylästä riippumatta.
Taajamiamme pitää kehittää tasapuolisesti. Tasapuolisuus ei suoraan tarkoita, että Turengissa ja Tervakoskella on oltava kaikki samat palvelut, se ei sentään tämänkään kokoisessa kunnassa ole järkevää. On kuitenkin huomioitava väestöpohja ja väestökasvun suunta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että Tervakosken terveysaseman resurssit on saatettava ajan tasalle suhteessa väestöpohjaan. Se tarkoittaa myös, että Tervakoskelle on kaavoitettava enemmän tontteja kuin tällä hetkellä on suunnitelmissa, sillä kysyntä suuntautuu paljolti sinne.
Pieniä haja-asutusalueiden kyliä kehitetään eri tavalla kuin taajamia tai isompia kyliä mutta niitäkin pitää kehittää. Asumisen ja elämisen pitää olla mahdollista myös haja-asutusalueilla. Kysyntää maaseututonteista olisi mutta tarjontaa on huonosti, koska ihmiset eivät osaa lähteä myymään maitaan yksityisesti. Tässä auttaisi kunnan maanhankinta tai edes tonttitarjonnan koordinointi.
Janakkala on enemmän kuin monien kyliensä summa. Meidän vahvuutemme on monipuolisuudessamme. Täällä saa ja pitää tehdä kyläpolitiikkaa.
