Arkisto vaikuttaminen
Uusi vuosi ja Janakkala-lisä käytännössä
Vuosi on vaihtunut. Uusi vuosi tuo joitakin muutoksia elämääni, kuten varmaan monen muunkin elämään: uusi valtuustokausi alkaa (valtuuston järjestäytymiskokous on 26.1., siitä lisää aikanaan), alan taas kulkea yliopistolla puolisäännöllisesti, että saisin opinnot eteenpäin – - – - ja kuopukseni täyttää tänä vuonna kolme. Alle kolmevuotiaiden janakkalaisille perheille on myös merkittävä muutos: lasten kotihoidontuen Janakkala-lisä astui voimaan 1.1.2009.
Aloin tänään selvitellä, miten kuntalisän saaminen käytännössä tapahtuu. Kunnan uusituilta sivuilta löytyy kohta Janakkala-lisät, jossa sanotaan, että lisää haetaan ja maksetaan Kelan kautta. Niinpä kirjauduin sisään Kelan sähköiseen asiointipalveluun ja huomasin yllätyksekseni, että en ole saanut Venlan 2-vuotispäivän jälkeen kotihoidontukea ollenkaan. Uuups! Tarkistussoitto paikalliseen toimistoomme ja näin asia todellakin oli. Olen siis aikanaan joko tarkoituksella hakenut ensin vain vuodeksi kotihoidontukea tai sitten olen vahingossa kirjoittanut hakemukseen väärän vuosiluvun, kukas sen nyt enää muistaisi.
Onneksi tukea voi hakea vielä takautuvasti puolen vuoden ajalta, eli ehdin juuri ennen sitä. Asiointipalvelussa hakemuksen jättäminen onnistui varsin helposti. Samalla puhelimessa tuli varmistettua se, että lasten kotihoidontuen Janakkala-lisää ei tarvitse erikseen hakea vaan se maksetaan automaattisesti kaikille Kelan lasten kotihoidontuen saajille. Tätä kunnan kotisivuilla ei (vielä) lue selkeästi.
Epäonnistunut kokeilu
Sähköistä äänestystä sitten kokeiltiin. Yle uutisoi 30.10. sähköisen äänestyskokeilun menneen hyvin. Kuitenkin jo ainakin edellisenä päivänä muissa tiedotusvälineissä, kuten esim. Hesarissa kirjoitettiin tässä kokeilussa kolmessa kunnassa kadonneesta yhteensä 232 äänestä. Aika hyvin meni – mitä nyt jokunen ääni hukkui taivaan tuuliin. Jostain syystä hukkuneet äänet eivät kiinnosta Yleä.
Oikeusministeriön mukaan äänien kirjautumatta jääminen johtuu todennäköisimmin äänestäjien virheestä. Helppo vastaus, atk-tumpelot siis toimivat väärin. Surffailin tässä sähköiseen äänestämiseen kriittisesti suhtautuvan vihreän kansanedustajan Jyrki Kasvin kotisivuilla, josta huomasin käyttäjien raportoineen hänelle, että itse asiassa järjestelmä ei ollut reagoinut käyttäjien painalluksiin. Effin (Electronic Frontier Finland) sivuilta (johon sain linkin kirjoitettuani aikaisemmin sähköisestä äänestämisestä) löytyy 28.10. päivätty lehdistötiedote ja runsaasti kriittistä tarkastelua sähköisen äänestämisen haitoista.
Mielenkiinnolla odotan, milloin Yle havahtuu uutissivuillaan siihen, ettei tämä olekaan niin auvoista. Olisivathan he tietysti voineet esimerkiksi lukea Oikeusministeriön tiedotteesta muutakin kuin ruusuisia kuvia maalailevan otsikon. Vaikka osa äänestäjistä olisi antanut kuinka myönteistä palautetta tahansa niin yli kahdensadan äänen hukkuminen on vakava virhe. Sitä eivät voi korjata edes uudet vaalit kyseisissä kunnissa, sillä äänestäjät ovat vaalipäivän jälkeen saaneet niin paljon uutta informaatiota joka tuutista, mm. vaalien tuloksista, että sillä on varmasti vaikutusta heidän äänestyskäyttäytymiseensä tavalla tai toisella.
Anna äänesi kuulua
Kahdeksan vuotta sitten lähdin pikaisella päätöksellä kunnallisvaaliehdokkaaksi. Vaalipäivän koittaessa en tiennyt, toivoinko todella läpipääsyä vai en. Olisin varmaan toivonut, jos olisin uskaltanut. Vaalipäivänä pakenimme jännitystäni kylään ystäville aivan eri paikkakunnalle. Illalla takaisin kotipihaan saavuttuamme kännykkään alkoi ropista tekstiviestejä. Olin oikeasti iloinen – ensikertalainen kunnanvaltuutettu.
Neljä vuotta sitten tuntui luonnolliselta jatkaa ehdokkaana. Olin vasta päässyt valtuustotyöskentelyn alkuun, sillä ensimmäisestä kaudestani olin kaksi vuotta ”virkavapaalla” mieheni ulkomaankomennuksen vuoksi.
Tänä vuonna jatkamispäätös oli edelleen hyvin helppo ja allekirjoitin ehdokassuostumukseni ensimmäisten joukossa. Olen ilmeisen hämäläinen, ja nyt minusta tuntuu siltä, että alan vasta päästä todella vauhtiin. Tietysti vauhdillani on ollut ulkomaankomennuksen lisäksi muitakin hidasteita tämän kuluneen kahden valtuustokauden aikana – olemmehan kasvattaneet sinä aikana perheen lapsiluvun kahdesta neljään.
Kokemus ei ole poistanut jännitystä. Joka kerta on ansaittava äänestäjät uudelleen, mieluiten ei vain juuri ennen vaaleja vaan koko neljän vuoden toiminnalla. Itse olen ollut aikaisempaa aktiivisempi viimeisen vuoden aikana mutta se johtuu kyllä ihan perhesyistä. Vaikka kuopukseni olikin vauvana joskus valtuustossa mukana niin ei vauva-aika ollut aina pelkkää ruusuilla tanssimista. Krooninen väsymykseni on alkanut vasta viime kuukausina hellittää.
Huomenna lauantaina jalkaudun vielä aamuvarhaisesta alkaen ensin Turengin torilla piipahtamaan, sitten Tervakoskelle vähän pidemmäksi aikaa. Ilmatieteenlaitos lupaa huomiselle kaunista ilmaa toisin kuin vaalipäivälle sunnuntaille mutta toivottavasti ne, jotka eivät ole vielä äänestäneet, jaksavat lähteä liikkeelle äänestyspaikoille säässä kuin säässä. Kaikilla vaaleilla on merkitystä ja äänestysoikeus on mielestäni oikeuden lisäksi suorastaan kansalaisvelvollisuus. Vain äänestämällä voit vaikuttaa, joten anna äänesi kuulua!
P.S. Itse olen yleensä käynyt äänestämässä vasta varsinaisena vaalipäivänä, koska se tuntuu minusta juhlallisemmalta kuin ennakkoäänestys. Tällä kertaa kuitenkin piipahdin vaalibussissa eli kirjastoautossa viime lauantaina, jotta ehdin paremmin kummitytön syntymäpäiville sunnuntaina. Vaalibussimme oli oikein hieno ja hyvä! Muistan myös äänestäneeni joskus postissa Lappeenrannassa ja suurlähetystössä Lontoossa – varsinkin viimeksi mainittu oli ainutkertainen kokemus elämässäni. Jonotimme vuoroamme kohtuullisen pitkään ja äänestämisen jälkeen kävelimme lasten kanssa Hyde Parkiin piknikille koleassa helmikuisessa säässä. Taisi tosin olla lämpimämpää kuin täällä tänään. ;)
Lasten kotihoidontuen kuntalisän ehdot Janakkalassa
Tässä lyhyesti lasten kotihoidontuen kuntalisän ehdoista Janakkalassa, kun kunnan sivuilta ei vielä löydy kuntalisästä tietoa (kunnanhallituksen pöytäkirjoja lukuunottamatta), ja minulta on asiaa kyseltykin.
Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan 1.1.2009 alkaen Kelan kotihoidontukeen oikeutetuista alle 3-vuotiaista lapsista 160 e/kk ja yli 3-vuotiaista sisarkorotus 50 e/kk.
Tämä tarkoittaa, että jos perheessä on esim. yksi neljävuotias lapsi ja 1,5-vuotiaat kaksoset, perheelle maksetaan kuntalisää yhteensä 160+160+50 e/kk eli 370 e/kk Kelan maksaman kotihoidontuen lisäksi.
Janakkalassa ei ole mitään työssäoloehtoja tai -rajoituksia kuntalisän maksamisen suhteen.
Punainen viiva ja muita tapoja äänestää
Äänestäjien taidot ilmaista tahtonsa äänestyslipukkeessa ovat muuttuneet radikaalisti viimeisen sadan vuoden aikana. Ilmari Kiannon aikalaiskuvaus punaisen viivan vetämisestä voi tuntua nykyäänestäjästä varsin alkeelliselta – ei kuulosta kovin vaikealta toimitukselta piirtää viiva kannattamansa ehdokaslistan kohdalle. Sata vuotta sitten kuitenkin suuri osa nykyisestä Pisa-tutkimuksissa hyvin pärjäävästä kansastamme oli lukutaidotonta ja punaisen viivan vetäminen oli iso edistysaskel monelle.
Tällä hetkellä ehdokkaiden suurin huoli itse äänestystapahtumaa koskien lienee se, menevätkö ykköset ja seiskat sekaisin keskenään, seiskat kun ovat pienestä vaakaviivasta luopumisen jälkeen alkaneet muistuttaa enemmän ykkösiä. Enemmän varmaankin kannattaisi olla huolissaan suunnitelmista siirtyä sähköiseen äänestykseen tulevaisuudessa. Tätä jo kokeillaan näissä kunnallisvaaleissa Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä. Kyseessä ei ole netissä äänestäminen vaan äänestyspaikalla sähköisesti tehtävä äänestäminen.
Eilisessä Talouselämässä ilmestyi IT-asiantuntija Harri Hurstin, ”hyvän hakkerin”, haastattelu. Yhdysvalloissa sähköistä äänestystä on käytetty jo useissa vaaleissa ja ääniä on myös mystisesti kadonnut, kuten esim. presidentinvaaleissa Al Gorelta vaatimattomat 16000 ääntä. Hurstin johtama ryhmä teki pyynnöstä kokeen: he saivat äänestysjärjestelmään uitettua viruksen yhdestä äänestyskopista alle kahdessa minuutissa. Ääntenlaskennan alettua virus levisi koko keskusjärjestelmään ja sitä kautta 36 osavaltion äänestysjärjestelmin. Hurstin ryhmä käytti viruksen levittämiseen kämmenmikroa mutta yhtä hyvin se olisi kuulemma onnistunut kännykällä tai ohjelmoitavalla kaukosäätimellä.
Hursti esitti haastattelussa epäilynsä nyt kunnallisvaaleissa kokeilukäyttöön otettavaa äänestysjärjestelmää kohtaan. Talouselämän mukaan hän ihmettelee, miksi järjestelmä on tilattu yritykseltä, jonka omistus ei ole julkinen. Hänen mielestään ainoa turvallinen äänestystapa on perinteinen käsin laskettava lippuäänestys, jossa luonnollisesti joskus tapahtuu laskentavirheitä, koska ihmiset ovat erehtyväisiä. Lehden mukaan oikeusministeri Tuija Brax kommentoi sähköistä äänestämistä näin: ”haittoja ei ole toistaiseksi tiedossa ja ajatus vaalituloksen sabotoinnista menee science fictionin puolelle”. Perustuuko tämä käsitys luottamukseen järjestelmätoimittajien paremmuudesta hakkereihin verrattuna vai uskoon siitä, että suomalaiset ovat rehellisiä eivätkä yritä manipuloida vaalituloksia vaikka siihen kykenisivätkin?
Olisi jo aika luopua siitä uskosta, että me suomalaiset olemme jotenkin parempia, rehellisempiä, kiltimpiä ja kuuliaisempia jne. kuin muunmaalaiset ja varsinkin amerikkalaiset. Yhdysvalloissa on järjestelmä, johon hakkeroituminen on mahdollista usealla eri tavalla, joista varmasti useita on käytettykin – niistähän ei jää jälkeä. Mitä syytä meillä on olettaa, että suomalainen tietojärjestelmätoimittaja pystyisi tekemään aukottoman järjestelmän? Eikä meillä ole myöskään syytä olettaa, etteikö tässä nörttien luvatussa maassa löytyisi myös niitä, jotka sekä kykenevät että haluavat siihen järjestelmään murtautua.
Itse olen tyytyväinen siihen, että meillä vielä piirretään äänestyslippuun lyijykynällä seiskoja ja muita numeroita (minulle kiitos 84). Talouselämän ansiokas haastattelu muutti aiemmat pienet epäilyni sähköisen äänestyksen suhteen avoimeksi kritiikiksi. Toivon, että asiasta heräisi mediassa enemmän keskustelua, sillä tähän asti keskustelu on ollut melko vähäistä.
Lääkäripalveluiden järjestämisestä Janakkalassa
Lääkäripalvelut ovat puhuttaneet paljon Janakkalassa ja erityisesti Tervakoskella. Lääkäripula on ajoittain kova muissakin kunnissa eli siinä suhteessa Janakkala ei ole erityistapaus. Meillä lääkäripula on kuitenkin jakautunut suhteessa enemmän Tervakosken terveysasemalle. Asiasta on purnattu yleisönosastoilla, kyselytunneilla, keskusteluissa turuilla, toreilla ja terveysasemilla. Tilanne on jatkunut vaikeana jo vuosia.
Miten tähän on tultu? On asioita, joihin emme olisi voineet kunnan tasolla vaikuttaa: aikaisempi lääkärien koulutuspaikkojen vähentäminen, hakeutuminen muihin kuin perinteisiin lääkärin tehtäviin, runsaampi vanhempainvapaiden käyttö alan naisistumisen myötä jne. On myös asioita, jotka vain ovat tapahtuneet puolihuomaamatta.
Tervakoskella terveysaseman lääkärivajetta paikkasi pitkään kylällä toiminut yksityisvastaanotto, jonne ihmiset hakeutuivat tutun lääkärin luokse. Terveysasemalla sanottiin puolileikillään kyseisen lääkärin olevan kolmas väestövastuulääkäri. Kun tilanne sitten muuttui eikä tuota yksityisvastaanoton antamaa puskuria enää ollut, terveysaseman lääkäreiden vastaanotot ruuhkautuivat entisestään. Samanaikaisesti alueen väestön määrä kasvoi. Työn kuormittavuuden lisäännyttyä kohtuuttomiin ei ole ihme, että lääkärien vaihtuvuus on ollut suurta viime vuosina.
Väestövastuujärjestelmässä on useita ongelmakohtia. Tarkoitus on hyvä: että kuntalaisella olisi omalääkäri, jonka vastaanotolle pääsisi sujuvasti ja jonka kanssa muodostuisi vakituinen hoitosuhde. Todellisuudessa eri väestövastuualueet saattavat olla aivan erilailla kuormittavia eikä lääkäreillä ole työaikasuojaa. Entisajan perhelääkärit ehkä tekivät työtä vuorotta mutta sitä emme voi enää keneltäkään vaatia.
Mikä neuvoksi? Väestövastuusta on lähivuosina luovuttu mm. Haminassa (21700 asukasta), Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymässä (18700 asukasta) ja Sipoossa (19500 asukasta). Sipoossa järjestelmän vaihto on Mediuutisten mukaan vaikuttanut varsin nopeasti: jonotusajat ovat lyhentyneet yli kolmanneksella ja kahden terveysaseman jonotusaikojen välinen epätasa-arvo on tasoittunut. Lisäksi lääkäritilanne vakinaisten sekä sijaisten osalta on parantunut.
Toimivampia vaihtoehtoja nykytilanteeseen verrattuna on varmasti: useamman lääkärin hoitama väestövastuutiimi tai kokonaan väestövastuusta luopuminen, tai esim. listautumismalli, jossa asiakas voi valita omalääkärinsä ja lääkäri puolestaan säätelee työmääräänsä ja -aikaansa rajoittamalla listansa kokoa. Sipoon valitsema malli sopisi meille varmasti myös, siinä usein hoitoa tarvitsevat potilaat saavat pitää omalääkärinsä, muut puolestaan voivat varata ajan kummalta tahansa terveysasemalta tai jonottaa haluamalleen lääkärille.
Olemassa olevasta toimintatavasta luopuminen ei ole ennennäkemätöntä eikä sen pitäisi olla sitä Janakkalassakaan. On selvitettävä, voidaanko väestövastuu saada oikeasti toimivaksi, ja jos ei voida, se on korvattava toisenlaisella työn organisointitavalla. Se on tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan ilmaisema tahto, mutta ennen kaikkea se on kuntalaisten etu.
Kyläpolitiikkaa
Nimityksellä kyläpolitiikka tuntuu yleisesti olevan paha kaiku. Sen ajatellaan olevan pelkkää oman henkilökohtaisen tai oman kylän edun tavoittelua. Sitä se toki voi joskus ollakin. Kyläpolitiikan ei kuitenkaan tarvitse olla keneltäkään pois.
Kun puhun kylistä, tarkoitan Janakkalan kaikkia kyliä, niin isoja kuin pieniäkin. Ehkä turenkilaisista tai tervakoskelaisista ei aina tunnu kyläläisiltä, mutta kylissä hekin minun mielestäni asuvat, vaikka niitä myös taajamiksi kutsutaan. Ainakin Tervakoskella sana kylä on ollut yleisessä käytössä jo pidempään – vuosikymmenet siellä on puhuttu kylästä. Muutama vuosi sitten oli koulujen ja liikkeenharjoittajien yhteinen ”Kylä kasvattaa” -projekti, jossa haettiin yhteisiä pelisääntöjä ja vanhanajan yhteisöllistä kasvattamista vanhempien tueksi. Tervakoskella myös perustettiin kyläyhdistys melko tarkalleen vuosi sitten ihan kuin osoitukseksi siitä, että kyläläisiä ollaan ja yhteen hiileen puhalletaan.
Kun kuntalaiset äänestävät meitä ehdokkaita valtuustoon, he haluavat saada äänensä kuuluviin. Samalla kuuluu heidän kotikyliensä ääni. Kuka kylän tai kunnan osan asiaa ajaa ellei se, jolle alue on jo ennestään tuttu?
Usein olen saanut kuulla tokaisun ”täällä hoidetaan koko kunnan asioita”, jos minä tai joku muu valtuutettu on ottanut puheeksi esimerkiksi Tervakosken terveysaseman huonon lääkäritilanteen. Nyt kuitenkin on niin, että kaikki kylät ovat osa Janakkalaa. Yhteisiä asioitamme eivät ole vain ne, jotka tapahtuvat Turengissa. Oikeasti yhteisiä asioitamme ovat kaikki kuntalaisia koskettavat asiat iästä, sukupuolesta, puoluekannasta tai asuinkylästä riippumatta.
Taajamiamme pitää kehittää tasapuolisesti. Tasapuolisuus ei suoraan tarkoita, että Turengissa ja Tervakoskella on oltava kaikki samat palvelut, se ei sentään tämänkään kokoisessa kunnassa ole järkevää. On kuitenkin huomioitava väestöpohja ja väestökasvun suunta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että Tervakosken terveysaseman resurssit on saatettava ajan tasalle suhteessa väestöpohjaan. Se tarkoittaa myös, että Tervakoskelle on kaavoitettava enemmän tontteja kuin tällä hetkellä on suunnitelmissa, sillä kysyntä suuntautuu paljolti sinne.
Pieniä haja-asutusalueiden kyliä kehitetään eri tavalla kuin taajamia tai isompia kyliä mutta niitäkin pitää kehittää. Asumisen ja elämisen pitää olla mahdollista myös haja-asutusalueilla. Kysyntää maaseututonteista olisi mutta tarjontaa on huonosti, koska ihmiset eivät osaa lähteä myymään maitaan yksityisesti. Tässä auttaisi kunnan maanhankinta tai edes tonttitarjonnan koordinointi.
Janakkala on enemmän kuin monien kyliensä summa. Meidän vahvuutemme on monipuolisuudessamme. Täällä saa ja pitää tehdä kyläpolitiikkaa.
Janakkalan näköinen kuntalisä
Eilen illalla kunnanhallitus päätti yksimielisesti (HäSa 16.9.) ottaa kotihoidontuen kuntalisän käyttöön ilman mitään keinotekoisia työssäolo- tai ikärajoituksia. Tämä oli upea päätös, jonka monet kuntalaiset ottavat ilolla vastaan.
Vanhempien keväällä allekirjoitetulla vetoomuksella, useilla mielipidekirjoituksilla ja vaunumarssilla oli varmasti vaikutusta päätöksentekoon. (Oma osansa saattoi toki olla kunnallisvaalien läheisyydelläkin…) Kiitos kaikille asenneilmastoa muokanneille kuntalaisille ja luottamushenkilöille. Tällä Janakkalan näköisellä kuntalisällä voimme ylpeänä näyttää seudulla suuntaa valinnanvapauden ja tasa-arvoisuuden puolesta!
Kuntalisää koskien tulossa: vaunumarssi
Olipa blogillani sitten lukijoita tai ei niin ilmoitan tässä omin sanoin saamani tiedon:
Ensi torstaina 11.9. klo 15 kunnantalon edessä on VAUNUMARSSI kuntalisän puolesta. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita paikalle, ja tietysti lapset saavat olla mukana (vaunuilla tahi ilman).
Puoliksi hyvä päätös Janakkalan kuntalisästä
Puoliksi hyvä päätös Janakkalan kuntalisästä
Janakkalan perusturvalautakunta ei rakenna kastijärjestelmää, toisin kuin Hämeen Sanomat provosoivasti otsikoi Lambergin ja Kauton mielipidekirjoituksen (HäSa 2.9.2008). Yhdessä muiden allekirjoittaneiden kanssa toivoimme perusturvalautakunnalta viisasta päätöstä, jossa kuntalisään ei tulisi rajoittavia ehtoja. Tämä toteutui osittain, kun lautakunta päätti esittää kuntalisää maksettavaksi ilman kotihoidontuen saajia luokittelevia rajoituksia heidän työ- tai opiskelutilanteensa perusteella.
Päätös oli askel oikeaan suuntaan. Tasapuolisesti kaikille maksettavan kuntalisän avulla vanhemmat voivat todella valita pienten lastensa hoitomuodon päivähoidon ja kotona hoitamisen välillä.
Lautakunta kuitenkin päätyi äänestysten jälkeen esittämään, että kuntalisää maksetaan vain alle kaksivuotiaiden kotihoidontukea saavien lasten perheille. Kelan maksama kotihoidontuki koskee alle kolmevuotiaita, joka on siis valtakunnallisesti katsottu sopivaksi iäksi päivähoidon aloittamiselle. Pienimmät lapset ovat kalleimpia hoidettavia: voimassa olevan päivähoitoasetuksen mukaan yli 3-vuotiaita saa olla hoitajaa kohti seitsemän, mutta sitä nuorempia vain neljä. Kuntalisällä on siis erittäin perusteltua parantaa vanhempien mahdollisuutta hoitaa lapsensa kotona kolmevuotiaaksi asti.
Hämeen Sanomien mukaan perusturvalautakunnan pj Terttu Tuomi-Koskelin (sd) totesi ennen kokousta, että nyt on tärkeä päästä alkuun ja että päätöksiin voidaan tehdä muutoksia vuoden kuluttua. Miksi odottaa vuotta ja lykätä päätökset uudelle valtuustolle ja uudelle lautakunnalle? Nykyistä luottamushenkilökautta on vielä muutama kuukausi jäljellä. Päätöksiä on sinäkin aikana syytä tehdä harkitusti eikä vain hetken huumassa äänestäjien hurmaamiseksi.
Tavoitteenamme oli ja on edelleen, että Janakkalassa kuntalisää maksetaan ensi vuoden alusta alkaen kaikille niille, jotka ovat Kelan maksamaan tukeen oikeutettuja: siis myös 2-3 –vuotiaiden janakkalaislasten perheille. Se on perheiden kannalta hyvä tavoite, mutta myös kunnalle eduksi.
